Nänni on naisen rinnan seksualisoiduin osa. Tämä on hieman paradoksaalista, sillä samalla nänni on myös toiminnallisin, sillä vauva imee äitinsä nännistä maitoa.
Nänniin liittyykin kahdenlaisia merkityksiä: seksuaalisia ja ei-seksuaalisia. Muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä toteaa, että nännin näyttämistä pidetään soveliaana silloin, kun mukana on lapsi.
Kun vauva puuttuu, nännin merkitys muuttuu seksuaaliseksi, eikä sen näyttäminen olekaan enää kulttuurisesti hyväksyttyä.
Perjantai-dokkarissa Nännit rannalla Meri-Maija Näykki ja Mikko Seppälä pohtivat nännitasa-arvoa uimarannalla, molemmat ylävartalo paljaana. Miksi mies saa olla ilman paitaa, mutta nainen ei? Miksi naisen rinnat on yliseksualisoitu?
– Nänni on seksuaalisen emansipaation symboli. Muodissa nänni symboloi yleensä voimakkaasti oman kehon haltuun ottamista, Vänskä sanoo.
Muoti on kehollista kulttuuria. Se on pyrkinyt käymään eri aikoina dialogia siitä, mitä saa näyttää. Usein muoti paljastaa sen, mikä ei sovi vallitsevaan siveyden ihanteeseen. Muodin suhde nänneihin on Vänskän mukaan yhä jännittynyt.
– Tällä hetkellä rinnat ovat kaikkein seksualisoiduin kehon osa, ja niiden ympärillä vallitsee peittämisen ja paljastamisen dynamiikka.
Ihmiset peittelevät häpeällisiä kehon osia ja paljastavat haluttavia sellaisia. Toisaalta usein häpeä ja haluttavuus kulkevat käsi kädessä.
– Nännin paljastaminen liittyy myös naiseuden stereotypioiden eli huora-madonna-myytin murtamiseen.
Myytti on käsitys siitä, että nainen voi olla joko tai, siveä tai seksuaalinen, mutta ei molempia.
Läpinäkyvää muotia
Nännien näkyvyyteen on viimeisen vuosikymmenen aikana otettu kantaa huippumuodin näyttämöllä. Kardashianien perheestä tunnettu Kendall Jenner teki ensiesiintymisensä runway-mallina New Yorkin muotiviikoilla vuonna 2014. Hän marssi lavalla Marc Jacobsin muotinäytöksessä läpikuultavassa paidassa, joka paljasti rinnat – kokonaan.
Tapaus päätyi otsikoihin, vaikka Jenner ei suinkaan ole ainut, joka on vilauttanut.
Sekä mallit että muotisuunnittelijat ovat tehneet kannanottoja nännien vapauttamisen puolesta. Huippumalli Gigi Hadid esiintyi läpinäkyvässä mekossa Fendin muotinäytöksessä vuonna 2016. Vuotta myöhemmin hänen isosiskonsa Bella Hadid poseerasi rinnat paljastavassa Diorin mekossa.
– Kaikki nämä tapaukset on liitetty myös muodin kontekstissa Free the nipple -kampanjointiin eli siihen, kuinka sosiaalinen media sensuroi naisen nännejä, Annamari Vänskä sanoo.
Free the nipple -kampanjassa naiset ovat paljastaneet rintansa tasa-arvon hyväksi. Liike alkoi levitä sosiaalisessa mediassa vuonna 2015.
Kun kelataan parikymmentä vuotta taaksepäin, muoti-ikonina pidetty Kate Moss antoi nänniensä näkyä läpinäkyvässä, metallinhohtoisessa mekossa. Tapaus puhutti ihmisiä kovasti 1990-luvulla, ja Moss käynnisti niin kutsuttujen nakumekkojen (naked dress) trendin.
– Muoti on usein poliittista, ja se ottaa kantaa sensitiivisiin asioihin, kuten seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen. Joskus muodissa tehdään provosoivia ratkaisuja. Nännin näyttäminen voi olla statement, jolla osallistutaan keskusteluun siitä, missä häveliäisyyden rajat kulkevat.
Aiemmin pussittaneisiin vaatteisiin pukeutunut laulaja ja lauluntekijä Billie Eilish syntyy uudestaan seksisymboliksi tuoreimman British Voguen kannessa. Vaaleanpunainen korsetti ja kampaus muistuttavat Vänskää Madonnasta 1980-luvulla.
Kyseessä on eräänlainen aikuistumisriitti, jonka moni naisartisti käy läpi uransa aikana. Poseerauksen viesti on selvä: katsokaa minua, en ole enää lapsi, olen seksuaalinen olento ja minulla on oikeus nauttia seksuaalisuudestani.
Sinkkuelämää ja feikkinännejä
Sinkkuelämää-sarjassa 2000-luvun alussa hahmo nimeltä Samantha Jones kokeilee tekonännejä. Hän suhtautuu niihin kuin koruihin ja tarkkailee, mikä on nännien vaikutus ympäröiviin ihmisiin. Hän toteaa nännit seksikkäiksi ja puoleensavetäviksi.
Feikkinänneillä on muunkinlaisia merkityksiä.
– Moni muistaa feikkinännit Sinkkuelämästä. Mutta 2010-luvulla esimerkiksi amerikkalainen brändi Just Nipps on myynyt tekonännejä, jotka voi kiinnittää rintaliivin päälle tai alle, ihan niin kuin Samantha tekee Sinkkuelämässä.
Tekonännien tarkoituksena on vähentää rinnattomuuden stigmaa, oli kyseessä sitten rintasyöpäpotilas tai transnainen.
– Ymmärtääkseni tämän Just Nipps -brändin taustalla on myös poliittisia tarkoitusperiä. Feikkinännien merkitys on esteettinen, mutta samalla kantaa ottava.
Nännin tarkoituksena on siis voimaannuttaa naisia. Kun historiassa lähestytään nykyhetkeä, nänni alkaa olla yhä enemmän myös seksuaalioikeuksiin ja sukupuoleen liittyvä kannanotto.
– Feikkinänneistä on tullut tietynlainen statement. Halutaan tuoda esiin erilaisten kehojen oikeuksia, halutaan voimaannuttaa rintansa menettäneitä naisia, Vänskä luettelee.
Liha viettelee
Samaan aikaan Instagram-seksikkyys kukoistaa sosiaalisessa mediassa, mutta naisen nännien paljastaminen on ehdottoman kiellettyä. Facebookin ja Instagramin yhteisönormit kieltävät sen, monellakin tapaa.
Yksi syy on kaupallistuminen. Mainostajat vierastavat alastomuutta. Turun yliopiston mediatutkija Susanna Paasonen ei kuitenkaan niele selitystä.
– Tätä perustellaan muka eettisesti ja moraalisesti. Jos lähtökohta on se, että alastomuus on aina potentiaalisesti loukkaavaa, mielestäni sitä voi pitää ainoastaan puritanismina.
Puritanismi on alun perin Britanniasta Yhdysvaltoihin rantautunut uskonnollinen ja fundamentalistinen liike, jota ei voi pitää kehopositiivisena, pikemminkin seksivastaisena.
– Puritaanien mielestä keho on tomumaja. Seksuaalisuus on lähtökohtaisesti vaarallista ja ongelmallista, ja se pitää kitkeä pois.
Puritaanit ajattelevat, että liha viettelee. Jos ihmisellä on liikaa vapaa-aikaa ja ajatukset lähtevät laukkaamaan, voi ajautua viettelyksen tielle. Se puolestaan vieroittaa ihmistä jumalasta. Tietyissä tulkinnoissa jopa lisääntymiseen tähtäävää avioseksiä pitää katua jälkikäteen.
