Hyppää sisältöön

Sanna Marinin somevalta on niin suuri, että hän lyö yksin muut puolueet – Yle selvitti poliitikkojen ja puolueiden tykkäyksiä

Nasevilla somejulkaisuilla tykkäyksiä sataa laariin tuhansittain. Somesuosio on jonkinlainen mittari puolueen menestyksestä, mutta suoria päätelmiä sen vaikutuksesta vaalimenestykseen on vaikea tehdä. Tutkijoiden mukaan yhteys on olemassa.

Puolueiden puheenjohtajat ovat suosittuja eri somealustoilla: pääministeri Sanna Marinilla on Instagramissa lähes puoli miljoonaa seuraajaa, sisäministeri Maria Ohisalolla reilu 30 000. Twitterissä reaktioiden mukaan mitattuna suosituin puolue on perussuomalaiset. Siellä puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aholla seuraajia on reilu 60 000. Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle
Elli Tervo

Kuntavaalit pidetään kuukauden kuluttua, kaksi kuukautta alkuperäisestä aikataulusta myöhässä. Ylen edellisen kuntavaalien kannatusmittauksen perusteella mitalisijoilla olisivat perussuomalaiset, kokoomus ja SDP.

Entä jos vaalit käytäisiin sosiaalisessa mediassa?

Tilanne muuttuisi jonkin verran. Yle selvitti puolueiden somemenestystä tammikuusta huhtikuun loppuun Instagramissa ja Twitterissä. Ajanjaksoon mahtuu alkuperäistä kuntavaalipäivää edeltävä kampanjointi kuin myös pikkuhiljaa kesää kohti uudestaan alkanut kampanjointi. Selvitimme reaktioiden ja seuraajien määrää.

Tämän aineiston perusteella vaalivoittajiksi voisivat julistautua perussuomalaiset, SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. Twitterissä suosituin puolue reaktioiden määrässä mitattuna olivat perussuomalaiset, Instagramissa SDP.

Kun molempien somealustojen reaktioille eli tykkäysten ja kommenttien määrille lasketaan ehdokaskohtainen keskiarvo, SDP vie muita puolueita roimalla etumatkalla. Se johtuu lähes täysin pääministeri Sanna Marinin somesuosiosta.

Somealustoilta kerätty aineisto ei ole kaiken kattava, mutta antaa suuntaviivoja sille, mitkä puolueet hallitsevat somen ilmatilaa.

Sosiaalisen median merkitys on tutkijoiden mukaan kasvanut merkittävästi politiikan tekemisessä viime vuosina. Se, miten hyvin puolueet käyttävät sitä hyödyksi, vaihtelee.

Some vaikuttaa politiikkaan, vaikka syy-seuraus -suhteita on hankala osoittaa

Merkittävä osa puolueen näkyvyydestä muodostuu sosiaalisessa mediassa, eikä ajatus puolueen menestyksestä somen perusteella mitattuna ole aivan tuulesta temmattu. Tulevat kuntavaalit ovat kampanjoinnin suhteen erikoiset, sillä suurin osa näkyvästä kampanjoinnista tulee tapahtumaan verkossa koronarajoitusten takia.

Puolueiden virallisilla Instagram-tileillä tuodaan esiin puolueille tärkeitä asioita ja arvoja, mutta myös tunteisiin vetoavia tapahtumia ja onnistumisia. Julkaisut kerättiin puolueiden virallisilta Instagram-tileiltä. Kuva: SDP, Vasemmistoliitto, Instagram, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Puolueet pitävät kuitenkin somen roolia kohtalaisen pienenä politiikan tekemisessä, Birminghamin yliopiston tutkijatohtori Niko Hatakka aloittaa.

– Puolue-eliitti kokee asian niin, että puolueen julkinen ääni ja linjaukset muotoutuvat virallisissa kokouksissa ja puolue-elimissä tärkeiden prosessien kautta. Samaan aikaan puolueen jäsenet ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa, ja sitä kautta myös levittävät puolueen sanomaa laajalle, Hatakka sanoo.

Tiivistetysti tämä tarkoittaa sitä, että mielikuva puolueista muodostuu vahvemmin puolueiden aktiivisten poliitikkojen somekäyttäytymisen perusteella kuin sillä, mitä yksittäiset poliitikot linjaavat puolueen sisällä.

Puolueet hallitsevat sosiaalisen median alustoja eri tavalla. Nuorten ja nuorten aikuisten suosimassa Instagramissa eniten huomiota tykkäyksillä, kommenteilla ja postausten määrällä saavat vasemmalla reunalla olevat puolueet, Twitterissä puolestaan korostuu oikea laita.

Vasemman laidan suosio Instagramissa käy järkeen, koska heillä on paljon nuoria ehdokkaita, jotka käyttävät Instagramia luonnostaan muutenkin, Helsingin yliopiston tutkijatohtori Salla-Maaria Laaksonen toteaa.

– Monet nuoret aikuiset äänestävät vasemman laidan puolueita, joten on perusteltua, että vasemmiston poliitikot ovat siellä aktiivisia ja reaktioita kerääviä, hän toteaa.

Sen sijaan Twitterissä perussuomalaiset trendaavat asiasanoina lähes joka päivä, mikä osaltaan selittää heidän suosiotaan siellä, Laaksonen pohtii.

– Twitter on enemmän poliittinen keskusteluareena, ja jopa riitelypaikka. Siellä näkyy paljon äärilaitojen välistä kisailua.

Vihreät ja oikeistoradikaalit puolueet ovat usein identiteettivetoisempia kuin muut puolueet, Hatakka pohtii. Niiden tekemä politiikka ja julkinen kuva vetoaa siis yksilön arvomaailmaan, tunteisiin ja omaan elämään vahvemmin kuin tasapaksumpien, keskellä puoluekenttää olevien puolueiden politiikka.

Somen perimmäinen käyttötarkoitus on toimia jokaisen omana, yksilöllisenä viestintäkanavana, ja sen avulla vahvistaa omaa identiteettiä muiden silmissä. Hatakan mukaan sen takia vihreiden ja oikeistoradikaalien toiminta verkossa ja somessa onnistuu niin hyvin. Ne vetoavat ihmisen identiteettiin ja osuvat lähelle ihmisen sisintä, omia arvoja, Hatakka luonnehtii.

– Toisaalta perussuomalaiset, vihreät ja vasemmistoliitto ovat Suomessa myös ainoita puolueita, jotka ovat onnistuneet kasvattamaan jäsenmääriään 2000-luvulla, hän huomauttaa.

Hatakan mukaan sosiaalisen median kannatuksella ja reaalimaailmalla on selvä yhteys puolueiden menestyksen näkökannalta. Someaktiivisuudella ei kuitenkaan voida suoraan ennustaa vaalituloksia, koska numeerinen data somemenestyksestä ei ole mikään luonnonlaki, Laaksonen sanoo.

Nuorille vaalikampanjointi tehdään sosiaalisessa mediassa, ei vaaliteltoilla, Salla-Maaria Laaksonen toteaa. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

– Sellaista alustaa ei ole, missä kaikki somea käyttävät ihmiset saataisiin yhytettyä, koska käyttäjät vaihtelevat: karkeasti arvioituna nuoret ovat Instagramissa, vanhemmat Facebookissa. Siksi menestystä ei voi täysin arvioida somen perusteella.

Esimerkiksi SDP korostuu aineistossa Instagramin puolella korkeana piikkinä, koska pääministeri Sanna Marinin kuvat keräävät paljon kansainvälisiäkin tykkäyksiä. Muun muassa Time-lehden valinta vaikutusvaltaisimpien naisten listalle keräsi paljon kommentteja ja tykkäyksiä. Ilman Marinin henkilökohtaista somesuosiota SDP ei keikkuisi listan kärjessä, vaan siellä olisi vihreät.

– Jos vaalien tulosta haluaa jotenkin ennustaa, paras tapa tehdä se on seurata poliitikkojen Wikipedia-sivujen näyttökertojen määrää, Laaksonen vinkkaa.

Somejalanjäljen kautta tosielämän tekoihin

Somen valtaa ei voi väheksyä: yksi tämän hetken johtavista oppositiopoliitikoista on noussut julkisuuteen internetin kautta. Jussi Halla-aho aloitti uransa blogillaan.

Somesta haetaan myös tietoa siitä, ketä kannattaisi äänestää, Laaksonen huomauttaa.

Some liukuu reaalimaailmaan paljon myös median kautta, sillä poliittista keskustelua käydään paljon somen välityksellä ja media poimii aiheita somesta. Esimerkiksi pääministeri Sanna Marin viestii paljon Twitterin kautta.

