Talo täynnä historiaa
Lapualainen Kosolan talo pitää sisällään lukuisia tarinoita, jotka liittyvät keskeisesti Suomen historiaan. Talon tarina saa vielä uusia sivuja.
Lapuanjoen rannalla seisoo punainen talo, joka on nähnyt Suomen historian käänteitä 1860-luvulta saakka. Myös niitä synkempiä vaiheita.
Käynnissä on massiivinen remontti. Rakennusperinnön asiantuntija Taina Hautamäki pitää yhdessä omistajan kanssa huolen, että arvokas historia säilyy.
Omistaja on sipoolainen Jari Vesanen, joka teki kaupat talosta Herättäjä-yhdistyksen kanssa pari vuotta sitten.
Vesanen on intohimoinen vanhojen talojen ystävä. Vesasen kotitalo Sipoossa on peräisin Lapuanjoen toiselta puolelta. Se on rakennettu Lapuan vanhan kirkon hirsistä.
Kun tämä tuli myyntiin tuntui, että jonkinlainen ympyrä sulkeutuu.
Jari Vesanen
Lapuanjoen vastarannalla näkyy nykyinen kirkko eli Lapuan tuomiokirkko.
Kosolan taloa on remontoitu nyt vuoden verran. Tarkoitus on palauttaa se mahdollisimman alkuperäiseksi. Urakka on kova, koska rakennusta muutettu moneen kertaan eri vuosikymmeninä.
200-vuotiaan talon valmistuminen kestää 200 vuotta, eikä sitä saa kaupasta.
Jari Vesanen
Yllätyksiäkin tulee vastaan vanhoissa taloissa aina. Kuten lahoja hirsiä ja vanhoja tulipaloja.
Tien puoleinen seinä piti rakentaa käytännössä kokonaan uusiksi.
Talon historia on poikkeuksellisen värikäs. Tunnetuin asukas on ollut lapuanliikkeen johtohahmo Vihtori Kosola.
Ja tässä se on nyt: Vihtori Kosolan työhuone. Onkohan juuri tässä huoneessa päätetty muilutuksista? Tai työväentalojen naulaamisesta?
Talossa on aina ollut paljon elämää. Ensimmäinen asukas oli maakauppias Wikman 1860-luvulla. Siihen aikaan vielä häjyt rellestivät Etelä-Pohjanmaalla. Kosolat muuttivat taloon vasta vuosisadan loppupuolella.
Myös sivistystä on täältä käsin edistetty. Jaakko Hissa perusti tänne Suomen ensimmäisen maaseutukirjakaupan vuonna 1884. Viimeisinä vuosikymmeninä talossa oli Herättäjä-yhdistyksen kirjakauppa.
Täältä käsin on värvätty nuoria miehiä jääkärioppiin Saksaan ennen itsenäistymistä ja pyöritetty lapuanliikettä 1930-luvun taitteessa.
Vesanen arvostaa historiaa. Sen sijaan lapuanliikkeen ideologiaa hän ei tunnusta, vaikka onkin lähtöisin "valkoisesta Vaasasta".
Olen työläisperheestä, meille tuli kotiin Kansan ääni. Jännä ajatella, että täältä lähdettiin rikkomaan Työn äänen kirjapainoa.
Jari Vesanen
Rakennuskonservaattori Taina Hautamäki on Kosolan talon projektipäällikkö. Hänet tunnetaan myös maaseudun matkailuelinkeinojen kehittäjänä ja kulttuurihistorian osaajana.
Tämä on huikean mielenkiintoinen työmaa, innoituksen aihe. Tässä piisaa tutkittavaa ja kerrottavaa.
Taina Hautamäki, projektipäällikkö
Paljon on pelastettu vanhaa tavaraa, lehtiä ja esineitä. Niistä voi koota näyttelyn.
Vanhoja tapetteja löytyi jopa seitsemän kerrosta. Hautamäki määrittää niille iän ja arkistoi ne.
Kun remontti on valmis, talo avautuu yleisölle. Suunnitteilla on ainakin kahvila-ravintola ja kokoustiloja.
Kun toiveissa on, että talo eläisi, niin siinä pitäisi olla jotain järkevää käyttöä. Tässä se voisi olla matkailua, jossa hyödynnetään paikallista historiaa.
Jari Vesanen
Mukana elävät tarinat menneiltä vuosikymmeniltä.
Tekijät
Julkaistu 8.5.2021 18:20