Jätekeskuksessa eletään nyt vilkasta aikaa, kertoo Oulun Ruskon jätekeskuksen käyttöpäällikkö Markku Heinonen.
Kun kevätaurinko paistaa, nurkkia aletaan putsailla ja mietitään, mikä tänä vuonna joutaa pois.
Äitienpäiväksi halutaan nyt puhdasta, mutta vielä kovempi huiske kodeissa ja jätekeskuksessa käy helatorstain jälkeisenä perjantaina. Sen moni pitää vapaana juuri kevätsiivousta varten. Se on Ruskossa vuoden kiireisin päivä.
Moni maksaa jätteestään turhaa
Lajitteluareenalle tulevan jätteen laatu ei ole Heinosen mukaan vuosien saatossa juuri muuttunut. Sinne vuosittain kertyvästä 40 000 tonnista vain häviävän pieni osa on sinne kuulumatonta tavaraa. Kaatopaikan penkkaan siitä päätyy vain noin prosentti.
Sitä Heinonen kuitenkin ihmettelee, että lajitteluareena Larelle tuodaan, ja siitä myös maksetaan, paljon sellaista jätettä, josta voisi päästä eroon maksuttakin. Tämä koskee esimerkiksi metallia, pahvia, kartonkia, paperia ja pakkausmuovia.
– Eikö kannattaisi käyttää lajittelupalveluita, ekopisteitä ja taloyhtiöiden kierrätysjärjestelmiä, sanoo Heinonen.
Myös polttolaitokseen vuosittain menevästä 150 000 tonnista noin 30 prosenttia on biojätettä, jonka voisi jalostaa myös mullaksi.
Pian pitää kierrättää enemmän, mutta tavoitteeseen pääseminen on haastavaa
Suomen jätelaki on uudistumassa. Lain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi. Jäsenmaiden tulisi nostaa kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
Kierrätysaste on jo useana vuonna pysynyt samalla tasolla. Kehitystä on tapahtunut useissa EU-maissa, mutta Suomi joutui 13 muun maan kanssa EU:n käyttämään niin sanottuun varhaiseen varoitusmenettelyyn alhaisen kierrätysasteen vuoksi. Viimeisin Tilastokeskuksen julkaisema tieto on vuodelta 2018, jolloin Suomen kierrätysaste oli 42 prosenttia.
Ruskossa odotetaan mielenkiinnolla myös vuoden myöhässä olevaa jätelain muutosta. Suomessa on suunniteltu, että asumisjäte tulisi lakisääteisesti kunnan hoidettavaksi. Tätä yksityiset jätehuoltoyritykset ovat vastustaneet.
Heinosen mukaan jo tällä hetkellä voimassa oleva 50 prosentin yhdyskuntajätteen kierrätystavoite on haasteellinen toteuttaa.
Asiaa on mutkistanut sekin, että selkeää ohjetta prosentin laskemiselle ei ole ollut. Eri EU-maat laskevatkin saman prosentin monella eri tavalla. EU on päivittänyt vuonna 2019 uudet laskentasäännöt, jotka astuvat voimaan EU:n alueella asteittain eri jätelajien osalta.
Osassa jätelaitoksia kuten esimerkiksi juuri Oulussa jätteenkuljetusjärjestelmä on nytkin sopimuspohjainen, eli jokainen ostaa jätekuljetuspalvelut itse valitsemaltaan yksityiseltä yritykseltä.
Raportointi kierrätystavoitteen toteutumisesta on Heinosen mukaan mahdotonta tässä tilanteessa, koska jätemäärät eivät tule yksityisiltä jätekeskuksen tietoon. Sen vuoksi prosenttien laskeminen on mahdotonta.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23:een asti.