Nummelalainen Roope Valden on innoissaan. Hän puhuu luontoäidistä ja kotimaan matkailun kasvusta keskisuomalaisella leirintäalueella Kyyjärven rannalla. Hän uskoo, että suomalaiset haluavat juuri nyt juuri tänne, keskelle ei mitään.
– Herätämme leirintäalueen Ruususen unesta, Valden sanoo.
Hän vuokrasi juuri Kyyjärven leirintäalueen kymmeneksi vuodeksi yhdessä puolisonsa ja kahden kaverinsa kanssa. Tuoreilla yrittäjillä ei ole aiempaa kokemusta leirintäalueista, mutta he luottavat kotimaan matkailun kasvuun ja luontoaktiviteettien vetovoimaan.
– Suomalaiset ovat heränneet kotimaan matkailuun, ja tänä päivänä puhutaan paljon elämyksistä. Uskomme, että vapaa-ajantoiminta luonnossa on kannattavaa bisnestä.
Valden ei ole ajatuksineen yksin.
"Tämä on pysyvä ilmiö"
Karavaanarielämä innostaa tänäkin kesänä yhä useampaa ja leirintäalueilla eletään uutta nousukautta. Siihen luottavat sekä Suomen Leirintäalueyhdistyksen varapuheenjohtaja Päivi Saarela että karavaanareiden yhdistyksen SF-Caravanin toiminnanjohtaja Timo Piilonen.
Matkailuvaunut ja -autot on Saarelan mukaan jo lähes loppuunmyyty vuokraamoista ja kauppiailta.
– Minulla on hyvin positiiviset odotukset ensi kesästä. Leirintäaluematkailu on nyt nouseva trendi, joka alkoi jo viime kesänä. Uskon, että karavaanari-innostus jatkuu, Saarela sanoo.
Korona-aikana lisääntynyt kiinnostus kotimaan matkailuun, retkeilyyn ja luontoliikuntaan näkyy leirintäalueilla, joiden läheltä löytyy usein hyviä ulkoilumaastoja.
Moni viime kesänä karavaanarielämään tutustunut on tullut harrastuksen pariin jäädäkseen, uskoo myös Piilonen.
– Luulen, että tämä on pysyvä ilmiö.
Leirintäalueet saattavat täyttyä ensi kesänä ääriään myöten, jos rajat aukeavat ja ulkomaalaiset pääsevät Suomeen. Saarela ennakoi, että silloin tila loppuu kesken monissa paikoissa.
– Pitää muistaa, että aurinko on meidän alallamme kaikkein tärkein markkinoija. Jos aurinko paistaa, ihmiset liikkuvat ja viihtyvät. Huonolla kelillä katsotaan säätiedotusta ja lähdetään sinne, missä on hyvä keli.
Kasvojenkohotus luvassa
Roope Valden on aina viihtynyt luonnossa. Nyt hän fiilistelee Kyyjärven rantamaisemia ja tekee työtä, johon on palo.
– Se on iso voimavara aamuheräämiseen, kun naurattaa mennä töihin.
Edessä on kuitenkin työnsarkaa. Kyyjärven tuoreet yrittäjät aikovat uudistaa leirintäalueen tiloja ja toimintaa. He remontoivat vanhat mökit, aloittavat kahvilatoiminnan ja hankkivat harrastusvälineitä, kuten sup-lautoja, vuokrattaviksi.
Leirintäalueyhdistyksen Päivi Saarela arvelee, että vastaavia suunnitelmia tekee moni muukin alan yrittäjä.
– Monet leirintäalueet varmasti päivittävät nyt ilmettään ja tilojaan, koska matkailu kasvaa. Kun paikat ovat kunnossa, asiakkaat tulevat mielellään uudelleen.
Kyyjärven leirintäalue on aiemmin tunnettu Kalliorannan leirintäalueena, ja mökkivarauksia on hoitanut paikallinen urheiluseira. Nyt nimi vaihtuu Kyyjärvi Campingiksi.
Englanninkielinen nimi on osa ilmeen uudistusta.
– Ihmisillä voi olla vähän hassu kuva leirintäalueesta lapsuuden kokemusten perusteella. Me teemme paikasta pienellä kasvojenkohotuksella nykyaikaisen, Valden toteaa.
Tarkoituksena on houkutella paikalle myös kyyjärveläisiä ja rakentaa leirintäalueesta paikallisten asukkaiden olohuone.
– Keksimme yhdessä kyyjärveläisten kanssa, mitä paikkakunnan elävöittämiseksi voidaan tehdä.
Matkaparkit lisääntyvät
Karavaanaribuumi innostaa myös uusien matkaparkkien perustamiseen. Niiden määrä on lisääntynyt reipasta tahtia ja uusia on tulossa myös ensi kesänä, kertoo Timo Piilonen.
Matkaparkit ovat yhden tai kahden yön majoitukseen tarkoitettuja leiriytymisalueita matkailuautoille ja -vaunuille. Niitä löytyy esimerkiksi kauppakeskusten, huoltoasemien ja lomakeskusten yhteydestä. Tällä hetkellä Suomessa on noin 150 matkaparkkia.
Pidempiaikainenkin majoittuminen matkailuautossa tai -vaunussa kiinnostaa. Päivi Saarelan mukaan leirintäalueilta kysellään nyt aiempaa ahkerammin pitkäaikaisia vaunupaikkoja. Hän kuitenkin pohtii, ettei niitä voi vuokrata loputtomiin.
– Itse ajattelen, että leirintäalue ei ole leirintäalue, jos se täytetään pitkäaikaisilla vaunupaikoilla. Aina pitää olla tilaa turisteille.
Leirintäalueille tuo Saarelan mukaan kävijöitä myös kasvava telttailuinnostus.
Nuoret innostuivat
Erityisesti nuoret perheet ja pariskunnat kiinnostuivat karavaanarielämästä viime kesänä. SF-Caravanin jäsenyhdistysten jäsenmäärät kasvoivat yhteensä parilla tuhannella. Tällä hetkellä jäseniä on kaikkiaan vajaat 65 000.
Karavaanareiden keski-ikä on silti noin 60 vuotta. Timo Piilonen ennustaa, että keski-ikä pysyy jatkossakin korkealla, sillä varttuneet karavaanarit ovat edelleen aktiivisia harrastajia.
Moni innostui kokeilemaan karavaanarielämää, koska pandemia esti ulkomaanmatkat ja monet muut harrastukset.
– Korona kasvatti jäsenmäärää, mutta kasvu ei johdu pelkästään pandemiasta. Kiinnostus kotimaan matkailuun ja itsenäisesti autolla tehtävään matkailuun on kasvanut mukavasti jo muutaman vuoden, Piilonen sanoo.
Kasvua kävijämäärissä
Viime kesä oli leirintäalueilla edellistä vilkkaampi, vaikka ulkomaalaiset turistit eivät päässeet Suomeen pandemiatilanteen takia, kertoo Päivi Saarela.
Hänen leirintäalueellaan Camping Messilässä eteläsuomalaisessa Hollolan kunnassa ulkomaalaisten osuus on tavallisesti lähes 15 prosenttia. Nyt uudet suomalaiset karavaanarit paikkasivat tilanteen ja kokonaisuudessa kävijämäärä kasvoi selvästi edellisvuodesta.
– Liikkeellä oli nuorta väkeä, mikä oli ilahduttavaa. Moni ajattelee, että karavaanarimatkailu on vanhojen ihmisten touhua. Muutama vuosi sitten se oli totta, mutta ei enää, Saarela sanoo.
Hän huomauttaa, että viime kesänä myös sää suosi leirintäalueita etenkin Etelä-Suomessa.
Vapaus viehättää
Karavaanarielämässä viehättää ennen kaikkea vapaus, selviää SF-Caravanin kyselystä uusille jäsenille.
– Vapaus tarkoittaa jokaiselle eri juttuja. Itse ymmärrän sen niin, että olen vapaa päättämään reittini ja aikatauluni. Voin matkustaa vaikka säätiedotuksen mukaan aurinkoiseen paikkaan ja pääsen irti arjen tiukoista aikatauluista, Timo Piilonen sanoo.
Roope Valden vaihtoi Helsingin hälyn pikkukunnan rauhaan pysyvästi. Hän ihastelee Kyyjärven auringonlaskuja nyt viidettä viikkoa.
– Kyyjärvi on antanut hellän halauksen. Täällä on hyvä olla.
Voit keskustella aiheesta 8.5. klo 23.00 saakka.
Lue lisää: