Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist on todella huolissaan. Huolen aiheita on kaksi: kaupungin rahat ja Venäjä.
Kaupunki on osakkaana Fennovoiman venäläisessä ydinvoimalahankkeessa puolella miljoonalla eurolla.
– Tässä on vaara, että hanke ei toteudu, jolloin meille saattaa tulla taloudellisia haittoja. Mutta sitten on tietysti tämä yleinen maailmanpoliittinen tilanne.
Fennovoima tiedotti viime viikolla, että Pyhäjoen kuntaan suunnitellun Hanhikiven ydinvoimalaitoksen kustannukset voivat nousta jopa miljardilla aiemmin ilmoitetusta 6,5–7 miljardista eurosta. Arvio kokonaiskustannuksista on tällä hetkellä 7–7,5 miljardia.
Lue lisää: Fennovoiman ydinvoimala Pyhäjoelle viivästyy lisää ja voi tulla jopa miljardin kalliimmaksi
Hanke myös viivästyy. Rakentamislupaan tarvittavien aineistojen kasaaminen on kestänyt odotettua kauemmin. Yhtiö pyrkii saamaan luvan kesään 2022 mennessä. Rakentaminen alkanee vuotta myöhemmin. Näin laitos otettaisiin kaupalliseen käyttöön vuonna 2029.
Rakentamisluvasta päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön esityksen pohjalta. Päätös edellyttää Säteilyturvakeskuksen myönteistä turvallisuusarviota.
Raaseporin kaupunki on halunnut jo vuodesta 2013 asti eroon osuudestaan Fennovoimaan. Ostajia ei ole löytynyt.
– Ilmeisesti hankkeen riskiprofiili on niin korkea, ettei sitä nähdä hyvänä sijoituksena, kaupunginjohtaja Lundqvist arvioi.
Venäjän viimeaikainen sisäinen kehitys ja ulkopoliittinen uhittelu Ukrainan rajalla ovat lisänneet kaupunginjohtajan pessimismiä asiassa.
– Elämme tilanteessa, joka on erittäin jännittynyt Venäjän ja länsimaiden välillä. Ja sehän saattaa aiheuttaa lisäsanktioita, mikä vaikeuttaa tämän hankkeen etenemistä.
Jos nyt pitäisi tehdä päätös, pitäisikö Fennovoiman hankkeelle myöntää rakentamislupa?
– Pelkäänpä pahoin, että mitkään talousarviot eivät tule pitämään paikkaansa, jolloin mielestäni tällä struktuurilla ei pitäisi mennä eteenpäin, Lundqvist sanoo.
Osakkaissa levottomuutta, puolueet odottavat Stukin päätöstä
Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatom on laitostoimittajana Hanhikiven ydinvoimalassa. Sen tytäryhtiö RAOS Voima omistaa Fennovoimasta 34 prosenttia.
Loput 66 prosenttia yhtiöstä omistaa suomalainen Voimaosakeyhtiö SF, jonka suurimmat omistajat ovat Outokumpu, Fortum ja Vantaan energia. Lisäksi taustalla on lukuisia pienempiä energiayhtiöitä ja kuntia.
Yle kysyi laajasti Fennovoiman kotimaisilta osakkailta, mitä he ajattelevat yhtiön tilanteesta ja kuinka paljon Venäjän kehitys ja toiminta ovat vaikuttaneet ydinvoimahankkeeseen Pyhäjoella.
Osa yhtiöistä kieltäytyi kommentoimasta. Enemmistö vastasi.
Osa vastaajista luottaa hankkeeseen, mutta monet ovat hermostuneita Fennovoiman tilanteesta ja omista sijoituksistaan hankkeen viivästymisen ja Venäjän kehityksen takia. Huoli Yhdysvaltain tai EU:n lisäpakotteista Venäjälle ja niiden vaikutus projektiin kuuluu vastauksissa.
Kysyimme myös eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajilta heidän puolueidensa kantoja rakentamisluvan myöntämiseen.
Kaikki puolueet näkevät luvan enää lähinnä teknisenä kysymyksenä, joka riippuu siitä, miten Säteilyturvakeskus aikanaan arvioi Fennovoiman lupahakemusta. Poliittinen periaatepäätös ydinvoimalasta tehtiin jo vuonna 2010.
Fennovoiman tuore johtaja tyynnyttelee osakkaita
Fennovoimassa viime kesänä aloittanut saksalainen toimitusjohtaja Joachim Specht rauhoittelee tilannetta. Hän on työskennellyt pitkään ydinvoimateollisuudessa muun muassa saksalaisessa energiakonserni Eonissa, jonka kanssa Fennovoiman hanke käynnistyi vuonna 2007.