Kuva somevallasta voi olla myös kärjistynyttä, koska toiset puolueet nousevat enemmän esille kuin toiset. Esimerkiksi perussuomalaiset trendaavat Twitterissä lähes päivittäin, koska he herättävät tunteita paljon puolesta ja vastaan julkaisuillaan ja kannanotoillaan.

Kun muutkin kuin perussuomalaiset osallistuvat jonkin aiheen ympärillä pyörivään keskusteluun, joka on lähtenyt perussuomalaisten aloitteesta, heidän näkyvyytensä kasvaa. Silloin näkyvyys ja julkisuus on yhä isommissa määrin muiden aiheuttamaa.

Sama ilmiö toistuu muuallakin, koska tutkimusten mukaan usein oikeistopopulististen puolueiden näkyvyys eri somealustoilla on suurempaa kuin heidän varsinainen somen läsnäolonsa, Hatakka pohtii.

– Toisaalta tykkäyksien iso määrä kertoo siitä, että poliitikoille tulee tukea kentältä käsin, ollaan samaa mieltä julkaisun sisällön kanssa. Vastaukset ja Twitterissä uudelleen twiittaukset kertovat enemmän siitä, että keskustelua käydään muiden ehdoilla, ollaan eri mieltä ja haastetaan.

Puolueiden ajamat teemat korostuvat Twitterin päivityksissä, joihin tekstiä ei mahdu paljon. Julkaisut kerättiin puolueiden virallisilta tileiltä. Kuva: Perussuomalaiset, Vihreät, Twitter, kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Somen ja reaalimaailman välillä on Hatakan mielestä selvä yhteys. Esimerkiksi perussuomalaiset ovat onnistuneet monissa tavoitteissaan, luoneet johtavan oppositiopuolueen aseman ja kentällä tuntuu olevan hyvä draivi paikallisyhdistyksissä, jos mietitään vaikka kuntavaalien ehdokashankintaa, Hatakka sanoo.

– En ihmettelisi, vaikka he tekisivät erinomaisen vaalituloksen. He ovat myös lisänneet somekoulutusta, koska vastuu perussuomalaisten somenäkyvyydestä on yhä laajemmalla joukolla ihmisiä. Somen boostaaminen on nyt tärkeää heille.

Onko somella merkitystä erikoisena kuntavaalivuotena?

Alkuperäisen aikataulun mukaan kuntavaalit olisi järjestetty huhtikuussa. Oikeusministeriö päätti maaliskuun alussa siirtää vaalit kesäkuun puoliväliin, koska ministeriö oli huolissaan koronan ja terveysturvallisuuden takia.

Perussuomalaiset tekivät oman ehdokasennätyksensä huhtikuun kuntavaaleihin. Ehdokkaita oli yli 5000 ympäri Suomen, mikä on roimasti enemmän kuin viime kuntavaaleissa. Esimerkiksi perinteiseen suureen puolueeseen keskustaan verrattuna ehdokasmäärien kehityksen ero on huima, sillä keskustalla kuntavaalien ehdokashankinta sujui kehnommin.

Ehdokashankintaa on tehty jo pitkään, mikä on yksi syy myös sille, minkä takia sosiaalisen median merkitystä erikoisessa vaalitilanteessa – koronan ja kuntavaalien siirron vuoksi – on vaikea arvioida, sanovat sekä Niko Hatakka että Salla-Maaria Laaksonen.

Internetin ja sosiaalisen median rooli vaalikampanjoinnissa on kasvanut 2010-luvulla, mutta kaikki puolueet eivät vielä ole kehityksessä täysin mukana. Organisaatioltaan vaatimattomat puolueet ovat vahvistaneet omia asemiaan, koska he ovat osanneet hyödyntää esimerkiksi somea, Niko Hatakka toteaa.

Perussuomalaispoliitikoille aktiivinen somettaminen on luonteva osa politiikkaa ja sen tekemistä, Niko Hatakka kuvailee.

– Esimerkiksi keskusta on ollut perinteisesti laaja puoluekentällä maantieteellisesti, mutta heidän on ollut koronan takia luultavasti vaikeaa saada ihmisiä muihin tapahtumiin kuin perinteisiin ehdokashankintatilaisuuksiin, tupailtoihin tai vaikkapa toritapahtumiin, Hatakka pohtii.

Keskustan ylipäätään laskeva kannatus on myös yksi hyvä syy pudonneelle ehdokasmäärälle, Hatakka summaa.

Tehdäänkö politiikkaa mielestäsi somessa? Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan 14.5.2021 klo 23 asti.

Suosittelemme sinulle