Koronakriisi on paisuttanut valtionvelkaa, mutta eivät kotitaloudetkaan näytä velkaa pelkäävän.
Pitkiä asuntolainoja nostetaan Suomen Pankin mukaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Myös uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut.
– Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Velkaantuneisuus uhkaa puolestaan heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä.
Voimakas elvytys, pankkien myöntämät joustot lainanhoitoon, suorat yritystuet ja muut pankkisääntelyn helpotukset ovat auttaneet kotitalouksia ja yrityksiä.
Höltyminen ulottui Suomen Pankin mukaan kuitenkin asuntolainoihin saakka, sillä kesästä 2020 lähtien myös asuntoluotonanto on vilkastunut ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa.
Suomen Pankin mukaan kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä tulisi vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituutta.
Mallikin on valmiina, sillä Valtiovarainministeriön asettama työryhmä ehdotti vuonna 2019, että Suomessa otettaisiin käyttöön kotitalouksien enimmäisvelkasuhde eli tuloihin sidottu velkakatto. Lainanhakijan velka-tulosuhteen laskennassa otettaisiin huomioon haettu uusi laina, jäljellä olevat aiemmat lainat, osuus taloyhtiön lainoista ja lainanhakijan vuotuiset bruttotulot.
– Kotitalouksien yhä lisääntynyt velkaantuminen ja uusien asuntolainojen ehtojen löystyminen kasvattavat uusien vakausvälineiden tarvetta. Velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tulisi saada viipymättä käyttöön lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi, tähdentää Nykänen.
Ehdotuksen mukaan valtaosa uusista lainoista tulisi mitoittaa niin, että kotitalouden kokonaisvelat olisivat lainanottohetkellä enintään 450 prosenttia suhteessa vuotuisiin bruttotuloihin ja laina-aika 25 vuotta.
Suomen Pankki katsoo kuitenkin omiin laskelmiinsa perustuen, että kertoimen pitäisi olla nykytilanteessa suurempi ja laina-aika vähän pidempi. Etenkin kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ja lainat ovat kasvaneet niin, että VM:n ehdotus tarkoittaisi liian monelle laina-hakemuksen hylkäämistä. Kerroin voisi olla viisi kertaa bruttotulot ja laina-aika 26 vuotta.
Velkakattoa ja työryhmän muita ehdotuksia koskeva lainsäädäntö on parhaillaan lausuntokierroksen jälkeisessä jatkovalmistelussa valtiovarainministeriössä.
Rajoituksia myös taloyhtiölainoille
Suomen Pankin huoli kohdistuu myös taloyhtiölainoihin, joiden osuus kotitalouksien velasta on kasvanut edelleen.
– Taloyhtiölainat voivat hämärtää asunnonostajien käsitystä asumisen kokonaismenoista ja houkutella ostamaan omaan velan- ja vastikkeenhoitokykyyn nähden kalliita asuntoja, selventää Nykänen.
Taloyhtiölainojen enimmäisosuuden ja -pituuden rajoittaminen hillitsisi suurimpien taloyhtiölainojen myöntämistä. Asuntojen hankintaan käytettäviä taloyhtiölainoja tulisi säännellä mahdollisimman samankaltaisesti kuin asuntolainoja.
Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti muun muassa, että asuntolainojen ja uudisrakentamista varten otettujen taloyhtiölainojen enimmäispituus rajattaisiin 25 vuoteen. Uudiskohteiden taloyhtiölainoille ei sallittaisi lyhennysvapaita asuntojen valmistumisen jälkeisten viiden vuoden aikana.
Uudisrakentamista varten otetuille taloyhtiölainoille asetettaisiin 60 prosentin enimmäisluotto-osuus, jonka mukaan taloyhtiölle saisi rakentamisvaiheessa myöntää yhtiölainaa enintään 60 prosenttia myytävien asunto-osakkeiden velattomasta hinnasta.
"Pandemian kaikkia vaikutuksia ei ole vielä nähty"
Pandemiasta huolimatta suomalaisten pankkien kannattavuus parani vuonna 2020.
Suomen Pankin mukaan viime vuosina toteutetut pankkisääntelyn uudistukset ovat vahvistaneet merkittävästi pankkien vakavaraisuutta kautta maailman.
– Suomalaiset pankit ovat vakavaraisia, ja ne ovat pystyneet luotottamaan yrityksiä ja kotitalouksia koronapandemian aikana, sanoo Nykänen.
Tappiot yritysluotoista ovat kasvaneet toistaiseksi arvioitua vähemmän. Luottotappioiden kasvuun tulee kuitenkin varautua, sillä niitä syntyy viiveellä myös kriisien pahimman vaiheen jälkeen.
– Koronapandemian kaikkia vaikutuksia pankkeihin ja yrityksiin ei ole vielä nähty, toteaa johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.
Lisätty 13.12 Video ja lisätietoja Suomen Pankin lainakatosta.