Suomessa EU:n elvytyspaketti on herättänyt paljon vastustusta.
Oppositio on tuonut toistuvasti esiin, että Suomi on 750 miljardin euron paketissa nettomaksaja eli se saa tukijärjestelystä vähemmän kuin se sinne antaa.
Hallituspuolueet ovat taas korostaneet, että Euroopan talouselvytys hyödyttää Suomen vientivetoista taloutta ja maksaa pidemmällä aikavälillä itsensä takaisin.
Samansuuntaista keskustelua on käyty ympäri Eurooppaa. Ylen toimittajat kertovat, mitä historiallisen suuresta elvytyspaketista ajatellaan neljässä eri Euroopan maasta.
Ranska: Vauhtia pakettiin ja entistä syvempi unioni
Ranska on kiirehtinyt elvytyspaketin toimeenpanoa ja hoputtanut muita jäsenmaita sen hyväksymisessä.
– Talouskasvu ja elvytys on saatava pian käyntiin. Vuonna 2022 tai vuonna 2023 on liian myöhäistä, sillä Kiina ja Yhdysvallat ovat ehtineet ajaa Euroopan ohi, Ranskan talousministeri Bruno Le Maire sanoi Cnews-uutiskanavan haastattelussa huhtikuussa.
Ranskassa on seurattu kateellisina etenkin Yhdysvaltoja, jossa presidentti Joe Biden elvyttää maan taloutta moninkertaisilla tukisummilla. Ranskalla olisikin halua kasvattaa Euroopan elvytyspaketin kokoa.
Ranskassa uskotaan, että elvytyspaketti tuo Euroopalle kovasti kaivatun investointisysäyksen sekä kaivattuja panostuksia esimerkiksi ilmastoystävälliseen teknologiaan ja digitalisaatioon.
Ranskan osuus elvytyspaketista on noin 40 miljardia euroa. Ranska aikoo käyttää yli puolet rahoista ilmastotoimiin, kuten energiatehokkaaseen rakentamiseen ja liikenteen päästöjen vähentämiseen. 20 prosenttia tukisummasta käytetään digitalisaatioon.
Lisäksi Ranska aikoo sijoittaa osan rahoista eurooppalaisiin tutkimushankkeisiin, joilla kehitetään esimerkiksi vetyteknologiaa.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ollut elvytyspaketin pääarkkitehti yhdessä Saksan Angela Merkelin kanssa.
Ranska on jo pitkään kannattanut EU:n integraation sekä yhteisvastuullisen velan lisäämistä ja presidentti Macron on ollut hyvin aloitteellinen EU-alueen uudistamisessa. Elvytyspaketista sopiminen olikin Macronille merkittävä poliittinen voitto.
Annastiina Heikkilä, Pariisi
Italia: Saamapuolella riidelty siitä, mihin EU-rahat tulisi käyttää
Italiassa hallitus ehti jo viime vuoden lopulla kertaalleen kaatua kiistoihin siitä, miten elpymispaketista maahan saatava tuki ja laina käytetään. Pääministeriksi tuleville, vaikeille talousvuosille nostettiin Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja Mario Draghi.
Draghiin kohdistuu paineita: hänen tehtäväkseen on muodostunut elvyttää euroalueen kolmanneksi suurin talous. Se ei ole helppo tehtävä, sillä Italian talouskasvu on laahannut pitkään muiden EU-maiden perässä jo ennen koronakriisiä.
Italialaisten elämässä kriisi tuntuu esimerkiksi työpaikkojen menettämisinä, köyhyyden lisääntymisenä ja taloudellisena epävarmuutena.
Elpymispaketti nähdään luonnollisesti tervetulleena piristysruiskeena taloudelle, joka on kärsinyt koronakriisistä valtavasti. Italian BKT laski viime vuonna noin 9 prosenttia – vuosimääräisesti eniten sitten toisen maailmansodan loppumisen.
Määrällisesti Italia kuuluu elpymispaketin suurimpiin hyötyjiin. Se on saamassa paketista vajaat 192 miljardia euroa tukea ja lainaa. Suoran tuen osuus on 69 miljardia euroa, lainan vajaat 123 miljardia. Suhteessa bruttokansantuotteeseen Italia on kuitenkin keskivertosaaja.
Huhtikuun lopussa Italian parlamentti hyväksyi Draghin hallituksen elvytyssuunnitelman, joka nojaa vahvasti saataviin EU:n elpymispaketista.
Italia aikoo käyttää rahat muun muassa taloutta elvyttäviin infrastruktuurihankkeisiin kuten nopeiden junayhteyksien tehostamiseen, digitalisaation edistämiseen yrityksissä ja julkisella sektorilla.
Lisäksi elpymissuunnitelma lupaa kipeästi tarvittuja uudistuksia verojärjestelmään, julkishallintoon sekä oikeusjärjestelmään. Se, onnistuuko Italia Draghin johdolla viemään läpi uudistuksia talouteensa ja yhteiskuntaansa, vaikuttaa tulevina vuosina koko unioniin.
Jenna Vehviläinen, Rooma
Saksa: EU-paketti jäänyt maan oman tukipaketin varjoon
Elvytysrahaston hyväksyminen piti olla varma juttu Saksassa, mutta maaliskuussa tukipaketti tyssäsi hetkeksi Saksan korkeimpaan oikeuteen.
Saksan liittopäivien ylivoimaisella enemmistöllä hyväksymä elvytyspaketti oli jo matkalla presidentin allekirjoitettavaksi, kun populistista Vaihtoehto Saksalle -puoluetta lähellä oleva Bündnis Bürgerwille -järjestö valitti paketista maan korkeimpaan oikeuteen.
Valituskirjelmän mukaan EU ei saisi ottaa lainaa tukipaketin rahoittamiseen. Huhtikuun 21. päivä korkein oikeus hylkäsi valituksen, ja saksalaispäättäjät huokasivat helpotuksesta. Tukipaketin kaatuminen toisessa sen näkyvimmistä alullepanijamaista olisi merkinnyt melkoista kasvojenmenetystä.
Tukimiljardien vapautuminen jäsenmaiden käyttöön on siksi Saksalle symbolisestikin tärkeää.
Saksa olisi saamassa elvytysrahastosta 25,6 miljardia euroa. Rahat menevät ilmastonmuutoksen torjumiseen päästöttömän liikenteen, rakennusten remontoimisen ja vetyenergiaprojektien muodossa.
Yli puolet summasta käytetään maan digitalisaation ja esimerkiksi etäopiskelun tukemiseen.
Oppositio on kritisoinut suunnitelmaa ja sanonut, että elvytyseurot menevät nyt jo aiemmin suunniteltujen hankkeiden rahoittamiseen eikä uusiin hankkeisiin.
Tukieurot ovat kuitenkin puhuttaneet Saksassa maan omaa jättimäistä elvytyspakettia vähemmän. Hallitus päätti kuluvalle vuodelle 60,4 miljardin lisäbudjetista, jolla muun muassa tuetaan pandemian koettelemia yrityksiä ja ostetaan koronarokotteita.
Anna Saraste, Berliini
Espanja: Tähtäimessä suurin talousuudistus vuosikymmeniin
Espanjassa parlamentti hyväksyi EU:n elvytyspakettia koskevan suunnitelman jo viime kesänä, mutta Brysselin hyväksyttäväksi se lähetettiin huhtikuun lopussa juuri ennen määräajan umpeutumista.
Pääministeri Pedro Sánchezin mukaan EU-rahoilla toteutetaan kunnianhimoisin ja tärkein talousuudistus kolmeen vuosikymmeneen. Espanjalle on luvattu EU:n toiseksi korkein summa Italian jälkeen eli 140 miljardia euroa.
Kabineteissa elvytyspaketista puhutaan paljon, mutta tavallisille kansalaisille aihe ja paketin sisältö on vieraampi. Huoli taloudesta tosin kuuluu kansalaisten puheessa ja kaikki apu on espanjalaisten mielestä tarpeen.
EU on asettanut ehdot tuen käyttämiseksi, ja se vaatii Espanjalta tiukkoja toimia talouden uudistamiseksi. Bryssel odottaa esimerkiksi verouudistusta ja oikeus- ja eläkejärjestelmän uudistamista ja byrokratian helpottamista.
Suurin paine kohdistuu tällä hetkellä työllisyyden parantamiseen. Espanjassa on EU:n korkein nuorisotyöttömyys, ja työttömyysaste on koronapandemian myötä kivunnut yli 40 prosenttiin.
Tukea käytetään investointeihin ja uudistuksiin, joilla pyritään edistämään digitaalista ja kestävää kehitystä sekä vähentämään sosiaalista ja itsehallintoalueiden välistä epätasa-arvoa.
Vasta viime viikolla Espanjan hallitus julkaisi yksityiskohtia tukisumman käytöstä. Suunnitelmissa on esimerkiksi asettaa tietullit kaikille Espanjan moottoriteille. Vuoden 2024 jälkeen maksua voitaisiin hallituksen suunnitelmien mukaan periä jopa kaikkien teiden käytöstä.
Hallitus suunnittelee myös lentoverotuksen kiristämistä päästöjen kuriin saamiseksi. Tarkoitus on myös panostaa kestävään turismiin ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa matkailusektorille.
Maija Salmi, Barcelona
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.
Lue lisää: