Nuorten pahoinvointi ja väkivallanteot ovat olleet otsikoissa ja ihmisten puheenaiheina voimakkaasti erityisesti tämän vuoden aikana.
Uutiset puukotuksista, joissa epäiltynä tai uhrina on alaikäinen, ovat olleet kevään aikana lähes viikoittaisia, ja alaikäisten törkeä väkivalta on jatkanut yleistymistään Helsingissä.
Yle järjesti torstaina chat-keskustelun, jossa yleisö pystyi keskustelemaan nuorten ongelmista ja ratkaisuista niihin kolmen asiantuntijan kanssa. Chatissa keskustelivat kasvattaja Nina Liuko Aseman Lapset ry:stä sekä A-klinikkasäätiön tutkija Janne Takala. Lisäksi mukana oli Aseman Lapset ry:n projektityöntekijä Pietro Saari, jolla on päihde- ja rikostaustaa ja sitä kautta paljon kokemustietoa aihepiiristä.
Kokosimme tähän juttuun keskustelun keskeisimmät kysymykset, kommentit ja vastaukset. Osaa niistä on muokattu lyhyemmiksi tai sujuvammiksi tätä juttua varten. Kokonaisuudessaan alkuperäisen chat-keskustelun voi lukea täältä.
Nuorten tukiverkosto on repeytynyt koronan myötä
- Mikä oireilevia nuoria yhdistää?
Janne Takala, A-klinikkasäätiö: Monen elämässä turvaverkosto on kokenut kolauksen koronan myötä. Aikuiskontakteja on vähemmän, kun koulu- ja harrastuselämä on muuttunut. Mietin myös, että uutisointi ja kohut aiheesta ovat omiaan lisäämään mallioppimista oireilun muodoissa. Turvallisten aikuisten puuttuminen yhdistettynä pelottavaan maailmantilanteeseen ja henkilökohtaisen tulevaisuuden epävarmuuteen yhdistää.
- Millaisia palveluja nuoret mielestänne tarvitsevat? Mitä palveluvalikoimasta puuttuu?
Nina Liuko, Aseman Lapset ry: Pääkaupunkiseudulla on paljon hyviä ja tarpeellisia palveluja, ne saattavat vain olla pirstaloituneita. Nuoren ympärillä olevat tahot eivät välttämättä tiedä toisistaan. Aseman Lasten Pasila-hankkeessa kokoamme nuoren ympärillä olevan verkoston yhteen ja tarvittaessa etsimme palvelun tai tuen, jota nuori saattaa tarvita.
- Miten kehittäisitte nuorten päihdepalveluita?
Janne Takala, A-klinikkasäätiö: Kysymys on laaja. Korjaavista päihdepalveluista on määrällistä pulaa ja suunnitelmallisuuttakin puuttuu. Tärkeätä olisi resursoida asiaan enemmän. Ongelma ei kuitenkaan ole pelkästään taloudellinen kysymys ja priorisointikysymys, vaan myös laadullinen haaste. Palveluita eniten tarvitsevilta nuorilta usein puuttuu se aikuinen läheinen, joka pitäisi hänen puoliaan tuen ja avun etsimisessä.
Aikuisilla ja medialla vastuu nuorten todellisuuden luomisessa
- Ei julkisuus ole väkivallantekoja näköjään vähentänyt. Päinvastoin. Moni huonosti voiva saattaa edes näin päästä esille.
Pietro Saari, Aseman Lapset ry: Meidän medialla isossa kuvassa myös rooli tässä. Kun miettii, millaisia tarinoita viimeisen kahden vuoden aikana esimerkiksi ex-ganstereista on tullut; romantisoidaan elämäntapaa, eikä kerrota sitä surullista tosiasiaa, että se elämä on täynnä väkivaltaa, yksinäisyyttä ja riistoa. Kyllä nuori ottaa vaikutteita näistä.
- Jonkinlainen matkimiskäyttäytyminen on varmaankin osittain taustalla. Käsitys väkivallan teon vakavuudesta ja sen mahdollisista seurauksista, esimerkiksi että henkilö voi kuolla, jos hänen rintakehänsä päällä hyppii, on hämärtynyt.
Janne Takala, A-klinikkasäätiö: Matkimiskäyttäytymisen kohdalla on hyvä muistaa myös aikuisten vastuu. Lisäämmekö vai vähennämmekö me puheillamme yleistä turvallisuutta. Aikuisten puheet esimerkiksi somessa myös luovat todellisuutta, ja nuorten mielikuvaa siitä.
Nina Liuko, Aseman Lapset ry: Lasten ja nuorten kanssa on hyvä opetella tunnistamaan tunteita ja sanoittamaan niitä.
- Yhteiskunnan arvot ovat tosi kovat. Vain menestyvät ja rikkaat pärjäävät. Heikoimmista ei välitetä. Yhteiskunta on juuri niin terve tai sairas kuin miten se kohtelee sen heikoimpia jäseniä.
Janne Takala, A-klinikkasäätiö: Julkisuudessa myös on vahvasti esillä kovat arvot ja menestyjät. Ei ole ihme, että nuori tai aikuinen menettää käsityksen siitä, millaista elämä kuitenkin useimmilla on ja mistä elämänilo ja -laatu oikeasti muodostuvat. Myös rikollisista tehdään julkkiksia, missä aikuiset ja media voisivat harjoittaa isompaa itsekritiikkiä.
- Kovemmat tuomiot pitävät nämä rikolliset pois kaduilta pidempään.
Pietro Saari, Aseman Lapset ry: Olen sitä mieltä, että tuomioihin pitäisi sisällyttää kuntouttaminen. Ei niinkään pituutta. Jos emme kuntouta, kadulle palaa entistä vaarallisempi henkilö.
Nuoret tarvitsevat erityistä huomiota nyt ja tulevina vuosina
- Kuinka iso rooli koronaviruksella on nuorten oirehtimiseen?
Nina Liuko, Aseman Lapset ry: Jonkin verran, niin kuin aikuisilla, myös nuorilla on väsymystä tilanteeseen. Nuoruuteen kuuluu opiskella sosiaalisia taitoja ja peilata omaa käyttäytymistään muihin. Nyt kun monet paikat ovat olleet kiinni ja tauolla, on entistä tärkeämmäksi tullut esimerkiksi jalkautuva nuorisotyö ja eri chatit. Näin nuorilla on mahdollisuus jutella ja pohtia mieltä painavia asioita.
- On kiire auttaa nuoria, parikin vuotta on liikaa odottelua ja ihmettelyä suunnan korjaamiseksi.
Janne Takala, A-klinikkasäätiö: Samaa mieltä. Nuorten palauttamiseksi tavalliseen elämään tarvitaan myös "exit-strategia" koronan jälkeiselle ajalle. Muuten poikkeusvuosien jäljet voivat olla pitkät.
- Mieppi-mielenterveysklinikalla on kolme pistettä Helsingissä. Hieno aloite, joka auttaa nuoria pääsemään mielenterveyspalveluiden piiriin. Tästä valtakunnallinen ohjelma?
Janne Takala, A-klinikkasäätiö: Tällaista rakentavaa keskustelua nuorten palveluiden kehittämisestä ja erityisesti palveluiden tavoitettavuudesta tulisi lisätä. Tarve tulee olemaan iso, kun tästä poikkeustilasta vähitellen päästään arkeen. Nuorten hyvinvointi on laskenut myös lööppeihin pääsevien rikosjuttujen ulkopuolella. Se on vain yksi ilmenemismuoto.
- Mitkä ovat tärkeimmät konkreettiset keinot, joilla nuorten syrjäytymistä voidaan estää ennalta?
Pietro Saari, Aseman Lapset ry: Jalkaumista lisää kadulle ja panostusta nuorten päihdehoitoon.
Nina Liuko, Aseman Lapset ry: Nuoren elämässä tulee olla läsnä, tarvittaessa myös nuoren kaverin elämässä.
Janne Takala, A-klinikkasäätiö: Perheille tulee tarjota tukea varhaisessa vaiheessa. Se on paitsi inhimillistä, myös kustannuksiltaan edullisinta. Kunnan perustason palveluista, kuten neuvoloista ja perhetyöstä, ei pidä säästää.
Lue seuraavaksi: