44-vuotias Katja Boström yritti miehensä kanssa saada lasta kaikkiaan kuusi vuotta. Boström sairastaa endometrioosia, joten gynekologi ohjasi parin melko nopeasti lapsettomuushoitoihin.
IVF-hoitoja eli koeputkihedelmöityshoitoja Boströmille tehtiin sekä julkisella että yksityisellä puolella.
– Sitä eli vain siinä syklissä, että parin viikon päästä on munarakkuloiden keräys ja sitten ei saa tehdä sitä ja tätä. Pelkäsin tekeväni jotain hölmöä, joka estäisi alkion kiinnittymisen. Meillä oli aina tosi hyvät alkiot siihen asti, kunnes ne siirrettiin. Siihen se aina tyssäsi, Boström muistelee.
Endometrioosin vuoksi hoidot olivat Boströmille erityisen kivuliaita ja ne jouduttiin tekemään kevytnukutuksessa. Hoitojen jälkeen Boström joutui olemaan pois töistä ainakin pari päivää.
Työnantaja ei laskenut Boströmin poissaoloja palkalliseksi sairauslomaksi. Boström ei ymmärrä, miksei palkkaa voitu maksaa, sillä hänen mielestään työkyvyttömyys johtui endometrioosista eikä lapsettomuushoidosta.
Boström pyrki palaamaan töihin aina mahdollisimman pian. Yksityisellä puolella hoidot tulivat kalliiksi eikä palkattomia vapaapäiviä ollut varaa pitää.
Käytännöt sairausajan palkanmaksussa vaihtelevat
Lapsettomien yhdistys Simpukan toteuttamasta kyselystä ilmenee, että useat tahattomasti lapsettomat kohtaavat ongelmia työn ja lapsettomuushoitojen yhdistämisessä.
Tahattomasti lapsettomille suunnattuun nettikyselyyn vastasi maalis-huhtikuussa 320 ihmistä, joista lähes kaikki olivat naisia. Joka kolmas kyselyyn vastannut kertoi kokeneensa lapsettomuuteen tai lapsettomuushoitoihin liittyvää syrjintää viimeisen viiden vuoden aikana.
Syrjintää kokeneista joka kolmas kertoi syrjinnän liittyneen nimenomaan lapsettomuushoitojen ja työn yhteensovittamiseen.
Yli puolet kyselyyn vastanneista oli ollut sairauslomalla lapsettomuushoitojen vuoksi viimeisen viiden vuoden aikana. Joka viidennelle lapsettomuushoitojen vuoksi sairauslomalla olleista vastaajista ei ollut maksettu palkkaa lapsettomuushoitoihin liittyvän työkyvyttömyyden ajalta.
Kyselyn avoimista vastauksista ilmeni, että moni työntekijä oli ollut omalla ilmoituksella sairaana tai sairausloman syyksi oli kirjoitettu jotain muuta kuin lapsettomuushoidoista aiheutuva työkyvyttömyys. Näin sairausloman ajalta oli saatu palkkaa.
– Tässä näkyy mielestäni tietty asenne ylipäätään lapsettomuutta ja lapsettomuushoitoja kohtaan. Sairausajan palkanmaksu on hyvin työnantajakohtaista ja vähintäänkin epäselvää, yhdistyksen toiminnanjohtaja Johanna Repo sanoo.
Myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston syrjintään erikoistunut työsuojelulakimies Aki Eriksson toteaa, että rajanveto lapsettomuushoitojen jälkeisen työkyvyttömyysajan palkanmaksuvelvollisuudesta ei ole täysin selvä.
Työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, jos hoitoon on ollut terveydentilaan liittyvä syy.
Jos työntekijä ilmoittaa jäävänsä palkalliselle sairauslomalle, työnantajalla on Erikssonin mukaan oikeus selvittää työkyvyttömyyden syy.
Tämä on Revon mielestä epäreilua, sillä ei muidenkaan työntekijöiden tarvitse kertoa lastentekoaikeistaan esimiehelleen.
– Kun lapsettomuushoidoista kertoo, asettaa itsensä aika alttiiksi vähintäänkin epäasialliselle kohtelulle, koska ei voi tietää, kuinka hoitoihin suhtaudutaan. On myös riski kertoa hoidoista, koska niissä käymiseksi ei välttämättä myönnetä edes palkattomia vapaita, Repo sanoo.
Hoidoista kertominen voi vaikuttaa uralla etenemiseen
Yhdistyksen kyselyssä syrjintää kokeneista 16 prosenttia kertoi syrjinnän kokemusten liittyvän rekrytointeihin. Lapsettomuushoitoja läpikäyvän työntekijän kohdalla on voitu pidättäytyä ylennyksistä, vakinaistamisesta tai kouluttamisesta.
– Osa on saattanut käydä kolme vuotta hoidoissa ja niin kauan eteneminen on torpattu, koska on odotettu, että työntekijä tulee kuitenkin raskaaksi, Repo kertoo.
Lakimies Eriksson pitää näitä kokemuksia kyselyn räikeimpinä tuloksina.
– Sekä palkatuksi tulemiseen että uralla etenemiseen lapsettomuus ei missään nimessä saa vaikuttaa, Eriksson painottaa.
Eriksson ei ole itse törmännyt vastaavanlaisiin tapauksiin.
– Valvovalle viranomaiselle herää kysymys, uskalletaanko näitä viedä eteenpäin, löydetäänkö meidät näissä kysymyksissä ja saavatko nämä ihmiset riittävää oikeussuojaa, Eriksson pohtii.
Revon mukaan kyselyssä kävi ilmi, että moni tahattomasti lapseton pistää myös itse työelämänsä jäihin hoitojen ajaksi, koska pelkää, miten hoitoihin suhtaudutaan vaativammassa tehtävässä tai ettei saa esimerkiksi uudessa työpaikassa hoitoja järjestettyä.
– Kun hoidot ovat kuormittavia, olisi tärkeää saada onnistumisen kokemuksia vaikka työelämässä. Työ voi parhaimmillaan tukea jaksamista hoitojen aikana, Repo muistuttaa.
"Lapsettomien vapaa-aika on yhtä tärkeää kuin lapsiperheellistenkin"
Useimmin syrjinnän kokemukset liittyivät työvuorojen, vuosilomien ja juhlapyhien järjestelyihin työpaikalla.
Osalla työpaikoista lapsettomat työntekijät kokivat jäävänsä viimeiseksi, kun loma-ajoista sovitaan. Kyselyyn vastanneet kokivat myös, että työvuoroja järjestellään lapsiperheellisten työntekijöiden ehdoilla, ja lapsettomilta odotetaan perheellisiä enemmän joustamista.
Myös Katja Boströmillä on samankaltaisia kokemuksia työuransa varrelta.
– Muistan nuorempana, että joku esimies sanoi, että sinullahan ei ole väliä jos olet pyhät töissä, kun sinulla ei ole perhettä.
Simpukka-yhdistys haluaa haastaa työelämän käsitystä perheestä ja siitä, kenelle työn ja perheen yhteensovittamisen käytännöt kuuluvat.
– Ihmisillä, joilla ei ole biologisia lapsia, voi olla hyvin monimuotoisia perheitä. Myös lapsettomilla ihmisillä voi olla hoitovelvollisuuksia, ja heidän vapaa-aikansa on ihan yhtä tärkeää kuin lapsiperheellistenkin, Johanna Repo huomauttaa.
Kyselyyn vastanneista moni kertoi myös kokeneensa epäasiallista kommentointia ja kohtelua sekä vähättelyä esimerkiksi lapsettomuuteen, lapsettomuushoitoihin ja keskenmenoihin liittyen.
– Sain entiseltä työkaverilta kommentin, että ei se nyt niin vaikeaa voi olla. Hän sanoi ymmärtävänsä sen, jos olen pois töistä endometrioosikipujen takia, mutta ei sitä, että jonkin lapsettomuussurun vuoksi pitäisi olla pois. Ymmärrän, että kaikki eivät välttämättä ymmärrä, mutta voisi vähän varoa, miten asiat sanoo, Katja Boström toteaa.
Hän muistaa hyvin, miten vaikealta töihin tuleminen keskenmenojen jälkeen tuntui.
– En oikein ymmärrä, miten jaksoin olla töissä, ja olihan minulla sellaisia romahduksia. Sairauslomissa olisi hyvä huomioida myös henkinen taakka, Boström sanoo.
Perhemyönteisyydessä ei saa unohtaa tahattomasti lapsettomia
Kyselyn tulokset eivät olleet Simpukan toiminnanjohtaja Revon mielestä yllättäviä. Yhdistys on kuullut samoista asioista vuosien varrella todella paljon. Repo kuvailee tuloksia enemmänkin lannistaviksi.
– Odotimme, että varmasti epäasiallista kohtelua on, mutta se, että kolmasosa vastaajista koki kohtelun työpaikalla nimenomaan syrjinnäksi, on huolestuttavaa.
Revon mielestä työpaikkojen perheystävällisyyskäytännöissä on jämähdetty siihen, miten lastenhoito ja työ saadaan yhdistettyä.
Revon mielestä on ristiriitaista, että julkisuudessa toivotaan Suomeen lisää lapsia ja yritetään vaikuttaa ihmisten asenteisiin perhe-elämää kohtaan, mutta samaan aikaan unohdetaan tukea niitä, jotka oikeasti haluaisivat ja yrittävät saada lapsia.
– Ihmisten perheellistymistoiveita voisi tukea juuri esimerkiksi työelämän joustoilla, että pystyisi yhdistämään työhön lapsettomuushoidot. Sairausajan palkanmaksu on yksi keino. Se olisi viesti, että tämä on tärkeää ja haluamme tukea teitä.
Katja Boströmille hoidot eivät koskaan tuoneet toivottua tulosta. Lopullinen lapsettomuus oli Boströmille äärimmäisen vaikeaa.
– Se oli kuin olisi heitetty vieraalle planeetalle. En ollut ajatellut elämäni menevän näin.
Lapsettomuus oli myös syy, miksi Boström lähti opiskelemaan. Työ lasten parissa alkoi tuntua liian raskaalta.
– En enää nauttinut työstäni niin kuin ennen, enkä ollut enää sama ihminen. Yksi lapsikin kysyi viimeisen vuoden aikana monta kertaa, miksi et ole enää niin iloinen.
Boströmin on tarkoitus valmistua loppuvuonna sairaanhoitajaksi. Nykyisin hän osaa jo vähän nauttia elämästä, mutta tunteet vaihtelevat.
– Välillä on huonompia päiviä. Tunnen usein haikeutta ja kateellisuuttakin, kun joku kävelee lastenvaunujen kanssa ohi.
Lue myös:
Katso Yle Areenasta: