Vahva käsitys taustalla olevasta mielenterveysongelmasta ja päähänpinttymästä. Tällaiseen arvioon Hämeen poliisilaitoksella työskentelevä vanhempi konstaapeli päätyi naisesta, joka jätti omaisuusrikoksiin liittyvän rikosilmoituksen Lahden pääpoliisiasemalle viime syksynä.
Vanhempi konstaapeli kirjasi arvionsa tutkintamuistioon. Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan kirjaus oli epäasiallinen. Oikeusasiamies pitää mahdollisena, että tutkintamuistioon kirjatut, yksittäisen poliisimiehen henkilökohtaiset mielipiteet tai arviot asiakkaan mielenterveydestä tai luonteenpiirteistä vaikuttavat esitutkintaharkintaan.
Yksittäistapaus vai yleinen käytäntö?
Tutkintamuistio ei ole julkinen asiakirja. Oikeusasiamiehen arvioitavina olleet kirjaukset päätyivät julkisuuteen, kun rikosilmoituksen vastaanottanut vanhempi konstaapeli luovutti ilmoituksen jättäjälle vahingossa otteen tutkintamuistiosta.
Ilmoituksen jättäjä teki kirjauksista kantelun. Vanhemmalle konstaapelille ei ratkaisusta huolimatta tule asiassa seuraamuksia, sillä Hämeen poliisilaitoksen oikeusasiamiehelle antamien selvitysten mukaan vanhempi konstaapeli oli menetellyt tilanteessa normaalin käytännön mukaan.
Hämeen poliisin rikospoliisisektorin johtajan, rikosylikomisario Martti Hirvosen mukaan menettelytapa ei kuitenkaan ole Hämeen poliisilaitoksella yleisesti käytössä.
– Voi olla, että joillakin poliisimiehillä on tällaista käytäntöä ollut, joka on ohjeiden vastainen. Tätä käytäntöä on nyt terästetty ja kerrottu, että näin ei voida menetellä jatkossa.
Myös poliisilaitos selviää tapauksesta seuraamuksitta.
Ohjeessa tulkinnan varaa
Tutkintamuistio on virallisten rikostutkinta-asiakirjojen rinnalla kulkeva sähköinen muistiinpanoväline. Poliisihallituksen ohjeen mukaan tutkintamuistioon kirjataan vapaamuotoista, jutun tutkintaa edistävää ja usein varmentamatonta tietoa.
Tällaista tietoa ovat esimerkiksi tarkistamattomat vinkit tai listaus henkilöistä, joiden rooli mahdollisessa rikosasiassa on epäselvä.
– Esitutkinnan ensi vaiheessa voi olla hirvittävä määrä henkilöitä, jotka jollakin tavalla liittyvät rikosasiaan, mutta ei tiedetä, ketkä ovat epäiltyjä, ketkä asianomistajina ja ketkä todistajia, selittää poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta.
Henkilöiden mielenterveyden tai -tilan arviointia ei ohjeessa mainita, mutta oikeusasiamiehen tuoreella päätöksellä on tehty selväksi, että tutkintamuistoon ei tule kirjata yksittäisen poliisimiehen tekemiä arvioita henkilöiden mielenterveydestä.
Hämeen poliisilaitoksella katsotaan, että esimerkiksi henkilöiden kiihtymystilan arviointi on joissakin tapauksissa kuitenkin paikallaan. Arvelin on eri mieltä.
– Tulisi aika kirjava kirjauskäytäntö, jos tutkintamuistioihin kirjattaisiin jokaisen rikosasian osalta subjektiivisia havaintoja rikosilmoituksen jättäjän olotilasta, mielentilasta ja mahdollisesta järkytyksestä.
Oikeusasiamies on pyytänyt Poliisihallitusta arvioimaan, onko tutkintamuistiota koskevaa ohjeistusta tarpeen tarkistaa.