Irene Naakka oli kaksi viikkoa sitten juoksulenkillä Helsingin Töölönlahdella, kun hän tunsi äkillisen, kovan iskun käteensä. Saman tien ohi huristi poikakaksikko sähköpotkulaudalla. Kyydissä ollut henkilö kääntyi katsomaan Naakkaa taaksepäin, josta Naakka päätteli, että teko oli tahallinen.
– Paha olo, järkytys ja itku silmään siitä kivusta. Vihastuin siitä, että nämä pojat kokevat oikeudekseen lyödä minua, Naakka kertoo.
Naakka on tehnyt rikosilmoituksen tapahtuneesta.
Noora Heikkinen joutui samanlaisen hyökkäyksen kohteeksi, myöskin Töölönlahdella.
– Aivan jäätävä läimäytys takapuolelle, säikähdin todella pahasti. Näin heti pari poikaa, ehkä 14-vuotiaita. Jäin seisomaan ja mietin, että mitä oikein tapahtui. Pojat menivät hirveää vauhtia eteenpäin sähköpotkulaudalla.
Heikkinen kertoo, että tilanne ärsytti todella paljon, ja että hän olisi halunnut päästä puhumaan pojille. Ketään sivustakatsonutta tilanne ei vaikuttanut kiinnostavan, mikä ihmetytti Heikkistä.
– Tuntui siltä, että aika normaalina tuollaista pidetään, tällaista "pojat on poikia" -ajattelua. Todella turhauttavaa, että noin nuoret pojat kokevat, että naisten kehoihin saa koskea ilman lupaa.
Heikkinen kertoo, että aikoo tehdä asiasta rikosilmoituksen.
– Tämä on osa isompaa kulttuuria, mikä mahdollistaa naisiin kohdistuvan väkivallan, Heikkinen miettii.
Ruut Eerikäinen koki samanlaista väkivaltaista ahdistelua vuoden 2020 kesällä.
– Takavasemmalta tuli kolme teinipoikaa kahdella sähköpotkulaudalla, jotka alkoivat läpsiä persaukselle. Aloin huutaa, että lopettakaa. Tilanne ei loppunut: jatkoin lenkkiä ja pojat seurasivat perässä.
Kello oli kolmen ja neljän välillä iltapäivällä. Lopulta sivullinen vanhempi mieshenkilö näki tilanteen ja käski poikia lähtemään pois voimasanojen kera.
– Pojat näyttivät alaikäisiltä, 15–16-vuotiailta, Eerikäinen sanoo.
Eerikäinen on tehnyt rikosilmoituksen jo tapahtuma-aikana heinäkuussa 2020. Eerikäinen teki nyt uuden ilmoituksen.
– Katsotaan mitä sieltä tulee. Toivottavasti saadaan tekijät kiinni.
Poliisi: "Asiaa voisi edistää rikosilmoituksin eikä someen kirjoittelemalla"
Helsingin poliisin rikoskomisario Jutta Antikainen kertoo, että tapauksia koskevia rikosilmoituksia on hänen tiedossaan yksi tällä hetkellä. Tämän takia kokonaistilanteesta ei osata antaa tarkempia tietoja.
– Jos halutaan puhua rikoksista, on myös vaikea sanoa, onko kyseessä nuorten tekemä seksuaalirikos vai pahoinpitely, Antikainen pyörittelee.
Antikainen huomauttaa, että mahdollisesti alaikäiset tekijät eivät ole tekemisistään rikosoikeudellisessa vastuussa, mikä monimutkaistaa asiaa. Antikaisen mielestä asiaa pitäisi edistää olemalla poliisin yhteyksissä.
– Jos asianomaiset ovat kokeneet joutuneensa rikoksen uhreiksi niin asiaa voi edistää rikosilmoituksin, ei välttämättä sosiaalisessa mediassa kirjoittelemalla.
Helsingin poliisin viestintäasiantuntija Ida Nieminen vastaa ilmiöstä kysyttäessä sähköpostitse, että heidän järjestelmistään löytyy yksi kuvauksiin sopiva rikosilmoitus huhtikuulta.
– Juttu keskeytettiin, koska epäiltyjen henkilöllisyydestä ei ollut mitään tietoa, Nieminen kertoo.
Niemisen mukaan keskiviikkoon mennessä ei ollut vielä tullut uusia kuvaukseen sopivia ilmoituksia.
Ilmiö ollut isosti esillä sanomalehdissä ja somessa
Samankaltaisista tapahtumista ovat uutisoineet nyt jo MTV ja Helsingin Sanomat.
– Tällaisista tilanteista on puhuttu paljon eri Helsingin kaupunginosien Facebook-ryhmissä jo muutaman vuoden ajan, Irene Naakka kertoo.
Ryhmissä on kerrottu, että sähköpotkulaudoilla tai pyörillä liikkuneet ahdistelijat olivat myös heitelleet naisia pulloilla ja jopa mahdollisesti yrittäneet työntää yhden naishenkilön mereen rantatieltä.
Irene Naakan mukaan poliisi tietää kyseiset henkilöt ja on jututtanut heitä kertaalleen. Naakkaa ihmetyttää aiheen saama vastaanotto sosiaalisessa mediassa.
– Katajanokan FB-ryhmässä alettiin suojelemaan tekijöitä, ettei heidän mainettaan pilattaisi. Miksi halutaan ensisijaisesti kiinnittää huomiota miesten ja poikien maineeseen ennen naisten suojelua?
Naakka toivoo, että poliisi saisi tilanteeseen aikaan todellista muutosta.
– Asialle pitää tehdä jotain, Naakka sanoo.