Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Hallitus haluaa nyt auttaa Suomessa olevia paperittomia – jos laittomasti maassa oleva on löytänyt työpaikan, hän voisi jäädä

Arvion mukaan Suomessa elää satoja paperittomia. Heitä pyritään palauttamaan nykyistä tehokkaammin, mutta myös auttamaan. Lähes jokainen paperiton joutuu hyväksikäytön uhriksi, sanoo Suojattomat-hankkeen projektipäällikkö.

Mustavalkoinen kuva ihmisestä takaapäin.
Kuvituskuva. Kuntaliiton arvion mukaan Suomessa on 700-1100 paperitonta. Kuva: Helena von Alfthan / Yle
Päivi Happonen
Avaa Yle-sovelluksessa

Paperittomien tilanteeseen halutaan nyt puuttua monella rintamalla ja aiempaa tehokkaammin.

Sisäministeriö esitteli tänään vuosien 2021-2024 toimintaohjelman, joka tähtää isossa kuvassa siihen, ettei Suomeen syntyisi varjoyhteiskuntaa. Sellainen kuitenkin jossain määrin jo on.

Paperittomien määrää on vaikea arvioida, mutta Kuntaliiton viime kesän arvion mukaan Suomessa elää noin 700– 1 100 laittomasti maassa olevaa. Tätä ryhmää ei haluta enää yhtään suurentaa.

– Toimenpiteiden on oltava saman aikaan tehokkaita ja inhimillisiä, sanoi sisäministeriön tiedotustilaisuudessa iltapäivällä kansliapäällikkö Kirsi Pimiä.

Vielä vaikeampaa kuin paperittomien määrän arviointi, on heidän tunnistamisensa. Tähän kuitenkin pyritään, koska heillä on suuri riski joutua ihmiskaupan uhriksi.

– Tämä on erityisen haastavaa, koska paperittomat eivät välttämättä tule ensimmäisenä viranomaisen luo raportoimaan heihin mahdollisesti kohdistuneista rikoksista, totesi sisäministeriön lainsäädäntöneuvos Jutta Gras.

Henkilöllisyyden selvittämistä pyritään parantamaan esimerkiksi lisäämällä viranomaisten kuten maahanmuuttoviraston ja Suomen ulkomaan edustustojen välistä yhteistyötä.

Paperittomille pääsy töihin

Yksi iso muutos aiempaan on, että laittomasti Suomessa olevat saisivat tietyissä tapauksissa luvan jäädä Suomeen. Tämä olisi mahdollista, jos henkilö on saanut aiemmin kielteisen turvapaikkapäätöksen ja löytänyt itselleen työpaikan.

Käytännössä tällaisessa tapauksessa paperiton voisi saada muukalaispassin, jolloin hän voisi matkustaa omaan maahansa ja tulla takaisin Suomeen.

– Jos kaikki muut oleskeluluvan edellytykset täyttyvät, mutta henkilöllä ei ole matkustusasiakirjaa, niin myöntämällä muukalaispassi näissä tilanteissa, henkilö voisi matkustaa oman maansa edustustoon ja hankkia sieltä jatkolupaa varten oman passin.

Millaisissa tilanteissa näin voitaisiin toimia, siihen ei vielä tänään osattu antaa tarkkaa vastausta.

– Nyt lähdetään katsomaan, miten lakia voitaisiin muuttaa. Syksymmällä palataan asiaan, lainsäädäntöneuvos Jutta Gras totesi.

Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan muutos olisi yhteiskunnallisen turvallisuuden näkökulmasta askel parempaan.

– Ajatuksena tässä on juurikin se, että ehkäistään varjoyhteiskunnan syntymistä. Tiedettäisiin paremmin, keitä tässä yhteiskunnassa heillä on. Heillä olisi selkeästi jonkinlainen status, Ohisalo sanoo.

Palautuksia jatketaan

Poliisi kertoo, että se voisi palauttaa lähes kaikki laittomasti maassa olevat. Käytännössä tämä ei kuitenkaan onnistu.

– Meillä olisi resurssit hoitaa tilanne niin, ettei täällä olisi laittomasti olevia. Mutta on esimerkiksi tiettyjä valtioita, jotka eivät toimi hyvässä yhteistyössä, kuvaili poliisitarkastaja Joni Länsivuori.

Kaikki valtiot eivät suostu vastaanottamaan pakkopalautettavia. Sisäministeriö kertoi tänään, että Suomi neuvottelee edelleen esimerkiksi Afganistanin kanssa palautussopimuksista.

Anne Hammad, Diakonissalaitkosen Suojattomat-hankkeen projektipäällikkö
Projektipäällikkö Anne Hammad auttaa paperittomia Suojattomat-hankkeessa. Kuva: Sini Järnström/ Yle

"Lähes kaikki paperittomat joutuvat hyväksikäytön kohteeksi"

Diakonissalaitoksen Suojattomat -hanke auttaa Suomessa asuvia paperittomia monin tavoin.

– Paperittomat voivat tulla Diakonissalaitoksen päiväkeskukseen hoitamaan käytännön asioita. Täällä voi laittaa ruokaa, pestä pyykkiä ja tavata muita paperittomia, kertoo projektipäällikkö Anne Hammad.

Hammadin mukaan paperittomille voidaan antaa myös esimerkiksi terveysapua tai lakiapua.

– Suurimmalla osalla ihmisiä ei ole mitään oikeutta palveluihin tai mihinkään yhteiskunnan apuun. He elävät yhteiskunnan ulkopuolella. Lähes jokainen joutuu jonkinlaisen hyväksikäytön kohteeksi. Esimerkiksi töihin liittyen, kun palkat jätetään maksamatta. Pahimmillaan he joutuvat myymään itseään tai alistuvat esimerkiksi myymään huumeita.

Paperittomien auttamistyötä tekevä Hammad toivoo, että Suomessa paperittomien tilanne helpottuisi niin, että he voisivat olla yhteydessä viranomaisiin ilman pelkoa pakkopalautuksesta.

– Olisi hyvä, että he voisivat päästä keskustelemaan viranomaisten kanssa, jos he ovat joutuneet joutuneet esimerkiksi hyväksikäytön kohteeksi.

* Juttua päivitetty klo 18.57: Lisätty sisäministeri Ohisalon kommentti ja täsmennetty kohtaa alaotsikon "Paperittomille pääsy töihin" alla. Lisätty täsmennys siitä, että oleskeluluvan saaminen olisi mahdollista, jos henkilö on saanut aiemmin kielteisen turvapaikkapäätöksen ja löytänyt itselleen työpaikan. Aiemmin virkkeessä ei mainittu kielteistä turvapaikkapäätöstä.

Ylen dokumentti paperittomista

Suosittelemme sinulle