Specht uskoo projektin etenevän normaalisti, eikä halua spekuloida mahdollisilla pakotteilla, jotka voisivat vaikuttaa Fennovoimaan. Hän muistuttaa, että vaikka Venäjän rooli on merkittävä, kyseessä on kansainvälinen hanke.
– Se kaikkien tulisi ottaa huomioon, jotta mahdollisista poliittisista seurauksista voitaisiin tehdä kypsä ja harkittu päätös, Specht sanoo.
Mistä yhtiö saa lisää rahaa?
– Pääomarahoituksen lähde on Venäjän kansallinen hyvinvointirahasto. Venäjähän on hankkeessa voimakkaasti mukana.
Kansallinen hyvinvointirahasto on Venäjän valtiovarainministeriön hallinnoima sijoitusrahasto pahan päivän varalle. Siitä on tarkoitus maksaa esimerkiksi eläkkeitä.
Specht kertoo, että Fennovoiman rahoituksesta puolet on pääomaa, puolet lainaa.
Lainarahoitus tulee hänen mukaansa muista lähteistä, esimerkiksi tavarantoimittajilta.
– Koska laitteistoa tulee Saksasta ja Ranskasta, on useita mahdollisia malleja, joiden mukaan lainarahoitus voidaan hoitaa.
Venäjän ympäristöpolitiikan professori: Ulkopoliittinen riski on olemassa
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin professori Veli-Pekka Tynkkynen on erikoistunut Venäjän energiapolitiikkaan. Hän muistuttaa, että Suomi on jo riippuvainen Venäjän tuontienergiasta monilla sektoreilla.
Vuonna 2019 kaikesta Suomeen tuodusta energiasta Venäjältä tuotiin 64 prosenttia.
– Me olemme riippuvaisia venäläisestä energiasta kaikkien energiasektoreiden kautta. Ja tätä kautta Rosatomin hanke on strateginen. Sillä on taloudellinen merkitys mutta myös poliittinen: sitoa Suomea lähemmäksi Venäjää, se on selvää.
Tynkkynen näkee Fennovoiman hankkeessa ulko- ja turvallisuuspoliittisia riskejä.
– Jos hanke menee hyvin, se on omiaan parantamaan Suomen ja Venäjän välisiä suhteita. Jos taas menee huonosti, oli syy mikä tahansa, se voi heikentää niitä.
Tynkkysen mukaan Rosatom ei ole tavallinen yritys, vaan Venäjän ydinvoima- ja ydinaseministeriö. Tästä syystä Rosatom pystyy tarjoamaan voimaloitaan halvalla.
– Se on valtion elin ja sillä tavalla se myös toimii. Strateginen yritys, jonka tavoitteisiin ei kuulu tuottaa voittoa.
Rosatomilla ei ole valtionyhtiönä lakiin kirjattua velvoitetta pyrkiä tuottamaan voittoa, kuten tavallisella yrityksellä. Siksi Rosatom voi joskus toimia myös tappiollisesti, jos se edistää Venäjän valtion päämääriä.
Venäjän viimeaikainen sisäpoliittinen kehitys ja ulkopoliittinen voimannäyttö viimeksi Ukrainan rajalla ovat herättäneet kansainvälisessä yhteisössä huolta. Voidaanko näiltä seikoilta ydinvoimahankkeen taustalla ummistaa silmiä?
– Minun mielestäni ei. Yritysvastuukysymykset ovat entistä tärkeämpiä tänä päivänä, Tynkkynen sanoo.
Hänen mielestään energia-alalla eettisyys on jäänyt pimentoon eri tavalla kuin vaikkapa vaatteissa tai ruoassa – vaikkei pitäisi.
– Siinä mielessä meidän pitäisi ajatella niin, että kun me jotain ostamme – olipa se sitten öljyä, kaasua, uraania tai ydinvoimaloita – niin se on vastuullisesti tuotettu.
Lisää aiheesta Ylen A-studiossa tiistaina 4. toukokuuta TV1:ssä klo 21. Vieraina europarlamentaarikot Eero Heinäluoma (sd.) ja Ville Niinistö (vihr.).
Lue lisää aiheesta:
Korjaus 4. toukokuuta kello 20.24: Toisin kuin jutussa aiemmin sanottiin, Veli-Pekka Tynkkynen on Venäjän ympäristöpolitiikan professori, ei energiapolitiikan.