Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mallinnuksia on arvosteltu huonosta osumatarkkuudesta, kun maaliskuussa lasketut skenaariot osoittautuivat yliampuviksi.
Miksi THL:n kevään mallinnuksista tuli liian synkkiä? Miten ne vaikuttivat päätöksiin kuntavaaleista ja liikkumisrajoituksista? Ylen A-studio selvitti asiaa.
Tilanne maaliskuussa oli veitsen terällä. THL:n mukaan sen skenaariot eivät onnistuneet ennakoimaan tartuntojen laskusuuntaa, koska mallinnukset perustuvat aina muutaman viikon takaisiin tartuntatietoihin.
Päätöksiä ei tehty pelkkien skenaarioiden varassa, THL korostaa. Taustalla painoi erityisesti epidemiatilanteen nopea huono kehitys monessa Euroopan maassa.
Sairaanhoito oli ylikuormittunut alkuvuonna muun muassa Belgiassa, Irlannissa, Britanniassa ja Tsekeissä, THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen sanoo.
– Miksi Suomi olisi tässä erilainen kuin muut? Sitähän emme voi tietää etukäteen.
THL: “Skenaarioista tehdään usein tarkoitushakuisia tai virheellisiä johtopäätöksiä”
Suomi on Euroopan kärkimaita koronaepidemian hallinnassa. Tartuntojen ja kuolleiden määrät ovat pienimpiä suhteessa väestömäärään. Sairaaloiden hoitopaikat ovat riittäneet.
THL:n mallinnuksia on silti arvosteltu sekä viime että tänä keväänä.
Vuosi sitten epidemia hiipui keväällä nopeasti, vaikka THL oli mallintanut epidemian kulkevan laajasti väestön läpi ja jopa parin miljoonan suomalaisen saavan tartunnan.
Tänä keväänä tartunnat lähtivät jyrkkään laskuun maaliskuun jälkipuoliskolla, vaikka THL:n skenaarioiden käyrät sojottivat ylös.
Arvostelijoiden mielestä THL:n olisi pitänyt kyetä ennakoimaan tartuntojen kehitystä tänä keväänä jo tarkemmin.
– Skenaarioista tehdään aika usein tarkoitushakuisia tai virheellisiä johtopäätöksiä, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta vastaa kritiikkiin.
THL:n mukaan sen mallinnuksia luetaan edelleen ennusteina, vaikka ne ovat vaihtoehtoisia skenaarioita eli kehityskulkuja erilaisilla oletuksilla.
– Skenaarioiden todennäköisyyden arvioiminen on aika vaikeaa. Tässä on paljon epävarmuuksia ja epävarmuuden sieto on aina vaikeaa, Tervahauta sanoo.
Suomen yrittäjät: “THL:n malleilla siirretään vaaleja ja kaadetaan yrityksiä”
THL:n maaliskuussa 2021 julkaisemia skenaarioita on arvioitu kriittisesti usealta taholta.
Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori ja HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kirjoitti Twitterissä, että THL:n mallinnukset eivät osuneet kohdalleen keväällä 2020, eivätkä näytä osuvan myöskään keväällä 2021.
Lehtonen kyseenalaisti THL:n skenaarioita myös eduskunnan perustuslakivaliokunnalle antamassaan lausunnossa liikkumisrajoituksista.
Tilastotieteilijä, entinen vihreä poliitikko Osmo Soininvaara arvioi blogissaan, että liikkumisrajoituksia koskevissa THL:n malleissa on liioiteltu lähes kaikkia parametrejä, kuten tartuttavuuslukua.
– Lopputuloksena on paljon synkeämpi arvio kuin minä tekisin.
Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen pyysi osumatarkkuutta THL:n mallinnuksilta.
– Näillä malleilla rajoitetaan perusoikeuksia, suljetaan kouluja, siirretään vaaleja, kaadetaan yrityksiä ja tuhotaan työpaikkoja. Kun näin on, ei liene kohtuutonta pyytää osumatarkkuutta.
THL:n kevään skenaariot näyttivät jopa kymmenen kertaa enemmän tartuntoja kuin on tähän mennessä toteutunut.
“Kun epidemia tuli jo alas, THL:n malli näytti tosi paljon ylös”
THL:n skenaarioiden käyrät nousivat tuhansiin päivätartuntoihin huhti-kesäkuussa. Huhtikuussa tartuntojen määrä laski kuitenkin pariinsataan päivässä.
THL:n mallinnuksia tekee kokenut viiden hengen ryhmä, neljä matemaatikkoa ja yksi lääkäri.
Miksi he eivät onnistuneet ennakoimaan paremmin kevään kehitystä?
Yksi syy voi olla se, että tuoreimmatkin tiedot tartunnoista ja sairaalahoidosta ovat jo hieman vanhentuneita. Silloin jo tapahtunut käänne voi jäädä huomioimatta.
THL:n mallinnusryhmään kuuluva matemaatikko Simopekka Vänskä kertoo A-studiolle, että skenaarioiden laskentahetkellä 20. maaliskuuta käytössä olleessa aineistossa tartuntamäärät nousivat yhä, mutta nousun kiihtyminen oli jo hidastunut.
– Jos skenaariot olisi tehty hieman myöhemmin, niin nopea tartuntojen kääntyminen laskuun olisi jo alkanut näkyä lähtötilanteen estimaatissa, Vänskä sanoo.
Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta on laatinut pitkään erilaisia ennusteita muun muassa terveydenhuollolle. Epidemian mallinnusta hän ei ole työkseen tehnyt ennen koronaepidemian puhkeamista.
Pitkärannan omat ennusteet koronaepidemian kehityksestä viime ja tältä keväältä ovat osuneet paremmin kohdalleen kuin THL:n skenaariot.
– Ennustetarkkuuden kannalta olennaisin asia on, mitä oletuksia malleihin syötetään ja niiden selvä viestintä, hän sanoo.
Pitkärannan mukaan THL:n malleissa vielä tänä keväänäkin aliarvioitiin rajoitusten ja epidemian kausivaihtelun vaikutus. Pitkäranta on arvioinut THL:n oletuksia kirjoituksissaan viime ja tältä keväältä.
– Kun epidemia oli tulossa maaliskuussa 2021 jo alas, niin THL:n malli näytti kuitenkin tosi paljon ylös. Silloin datassakin jo näkyi sulkutoimien vaikutus, Pitkäranta arvioi.
Ensin aiheutti hämmennystä THL:n kuntavaaliskenaario.
THL pelkäsi Irlannin kohtaloa kuntavaaleista päätettäessä
Maaliskuun alussa tehtiin päätös, että kuntavaalit siirretään huhtikuusta kesäkuuhun. Sitä perusteltiin mallinnuksella, jota kuvattiin julkisuudessa “kauhuskenaarioksi”.
Laskelman mukaan vaalien aikaan 18. huhtikuuta tartuntoja voisi olla jopa yli 11 000 päivässä, ja alimmillaankin 2 600.
Maaliskuun alussa tartuntoja oli noin 600–700 päivässä. Suunta oli ylöspäin.
THL:n mallintajat olivat kuntavaaliskenaariota pyydettäessä hiihtolomalla. Laitoksessa laskettiin nopeasti alkuvuoden kehityksestä, miten epidemia voisi pahimmillaan kehittyä. Rajoituksia, rokotuksia ja epidemian kausivaihtelua ei otettu huomioon.
– Se oli puhdas korkoa korolle -laskelma, THL:n mallintaja Simopekka Vänskä sanoo nyt A-studiolle.
Lausunnossaan oikeusministeriölle THL piti vaalien siirtoa terveysturvallisuuden kannalta perusteltuna epidemiatilanteen vuoksi.
THL:n mukaan vaalilaskelman tartuntalukujen merkitystä on julkisuudessa liioiteltu.
– Vaakakupissa painoi paljon enemmän, että monesta maasta nähtiin erittäin nopea huono kehitys, ja suunta oli kovaa vauhtia ylöspäin Suomessa, THL:n Mika Salminen sanoo.
Viime keväänä THL pelkäsi Italian, tänä keväänä Irlannin kohtaloa.
Euroopan paras koronatilanne Irlannissa romahti nopeasti vuoden alussa, kun maan kuuden viikon koronasulku oli purettu joulukuussa. Asukasluvultaan Suomen kokoisessa maassa tartunnat nousivat jyrkästi yli 8 000:een päivässä.
Myös liikkumisrajoitusten pohjaksi lasketut THL:n skenaariot osoittautuivat pian liian synkiksi. Laajoja liikkumisrajoituksia suunniteltiin pahimmille epidemia-alueille, pääkaupunkiseudulle ja Turun alueelle.
THL:n puheet synkkenivät iltaa kohti Säätytalolla
Liikkumisrajoituksia oli valmisteltu pääministerin johtamassa valtioneuvoston kansliassa jo kuukausia. Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Ylellä 13. maaliskuuta, että nyt tarvitaan lekaa.
Hallitus antoi esityksensä liikkumisrajoituksista eduskunnalle 25. maaliskuuta. Sitä ennen asiasta käytiin hallituksen sisällä kovaa vääntöä. Säätytalolla neuvoteltiin kaksi päivää.
Useat hallituspuolueiden edustajat kertoivat A-studiolle, että kun hallitus neuvotteli Säätytalolla 23. maaliskuuta, THL:n asiantuntijoiden Mika Salmisen ja Taneli Puumalaisen lausunnot synkkenivät iltaa kohti.
Paikalla olleiden poliitikoiden mukaan asiantuntijoiden synkät puheet taivuttivat liikkumisrajoituksia epäilleiden hallituspuolueiden, vihreiden, vasemmistoliiton ja Rkp:n, edustajia hyväksymään esitys.
THL:n Mika Salminen käytti Säätytalolla kielikuvaa, että olemme tilanteessa, jossa juna ajaa kuin hidastetussa filmissä seinää kohti.
– Tarkoitin, että jos se worst case -skenaario (pahin mahdollinen vaihtoehto) toteutuu ja emme ole valmiita siihen työkalujen kanssa, niin sitten käy huonosti, Salminen sanoo A-studiolle.
Säätytalon pitkittynyt keskustelu turhautti THL:n asiantuntijoita, koska heidän mielestään siinä hakemalla hakien etsittiin syitä, miksi liikkumisrajoituksia ei tarvita.
– Ei ehkä oikein nähty, mitä sitten tehdään, jos käytössä olevat keinot eivät riitä. Meidän näkökulmasta se oli iso riski, Salminen sanoo.
THL:n Markku Tervahauta ja Mika Salminen kiistävät, että THL:n skenaarioiden laatimista tai niiden tulkitsemista olisi ohjattu poliittisesti.
– Meille on toki esitetty kysymyksiä siitä, miten epidemia voisi erilaisissa olosuhteissa kehittyä. Olemme niitä yrittäneet parhaamme mukaan mallintaa. Kukaan ei ole yrittänyt opastaa meitä tulosten tulkinnassa, Mika Salminen sanoo.
THL:n skenaarioilla on vaikutettu päättäjiin, mutta muokattu myös yleistä mielipidettä hyväksymään koronarajoitukset.
Mika Salminen löi pöytään “worst-worst case” -skenaarion A-studiossa
Kun hallitus antoi esityksensä liikkumisrajoituksista, Suomessa raportoitiin reilut 700 koronatartuntaa. Tartuntakäyrä oli kuitenkin jo laskussa.
Rajoituksia perusteltiin skenaarioilla, jotka oli tehty Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueelle. Siellä oli suurin osa maan tartunnoista.
– Oli suuri riski, että tartunnat lehahtavat erittäin korkeaan nousuun. Tulee tilanne jossa sairaalahoidon kapasiteetit eivät riitä, ja muu hoito joutuu vaikeuksiin. Siksi täytyi olla keinoja rajoittaa ihmisten kontakteja, THL:n Tervahauta kertoo.
Hallituksen esityksen yhteydessä julkaistujen THL:n skenaarioiden mukaan päivittäiset tartunnat nousisivat ilman liikkumisrajoituksia korkeimmillaan noin 1 200:een toukokuussa yksistään HUS:n alueella, jos maaliskuussa olleesta ravintolasulusta olisi luovuttu.
THL:n Mika Salminen löi pöytään vielä synkemmän skenaarion Ylen A-studiossa 24. maaliskuuta.
Salminen sanoi, että tartunnat voisivat kohota HUS:n alueella yli 2 000:een päivätartuntaan kesäkuussa, vaikka voimassa olleita rajoituksia, kuten ravintolasulkua, jatkettaisiin.
Skenaarioita oli ilmassa jo niin paljon, että joku saattoi pudota kärryiltä. Mihin oikein pitäisi luottaa?
– En mielestäni kuvannut skenaariota virheellisesti. Viittasin yhteen niistä skenaarioista, joita ei lopulta otettu mukaan hallitukselle esiteltäviin kalvoihin. Tämä oli niin sanottu worst-worst case -tyyppinen skenaario (pahin pahimmista vaihtoehdoista), THL:n Mika Salminen sanoo nyt A-studiossa esittämästään skenaariosta.
Tässä mallissa 21. maaliskuuta voimassa olleita rajoituksia olisi jatkettu toukokuun loppuun. Viruksen brittimuunnoksen osuus olisi ollut puolet tartunnoista, ja kausivaihtelun vaikutus vähäinen tai olematon.
Salminen korostaa, että liikkumisrajoitukset oli tarkoitus ottaa käyttöön vain, jos epidemiatilanne olisi sitä vaatinut. – Ei niitä ollut tarkoitus varmuuden vuoksi käyttää.
Esitys kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Salmisen mukaan ongelma on yhä olemassa.
– Tarvitsisimme parempia keinoja, joko valmiuslakiin tai tartuntatautilakiin. Ei voi olla niin, että sitten yhtäkkiä taiotaan tyhjästä työkaluja.
Rajoitusten teho yllätti THL:n taas
Kun epidemia keväällä 2020 hiipui Suomessa paljon nopeammin kuin THL:n skenaariot olivat esittäneet, THL sanoi rajoitusten tehon yllättäneen heidät.
– Esimerkiksi 16. maaliskuuta päätetyt rajoitukset olivat paljon tehokkaampia kuin osattiin odottaa, THL:n johtaja Mika Salminen sanoi toukokuussa 2020 Ylelle.
Yllättikö rajoitusten vaikutus THL:n tänäkin keväänä?
– Parempi tulos tästä on tullut kuin maaliskuun sulkutilaan lähdettäessä arvioitiin. Mutta joiltakin voi unohtua, että iso komponentti tässä on ihmisten käyttäytyminen ja sen mallintaminen on aika vaikeaa, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo.
Onko THL:n mallinnuksessa sitten aliarvioitu rajoitusten vaikutus?
– Näin voi tietysti spekuloida. Vaikutusta on hyvin vaikea etukäteen sanoa. Siihen vaikuttaa muukin kuin pelkät rajoitukset, THL:n mallintaja, matemaatikko Simopekka Vänskä sanoo.
THL laskee skenaarioita samankaltaisella mallilla kuin viime keväänä. Siinä käytetyt oletukset ovat nyt kuitenkin vankemmalla pohjalla, kun epidemiatietoa on kertynyt paljon.
THL: Mallissamme ei ole erityistä varovaisuuskerrointa
Laskentamallin keskeinen arvo on tartuttavuusluku, R-luku. Se kertoo kuinka monta ihmistä tartunnan saanut keskimäärin tartuttaa.
Jos R-luku on yli yhden, tartunnat lisääntyvät. Jos luku on alle yhden, tartunnat vähenevät.
R-luvun pohjalta lasketaan vaihtoehtoisia skenaarioita rajoitusten vaikutuksista. Arvioitu kontaktien määrän muutos laskee tai nostaa R-lukua.
THL julkaisi ensimmäiset koronaskenaarionsa viime vuoden maaliskuun lopussa.
Silloin THL arvioi, että suomalaisten kontaktien väheneminen kolmanneksella laskisi tartuttavuusluvun 2,4:sta 1,6:een. Jos kontaktit vähenevät neljänneksellä, R olisi 1,8.
THL:n arviot kontaktien vähenemisestä vaikuttivat silloin varovaisilta, kun yhteiskunta oli laajasti suljettu ja suuri osa ihmisistä istui kotonaan. Helsingin keskusta oli iltaisin ja viikonloppuisin autio kuin ydinräjähdyksen jäljiltä.
THL:n mallintajat pitivät maaliskuussa 2020 mahdollisena, että kontaktit ovat vähentyneet heidän arvioitaan enemmän. Laskelmat oli tehtävä kuitenkin varovaisuudella.
– Koska R-luku 2,4 ei välttämättä olekaan se lähtöarvo. Emme voi ainakaan aliarvioida sitä sairaalataakkaa, mallinnusryhmään kuuluva THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoi Ylelle.
Nyt THL:n mallintaja sanoo, että skenaarioissa ei ole mitään varovaisuuskerrointa. Esimerkiksi tartuttavuuslukua ei liioitella varmuuden vuoksi.
– Toki varotaan olemasta yltiöoptimistisia esimerkiksi rokotusten vaikutusten suhteen, Simopekka Vänskä sanoo.
Vuosi sitten tartuttavuusluvun arvioiminen oli paljon hatarammalla pohjalla kuin nyt, kun seurantatietoa suomalaisten testaamisesta ja tartunnoista ei vielä ollut.
Ajantasaista R-lukua ei voida silti tietää. Siinä voi piillä selitys, miksi THL:n kevään skenaariot näyttivät liian synkkää kehitystä.
Skenaariot laahaavat todellisuuden perässä
Siitä kun joku saa tartunnan kestää yleensä aina päiviä, kun tartunta todetaan ja raportoidaan THL:lle.
Siksi myös skenaariot laahaavat todellisuuden perässä. Ne voivat näyttää liian hyvää tai huonoa kehitystä.
R-luku on mallissa tavallaan korko, jolla tulevaa kehitystä lasketaan.
– Se on siinä mielessä epävakaa malli, että jos R-luku arvioidaan väärin, niin se kertaantuu hurjalla kertoimella, erilaisia ennusteita työkseen tehnyt Tapio Pitkäranta sanoo.
THL:n skenaarioiden osumatarkkuutta voi heikentää myös se, että rajoitustoimien vaikutusta arvioidaan könttäsummana. Yksittäisten rajoitusten tehoa ei ole mallinnettu.
– Se on aika karkea tapa – sen tyyppisesti että, jos ihmisten kontaktit vähenevät tai lisääntyvät 25 prosentilla, ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta sanoo.
Kontaktien arvioimisessa käytetään pohjana eri-ikäisten suomalaisten kontaktirakennetta, joka on luotu vuonna 2005 tehdystä EU-tutkimuksesta.
Myös rokotusten ja epidemian kausivaihtelun vaikutus otettiin huomioon THL:n maaliskuussa laskemissa skenaariossa. Niiden merkitystä on kuitenkin vielä vaikeampi arvioida kuin rajoitusten vaikutusta.
Kevään skenaariokäyrät näyttivät ylös, mutta todellisuus meni alas. Mitä tiedämme nyt jälkiviisaina?
“Jos oletukset saa oikein, silloin tuloskin on oikealla sektorilla”
THL:n Simopekka Vänskän mukaan pieleen menosta puhuvat voivat ajatella, että skenaario olisi ennuste. Tutkijatohtori Tuomas Aivelo on samoilla linjoilla.
– Kun katsomme taaksepäin, skenaario tavallaan meni pieleen. Kun nuo (maaliskuun) arviot tehtiin, niin silloin ei vielä tiedetty, mikä sulkutilan vaikutus oikeasti oli, Aivelo sanoo.
THL:n mallintajat arvioivat 20. maaliskuuta, että maaliskuun rajoitukset olisivat vähentäneet kontakteja ja tartuttavuuslukua noin 10 prosenttia 3.–17. maaliskuuta. Kuukauden alussa R-luku oli 1,15–1,35 ja 17. maaliskuuta 1,0–1,2.
Nyt THL arvioi, että R-luku on laskenut maaliskuun alusta huhtikuun loppuun 30–40 prosenttia, tasoon 0,7–0,9.
– Tähän ovat vaikuttaneet myös rokotuskattavuuden nousu ja todennäköisesti myös vuodenaikaisvaihtelu, Simopekka Vänskä arvioi.
Maaliskuun puolenvälin jälkeen tilanne oli THL:n mukaan vielä veitsen terällä eikä liikaan optimismiin ollut varaa. Arvioitu R-luku oli lähellä yhtä ja hyvin herkkä muutoksille.
– Kun skenaarioita tehtiin, ei näkynyt vielä täysimääräisesti, että tartuntojen määrä olisi kääntynyt oleellisesti laskuun. Muutaman päivän vaihtelusta tai viikostakaan ei voi vielä varmasti sanoa, että trendi on kääntynyt, Simopekka Vänskä sanoo.
Tapio Pitkärannan mukaan rajoitustoimien ja kausiluonteisuuden vaikutus epidemian trendiin oli jo maaliskuun puolivälin jälkeen hyvin nähtävissä.
– Jos oletukset saa oikein, niin silloin tuloskin on oikealla sektorilla, Pitkäranta sanoo.
Saatiinko tartuntakäyrät pelottelulla laskuun?
Vaikka tartunnat ovat laskeneet nopeasti maltilliselle tasolle, sosiaali- ja terveysministeriö ja THL ovat yhä varoittaneet, että olemme veitsen terällä.
Huudetaanko sutta jatkuvasti turhaan?
Tutkijatohtori Tuomas Aivelo huomauttaa, että synkän ja valoisan kehityksen raja on häilyvä.
Jos R-luku on nyt luokkaa 0,7–0,8, ja kehitys jatkuu tällaisenaan, niin kahden kuukauden kuluttua tartuntoja ei olisi enää juuri lainkaan.
– Mutta jos rajoitusten purut lisäävät kontakteja vaikkapa 30 prosentilla, niin R heilahtaa taas yli yhden. Sitten tilanne olisi taas huono kahden kuukauden kuluttua, Aivelo sanoo.
Pelotevaikutus onkin yksi asia, jota laskentamalleissa ei voida ottaa huomioon.
Keskustelu liikkumisrajoituksista ja esitetyt synkät skenaariot saattoivat lietsoa kansassa maaliskuussa pelkoa ja kriisimielialaa, vähentää kontakteja ja tartuntoja.
– Varmasti se on vaikuttanut. Se oli iso keskustelu ja teki kaikille selväksi, että tilanne on oikeasti vakava, THL:n pääjohtaja Tervahauta arvioi.
Oliko kyse kansan tietoisesta pelottelukampanjasta?
– Ei ollut. Ainakin THL:n tavoite on ollut, että työkalupakkiin pitää saada uusia keinoja tilanteen pahenemisen varalle, Tervahauta sanoo.
Mitä THL:n on oppinut mallinnustensa arvostelusta?
THL oppi olemaan tarkka termien käytössä
Epidemian alussa THL:n mallintajat puhuivat itsekin skenaarioista ennusteina.
– Olemme nyt hyvin tarkkoja siitä, että on kyse skenaarioista. Ja pyrimme kertomaan, mitkä ovat skenaarion oletukset, Simopekka Vänskä sanoo.
Tutkijatohtori Tuomas Aivelon mielestä rajoitusten vaikutuksia tulisi kyetä laskemaan malleissa tarkemmin, koska uusi pandemia tulee varmasti.
– Olisi maailmanlaajuisesti hyödyllistä osata arvioida paremmin, miten esimerkiksi ravintoloiden sulkeminen vaikuttaa pandemiaan leviämiseen.
Aivelon mukaan tartunnan jäljityksestä olisi tähän apua. Nyt jo tiedetään esimerkiksi, että ravintoloissa ja työpaikoilla tulee enemmän tartuntoja kuin kouluissa.
– Ongelma on, että meillä ei ole valtakunnallista standardoitua aineistonkeruuta tartunnanjäljityksestä.
THL:n Simopekka Vänskä sanoo, että rajoitusten tehosta pitää yrittää ottaa mallinnuksessa oppia.
– Jos R-luku putosi nyt näin monta prosenttia tiettyjen toimien seurauksena, niin voisi ajatella, että seuraavalla kerralla se pudotus olisi samaa suuruusluokkaa.
Mutta siitä ei ole takeita. Yhteiskunnan ilmapiiri ja ihmisten käyttäytyminen voivat muuttua, vaikka rajoitukset olisivatkin samat.
– On opittu ymmärtämään, että tämän epidemian liikkeet ovat nopeita. Siinä mielessä mallinnusten parasta ennen -päiväys tulee aika äkkiä, THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta sanoo.
Kirjoitusta on täsmennetty 7.5.2021 klo 11.11. Siinä kerrottiin, että tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta ei ole tehnyt työkseen epidemian mallinnusta. Tietoa on täsmennetty niin, että hän ei ole työkseen tehnyt epidemian mallinnusta ennen koronaepidemian puhkeamista.