TIkTok-video on kuvattu keväiseltä märältä pellolta. Maantiellä kiitää henkilöautoja ja kaukaa lähestyy rekka-auto.
"Nyt on muuten nätti Scania, pakko saada tööttäämään", kuuluu nuoren pojan ääni videolla.
Päästessään kuvaajan kohdalle, rekan kuljettaja tottelee tämän toivetta. Tööttäys saa aikaan pojassa ihastusta.
Rekkojen tarkkailu ja kuvaaminen eli rekkaspottaus on yleistynyt erityisesti lasten ja nuorten harrastuksena.
Rekkaspottaajan tavoittena on saada ohikiitävä rekka räpsyttelemään valoja tai tööttäämään. Rekasta kuvataan video, joka ladataan sosiaaliseen mediaan, pääsääntöisesti TikTokkiin, Youtubeen tai Instagramiin.
Mitä hienompi tai erikoisempi auto, sen parempi.
Tööttäyksen toivossa
Teerijärveläiset serkukset Viktor Vesala ja Daniel Granbacka käyvät bongailemassa rekkoja 3-4 kertaa viikossa.
Visusti tien reunassa pysyttelevä Vesala kuvaa videolle rekkojen mahdolliset tööttäykset Granbackan näyttäessä niille merkkiä. Pojan käsi pumppaa ylös ja alas tööttäystoiveen merkiksi.
– Parasta on, kun tulee hieno auto ja se tööttää, Granbacka kertoo.
Viktorin isä Jarkko Vesala on itsekin autoilija. Hän kuljettaa puutavaraa ja tuntee harrastuksen sekä kuskin vinkkelistä että isänä.
– Olen ohjeistanut, että kunhan asettuu mahdollisimman sivulle, eikä tule valtatielle. Sitten se on ok, Jarkko Vesala kertoo.
Daniel Granbacka kertoo, että suurin osa rekoista antaa kehotuksesta äänimerkin, mutta eivät aivan kaikki. Reilusti yli puolet kuitenkin.
– Ulkomaalaiset eivät tööttää. Uskon, että ne eivät ymmärrä sitä, Vesala toteaa.
Vain erikoisimmat julkaistaan
Viktorin isä Jarkko Vesala tietää, että aina äänimerkin antaminen ei ole mahdollista. Kuskin täytyy ottaa huomioon turvallisuus, muu liikenne ja asutus alueella.
– Joskus kuskin tervehdys jää siis pelkkään kädennostoon, jos ajaa vaikka keskellä kylää. Ei siellä viitsi oikein torvea alkaa soittamaan, Vesala kertoo.
Kaikki poikien kuvaamat rekat eivät päädy sosiaaliseen mediaan. Viktor Vesala julkaisee vain erikoisimpien rekkojen videot. Tärkeää on videon laadun lisäksi rekan valot ja teippaukset.
Pienen paikkakunnan huono puoli on, ettei kaikkein näyttävimmät rekat, kuten näyttelyrekat aja alueella.
– Ne ajaa toisella puolella Suomea, Viktor harmittelee.
Lähes päivittäin
Rekkakuskit ovat poikien huomionosoituksista otettuja.
Tamperelainen Tuomas Rissanen ajaa rekkaa Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan alueella. Hän kertoo, että teiden varsilla näkyy rekkojen tarkkailijoita lähes päivittäin.
– Pitkän työpäivän jälkeen nämä kohtaamiset piristävät. Esimerkiksi Jalasjärvellä valtatien varrella olevan koulun pihassa on innokkaita koululaisia näyttämässä merkkiä, Rissanen kertoo.
Rissanen pyrkii toteuttamaan nuorten tööttäystoiveet aina silloin, kun se on turvallista.
Myös kalajokinen autonkuljettaja Kari Hukka näkee lähes päivittäin poikia toivomassa tööttäilyjä.
Vaikka pikkupoikien rekkaihailu ei ole uutta, on se kasvanut viime kuukausina Hukan mukaan suureksi ilmiöksi.
Satakunnassa läheltä piti -tilanteita
Rekkaspottaamisella on myös lieveilmiöitä.
Esimerkiksi Eurajoen kunta päätyi huhtikuun lopulla varoittamaan Facebook-sivuillaan rekkaspottaamisesta.
Kuntaan oli tullut viestejä, joissa kerrottiin kirkonkylän Riikontien ja valtatie 8 väliseltä viheralueella tapahtuvasta "vaarallisesta lasten leikkimisestä" eli rekkaspottaamisesta.
– Sanomattakin on selvää, että vahingon sattuessa seuraukset ovat peruuttamattomia ja järkyttäviä, kunnan sivistysjohtaja Vesa-Pekka Leino kirjoitti Facebook-sivulla ja toivoi, että vanhemmat puhuisivat ilmiöstä lastensa kanssa.
Satakunnan Kansa kertoo jopa läheltä-piti -tilanteista. Artikkelin mukaan osa lapsista on kilpaillut siitä, kuka uskaltaa olla pisimpään auton edessä ennen kuin hyppää sivuun.
Aiheesta ja vaaratilanteista ovat kirjoittaneet aiemmin Satakunnan Kansan lisäksi Länsi-Suomi ja Iltalehti.
Myös Hukka ja Rissanen ovat kuulleet negatiivisista keinoista kiinnittää kuljettajien huomio. Hukka kertoo, että joidenkin rekkojen eteen on heitetty lunta, risuja tai pikkukiviä.
Koulupoliisi Juha Puurula Pohjanmaan poliisilaitokselta Kokkolasta muistuttaa, että vaaralliseen rekkabongaukseen täytyy puuttua.
– Lapset eivät välttämättä ymmärrä, kuinka hitaasti rekka pysähtyy.
Puurula muistuttaa, että bongailupaikka pitää valita sen mukaan, että se on turvallinen itselle.
– Jalankulkijoille tarkoitetut alueet ovat hyviä bongailualueita ja ne lähtökohtaisesti turvallisia. Mutta esimerkiksi liikenneympyrän reunakaiteen luona bongailu ei ole turvallinen paikka, Puurula muistuttaa.
Varovaisuutta bongaukseen
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Pohjanmaan alueen puheenjohtaja Rauno Heinonen omistaa Jalasjärven Kuljetus ja Kaivuu Oy:n. Yritys työllistää kymmenkunta kuljettajaa, jotka ajavat maataloustuotteita suoraan tiloille.
Heinosen mukaan rekkaspottaajat ovat päivittäinen näky teiden varsilla.
Heinonen ei ole kuitenkaan kuullut, että pohjalaismaakunnissa olisi havaittu lasten provosoivaa tai häiriköivää käytöstä rekkakuskeja kohtaan.
– Itsekin olen vilkattanut valoja tai nostanut lapasta pystyyn heille, Heinonen kertoo.
Vaaratilanteet huolestuttavat silti, etenkin kun kyseessä on iso ajoneuvo.
– Jos kuski joutuu tekemään äkkinäisen ohjausliikkeen, niin on äkkiä vastakkaisella kaistalla. Ja jos jotain jopa heitetään tielle auton eteen, syntyy todella isoja vaaratilanteita, Heinonen kertoo.
"Auto ei pysähdy alle sadan metrin"
Tuomas Rissanen ajaa täysperävaunuyhdistelmää. Mikäli yllättävä tilanne sattuu tieosuudella, ei iso auto pysähdy hetkessä.
– Auto ei missään nimessä pysähdy alle sadan metrin, Rissanen toteaa.
Ammattiautoilijat kehottavat vanhempia puhumaan lapsilleen turvallisesta rekkojen tarkkailusta.
– Kannattaa keskustella, että mitkä ovat oikeutettuja tekoja tienvarrella, sanoo Rauno Heinonen.
Lue lisää:
Yhä harvempi lapsi kuolee tieliikenteessä, vaikka vaara on edelleen läsnä myös suojatiellä
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 6.5. kello 23 saakka.