Kiinan ja länsimaiden väliset suhteet näyttävät heikkenevän nopeasti. Uutistoimisto Reutersin mukaan Kiina yrittää estää YK:n etäkokouksen, jossa käsiteltäisiin Kiinan Xinjiangin ihmisoikeustilannetta.
Kokous on määrä järjestää ensi viikolla. Sitä puuhaavat erityisesti Yhdysvallat, Saksa ja Britannia, mutta Reutersin mukaan kokoukseen osallistuisi useita muitakin EU-maita, samoin kuin Kanada ja Australia. Suomen osallistumisesta ei ole toistaiseksi tietoa.
Kokoukseen osallistuisivat myös ihmisoikeusjärjestöjen Human Rights Watchin ja Amnesty Internationalin johtajat.
Kiinan YK-edustusto on lähettänyt kokousta puuhaaville tahoille kirjeen, jonka Reuters on nähnyt.
– Kyseessä on poliittisesti motivoitu tilaisuus. Esitämme, ettei edustustonne ottaisi osaa tähän Kiina-vastaiseen tapahtumaan, kirjeessä sanotaan Reutersin mukaan.
Kiinan mukaan "ihmisoikeuksia käytetään poliittisena aseena, jolla puututaan Kiinan sisäisiin asioihin, kuten Xinjiangiin, ja jotta aiheutettaisiin hajaannusta ja kuohuntaa samalla kun heikennettäisiin Kiinan kehitystä".
Länsimaat ja ihmisoikeusjärjestöt ovat jo vuosia uutisoineet, että Kiinan viranomaiset vangitsevat Xinjiangin muslimiväestöä, uiguureita työleireille, missä heitä kohdellaan julmasti. Yhdysvallat on luonnehtinut toimintaa kansanmurhaksi.
EU-maat asettivat maaliskuussa Kiinalle pakotteita Xinjiangin tilanteen takia. Kiina vastasi asettamalla pakotteita eräille EU-poliitikoille ja -järjestöille.
Investointisopimus vaarassa
Keskiviikkona EU:n komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis vahvisti (siirryt toiseen palveluun), että EU:n ja Kiinan välisen investointisopimuksen ratifiointi on jäädytetty osapuolten välien heikennyttyä.
Eilen perjantaina EU:n Kiinan-suurlähettiläs Nicolas Chapuis rauhoitteli tunteita.
– Tilanne on vähemmän dramaattinen kuin moni luulee. Teemme edelleen läheistä yhteistyötä Kiinan kauppaministeriön kanssa, Chapuis totesi.
Venäjä ei ole ottanut kantaa Xinjiang-kokoukseen. Sen sijaan ulkoministeri Sergei Lavrov on arvostellut Yhdysvaltain uuden johdon puuhaamaa maailmanlaajuista demokratiakokousta.
– [Kokous] synnyttäisi uuden erityisen intressikerhon avoimesti ideologiselta pohjalta, mikä voisi edelleen pahentaa kansainvälistä jännitystä ja luoda jakolinjoja maailmaan, joka tarvitsisi yhdistävää politiikkaa enemmän kuin koskaan, Lavrov sanoi Reutersin mukaan.