Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio ei säästele sanojaan, kun hän lukee Suomen lausuntoa EU-komissiolle alkoholin etämyynnin järjestelyistä.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastasi torstaina Euroopan komission tietopyyntöön ulkomailta tilattavan alkoholin verkkokaupasta eli etämyynnistä.
Suomi on joutunut komission Pilot-tutkintamenettelyyn, koska sen epäillään rikkoneen EU:n lainsäädäntöä alkoholin etämyynnin käytännöillään. Suomen linjasta on tehty komissiolle useita kanteluja.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja alkoholin lupa-asioita hoitava Valvira ovat tulkinneet, että alkoholin etämyynti Suomeen on kiellettyä, vaikka alkoholilaissa ei ole tällaista pykälää. Asiasta ei ole päästy poliittiseen yksimielisyyteen.
Kysyimme EU:n kilpailulainsäädäntöön perehtyneeltä Helsingin yliopiston professorilta Juha Raitiolta, kestävätkö ministeriön lausunnon perustelut.
Mikä asia kiinnitti erityisesti huomion sosiaali- ja terveysministeriön vastauksessa?
Lausunnossa puhutaan suurelta osin asian vierestä. Siinä esitellään Suomen vähittäismyyntijärjestelmää, miten Suomen vähittäismyyntimonopoli on sallittu ja vähittäismyyntilupaa voidaan vaatia yrityksiltä. EU-oikeuden näkökulmasta näin on.
Alkon monopolissa tai siinä, miten tätä yksinoikeutta käytetään Suomessa, ei ole mitään erityisiä ongelmia. Ministeriö esittelee lausunnossaan asioita, jotka ovat kärjistäen sanottuna kunnossa, mutta välttää puhumasta niistä asioista, jotka ovat pielessä eli alkoholin etämyynnin ongelmallinen sääntely.
Lausunnossa sekoittuvat käsitteet alkoholin etämyynti ja vähittäismyynti. Alkoholilaissa etämyynnistä ei ole pykälää, mutta valmisteverotuslain 6 pykälän kohdassa 11 se on määritelty.
"Etämyynnillä tarkoitetaan myyntiä, jossa Suomeen sijoittunut muu kuin valtuutettu varastonpitäjä tai rekisteröity vastaanottaja, joka ei harjoita itsenäistä taloudellista toimintaa, on ostanut toisesta jäsenvaltiosta kulutuksen luovutettuja valmisteveron alaisia tuotteita, jotka etämyyjä tai joku tämän puolesta suoraan tai välillisesti lähettää tai kuljettaa Suomeen."
Tämä tarkoittaa, ettei ostaja harjoita itsenäistä taloudellista toimintaa, vaan myyjä lähettää tai kuljetuttaa tuotteen toisesta EU-maasta Suomeen kuljetus- tai kuriirifirman avulla. Tämä on etämyyntiä.
Miksi sosiaali- ja terveysministeriö on sekoittanut lausunnossaan vähittäismyynnin ja etämyynnin?
Ministeriö viittaa ja vetoaa vastauksessaan useasti korkeimman oikeuden ratkaisemaan Alkotaxina tunnettuun Visnapuun (C-198/14) tapaukseen.
Mielestäni he ylitulkitsevat tapausta laajentavasti ja virheellisesti. Tämä on STM:n vastauksen keskeinen ongelma.
Visnapuun tapaus koski enemmän vähittäismyyntiä kuin etämyyntiä. Alkotaxi kiersi Suomen alkoholin myyntilupajärjestelmää ja veroja. Suomessa tapahtunut alkoholin myynti oli naamioitu etämyynniksi. Se ei ole etämyyntiä, jos tilaat alkoholin Virosta, mutta sen toimittava pakettiauto on Suomessa.
Tämä ennakkotapaus ei koske valmisteverotuslain määrittelemää etämyyntiä.
Miksi puuttellinen etämyynnin määrittely on ongelma?
Alkoholin etämyynti pitää määritellä yhdenmukaisesti Suomen lainsäädännössä, yhdessä kohdassa ei voida määritellä toisin kuin toisessa.
Ministeriö toteaa lausunnossaan, että alkoholilaissa ei ole etämyynnin kieltoa, vaan käytäntöä on perusteltu alkoholilain esitöillä ja lupaviranomaisen Valviran ohjeilla.
Etämyyntiä koskeva epäselvä oikeustila aiheuttaa jo sellaisenaan EU:n tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvän (SEUT 34) artiklan vastaisen tuontirajoituksen tai vaikutukseltaan vastaavan toimenpiteen.
Komissio voi siis etämyynnin oikeudellisen epämääräisyyden vuoksi puuttua tähän asiaan tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoituksena.
Sillä ei ole nyt merkitystä, ovatko Valviran etämyyntiä koskevat ohjeet juridisesti sitovia vai eivät, kun ne kuitenkin käytännössä tässä tapauksessa vaikuttavat jäsenvaltioiden välisen kauppaan.
Komissio katsoo tämän käytännön ja viranomaisohjeiden yhteisvaikutuksia markkinoilla. Jos etämyynti vaikeutuu tämän takia, se voi puuttua asiaan.
Miksi STM on lähtenyt tälle linjalle ja vetoaa Alkotaxin tapaukseen?
En tiedä. Onko ministeriön tarkoitus, että etämyyntiasia ratkaistaan lopulta rikkomuskanteen kautta EU-tuomioistuimessa? Halutaanko asiaan tulkinta EU-tuomioistuimen kautta?
Vastaako tämä lausunto komission Suomelle esittämään kuuteen kysymykseen?
STM ei kaikilta osin vastaa niihin kysymyksiin, joita komissio on esittänyt.
Kysymykset keskittyivät pääosin alle 5,5 tilavuusprosentin alkoholituotteiden kohteluun Suomessa. STM on vastannut suurelta osin niihin kysymyksiin, mitä tästä on kysytty.
Komission kysymyslistassa oli kuitenkin mukana myös vahvemmat alkoholituotteet kohdassa, joka koski etämyyntiä.
Ministeriön perusteluissa vedotaan myös siihen, että lain mukaan alkoholi voidaan toimittaa vain luvallisiin toimipisteisiin, jossa voidaan todentaa esimerkiksi ostajan ikä. Verkkokaupasta etämyydyn ja Suomeen toimitetun alkoholin kanssa tämä ei ole mahdollista.
Tässä puhutaan taas alkoholin vähittäismyynnistä ja siitä miten se on järjestetty Suomessa. Alkoholin jakelu vähittäisliiketoiminnassa voi olla lain mukaan valvottua.
Etämyynti on kuitenkin sitä, että maija meikäläinen ostaa itselleen omaan käyttöönsä alkoholia toisesta EU-maasta ja se kuljetaan hänelle. Onko tämä sallittua vai kiellettyä?
STM ei vastaa lausunnossaan tähän kunnolla.
Aikooko Suomi tehdä muutoksia nykyiseen käytäntöön?
Ministeriön vastauksen perusteella jää vaikutelma, että Suomessa ei ole aikomusta ryhtyä toimeenpiteisiin, ei nähdä mitään ongelmia. Tämä ei ole yllättävää, koska tämä on ollut STM:n linja pitkään.
Ministeriön lausunto oli sellainen kuin odotinkin. Vaikuttaa siltä, ettei se peräänny valitsemastaan linjasta.
Hämmästelen sitä, ettei Suomi tee mitään etämyynnin sekavalle tilanteelle. Tämä on kuitenkin myös EU-kysymystä laajempi asia.
Meillä ei voi kansallisessa lainsäädännössä erilaisia käsityksiä, mitä etämyynti tarkoittaa. Se on jo määritelty valmisteverotuslaissa. Tässä on kysymys lain koherenssista: vaikka alkoholilaissa etämyyntiä ei ole määritelty, se ei tarkoita sitä, että se voitaisiin tulkita muulla tavoin kuin valmisteverotuslaissa.
Iso ja tärkeä kysymys on myös se, että Suomen kansalaisen pitää tietää, mikä on lain mukaan rangaistavaa ja mikä ei ole. Nyt etämyynnin oikeustila vaatisi lain selkeyttämistä.
STM:n lausunnon jälkeen herää kysymys, onko tarkoitus hakea se selkeys EU-tuomioistuimen kautta ja vasta sen jälkeen tehdään lainsäädäntöön muutoksia.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Komissio tulee todennäköisesti esittämään Suomelle vielä lisäkysymyksiä, koska komissio tuskin tyytyy tähän vastaukseen. Seuraavassa vaiheessa käsitellään tarkemmin yli 5,5 tilavuusprosenttisen alkoholin kohtelua ja niiden etämyyntikysymyksiä. En usko kovin pitkään vastausten ja kysymysten edestakaisin pallotteluun.
Jos lopputuloksena on se, ettei komissio ole tyytyväinen Suomen vastauksiin, voi olettaa, että se nostaa rikkomuskanteen Suomen valtiota vastaan ja etämyyntiasia päätyy EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.
Jutun käsittely vie tuomioistuimessa keskimäärin vuodesta puoleentoista vuoteen. Vaalikautta on jäljellä noin kaksi vuotta, joten on hyvin todennäköistä, että se tipahtaa seuraavan hallituksen syliin.
Epäilen, että Suomella on tässä aika heikot kortit, koska Alkotaxin tapausta ei voida tulkita näin laajentavasti kuin STM tekee. Oletan, että jos vastausten linja pysyy samana, komissio nostaa kanteen.
Ruotsi joutui vastaavaan rikkomusmenettelyyn ja komissio haastoi Ruotsin valtion EU-oikeuteen vuosituhannen alkupuolella. Tuomion jälkeen alkoholin etämyynti toisesta jäsenvaltiosta sallittiin Systembolagetin monopolin rinnalla jo vuonna 2008.
Tulli tutkii parhaillaan törkeistä alkoholirikoksista useita Suomeen alkoholia etämyyneitä yhtiöitä, joista haetaan ennakkotapausta. STM vetoaa lausunnossaan siihen, että niiden käsittely on vielä kesken, joten sähköiseen kauppaan liittyvää menettelyä ei voida soveltaa.
Hallinnollista jargonia. Näissä nyt tutkinnan alla olevissa tapauksissa on kyse reilusta pelistä eli verot maksetaan ja toimitaan sekä kansallisen että EU-lainsäädännön mukaisesti. Nämä yritykset eivät ole myyneet alkoholia Suomessa vaan Suomeen. Tällä on merkitystä siinä, mihin myydyistä tuotteista maksetaan verot. Kun vähittäismyynti tapahtuu Suomessa, verot maksetaan tänne.
Tähän kontekstiin ei pidä sotkea Visnapuu-tapausta, kuten minusta on nyt tehty. Siinä kierrettiin vähittäismyyntimonopolia ja jätettiin verot maksamatta Suomeen.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.
Lue lisää:
Alkoholin nettiostot ulkomailta kasvoivat huimasti – kokonaiskulutus laski reippaasti
Alkoholin etämyynnin kieltoon ei löytynyt ratkaisua, lain tulkinnan linjaa lopulta tuomioistuin