Täl nedälil Yle työndäy Simo Ortamon, 33, žurnalistakse Piiterih. Tarkoituksennu on lujendua vie enämbäl Ylen olendua Ven’al. Muan syväinpoliitiekas tänä vuon on bauhuu, ku vallasolijoin da oppozicien vastakkai azetundu pahenou da sygyzyl piettävikse roitah parluamentan valličukset.
Simo Ortamo on kačelluh Ven’ua ulgomuanžurnalistannu jo hätken. Opastumah ven’an kieleh häi rubei gimnuazies. Kiinnostus Ven’an muah virii buitegu uvvessah kielikursiloil Piiteris kaheksa vuottu tagaperin, da häi tuttavui Ven’ah sežo opastujien vaihton aigua Petroskoin valdivonyliopistos vuvvennu 2015.
Yle Uudizis ulgomuanžurnalistannu Simo Ortamo rubei ruadamah vuvvennu 2015. Häi on ruadanuh sežo Aamulehtes da Helsingin Sanomis. Ortamo on valmistunnuh magistrakse Helsingin yliopiston valdivotiijollizel tiedokunnal, da piäainehennu hänel on olluh poliittine histourii.
Midä tiijustat Ven’an kehitykseh niškoi juuri Piiteris? Mih nägökohtah tahtot tartuo ezmäzikse?
– Piiteris voit tarkembah kaččuo, midä juuri tiä Suomen lähäl tapahtuu. Piiterin aloveh on tärgei suomelazien yrityksien, Baltiekkumeren vardoiččemizen da matkuandan puoles, konzu vai se myös avavuu, sanou Ortamo.
– Piiteri on viijen miljonan eläjän metropol’u. Linnankul’tuuru on luja da piiteriläzet ollah ylen ylbiet omassah linnas. Sie varmahgi löydyy äijy mieldykiinnittäjiä dieluo saneltavakse.
– Juuri nygöi tahtozin tiijustua, kui Piiteri on piässyh talvel ylen kovah iškenyös koronaepidemien toizes allos. Rajoituksii on lievendetty, ga yhtelläh taudii linnas vie on.
Ven’an poliitiekas nygöi bauhuou, ku oppozicienjohtajan Aleksei Naval’noin oza huolevuttau. Kui tämä kuvastahes žurnalistan ruandah?
– 3. sulakuudu pietäh sananvällyön päiviä, ga Ven’al lehtistönvällys on menemäs pahembah čurah.
– Naval’noidu tugiettulois mielenozutuksis sanelijoi ven’alazii žurnalistoi on vietty koispäi doprosoile on haettu kotoa kuulusteluihinda varaitettu kovil nakazaanieloil. Latvies ruadai rippumatoi Meduza-verkolehti sanottih julgi ulgomualazekse agentakse ulkomaiseksi agentiksi(siirryt toizeh palveluh).
– Hallindo, nägyy, oppiu ajua kui Naval’noin liikkehen, mugai jiännyön vällän medien ahtahah čuppuh.
– Täs tilandehes on endisty tärgiembi, gu myö ulgomualazet žurnalistat kaččozimmo tarkazeh, midä oppoziciele da mediele luajitah. Ulgomualazii toimittajii yhtenjyttyöh vie ei painostettu.
Ven’a on ylen suuri mua. Mibo meil Suomes jiäy huomavottah libo huomatah vai vähäzel Ven’ah näh?
– Jälgiaigua olen luadinuh äijän kirjutustu nuorih niškoi. Ven’alazien nuorien iändy vois kuuluo Suomen medies enämgi.
– Ven’alazet nuoret lugietah uudizii internetas da ollah kriittizembät hallinduo kohti verraten vahnembih sugupolviloih. Ezimerkikse ilmastonmuutos libo feminizmu ollah heile tutut paginantiemat.
– Täydys sežo ližiä saneltavua Suomen da Ven’an raja-alovehih näh. Tahton lähtie kirjutusmatkoih ezimerkikse Viiburih da Karjalan Tazavaldah.
Runoniekku F’odor T’utčev konzugi sanoi, gu Ven’ua et voi tolkul ellendiä – kuibo sidä sit vois ellendiä?
– Paras nevvo on varmahgi kuunnella tavallizii ven’alazii da heijän mielii. Sidä opin luadie Ven’al iččeni parahien mahtoloin mugah.Yle lähettää Venäjälle Pietarin-toimittajan: "Nuorten venäläisten ääntä voisi kuulua Suomen mediassa enemmän"