Siksi ihmisen pitää verhota kehonsa, etenkin ne pahamaineiset nännit.
Puritaanisuus pitäisi ymmärtää Paasosen mukaan pitkän linjan ilmiönä, joka vaikuttaa kaiken taustalla. Puritaanisuus on yksi yhdysvaltalaisen kulttuurin keskeisistä piirteistä, vaikka maa on ollut samaan aikaan maailman suurin pornontuottaja.
– Nykyään somealustat katsovat, että kaikki alastomuus on yhtä kuin porno, ja että se pitää kitkeä pois. On kiinnostavan ristiriitaista, että somesta yritetään siivota kaikki pois, vaikka seksikkyyden kulttuuri suorastaan kukoistaa siellä.
Mobiilisovellus TikTok puolestaan on kiinalainen. Aina taustalla ei vaikuta amerikkalainen puritanismi, vaan muut historialliset ja kulttuuriset syyt, kuten esimerkiksi Kiinan konservatiivisuus.
Museoiden tissimeri
Kun naisten nännien vilauttelun historiaa kelataan vielä kauemmaksi menneisyyteen, on nänneillä ollut aikakaudesta riippuen eri tavalla vapautta näkyä.
Keskiajalla maalaustaide oli hetken astetta siveämpää, ja kirkkotaiteessa nänni vilahtaa lähinnä vain Jeesus-lasta imettävän Neitsyt Marian kuvissa. Toisaalta uskonnollisetkaan maalaukset eivät ole aina olleet puhtoisen viattomia.
– Siellä on pyöreää tissiä, ja Jeesus-lapsi näyttää vanhalta mieheltä. Rinnat ovat olleet samaan aikaan luonnollinen ja erotisoitu asia, mutta neitsyt Marian imettäminen legitimoi nännin näkymisen, sanoo Susanna Paasonen.
Keskiajan jälkeen renessanssi toi tissit takaisin taiteeseen. Ironista kyllä, esimerkiksi Iso-Britannian porvaristossa vallitsi 1800-luvulla niin tiukka moraalikoodisto, että jopa pöytien jalat oli verhottu kangaskerroksilla.
Samaan aikaan taiteessa oli esillä valtavasti paljaita nännejä: nymfit, enkelit ja jumalattaret esittelevät sulojaan maalauksissa.
– Lontoon kansallisgallerian salit ovat sellaista tissimerta. Renessanssin myötä alastomuus palasi kuviin ja jäi elämään, Paasonen kertoo.
Valokuvaustekniikka kehittyi 1800-luvun loppupuolella, ja silloin yleistyivät myös eroottiset postikortit. Ne olivat miesten taskuun sopivaa keräilytavaraa. Korteissa alastonmallit näyttivät joko pyllyä tai rintaa.
– Jos joku poseerasi alasti, on syytä olettaa, että hän teki myös jonkinlaista seksityötä.
Valkoisista seksityöntekijöistä otettiin yleensä buduaarikuvia, kun taas rodullistetut, eksoottiset mallit kuvattiin muuten vain ilman paitaa.
Myös miehistä on säilynyt eroottisia postikortteja, joista kesyimmät esittelivät atleettisia vartaloita, mutta osassa oli myös roisimpaa tekemistä.
1800-luvun topless-skandaali
Yksi radikaali taideteos on ranskalaisen taidemaalarin Édouard Manet’n Olympia, jossa poseeraa aikansa tunnettu kurtisaani Victorine Meurent. Maalaus oli oman aikakautensa topless-kuva, josta syntyi valtava skandaali. Maalauksessa Meurent makaa vuoteellaan ja katsoo suoraan katsojaan, mikä oli siihen aikaan poikkeuksellista.
Kurtisaanit ovat yläluokkaisia naisia, joista osa teki seksityötä, olivat joko prostituoituja tai rakastajattaria. Silti he elivät pröystäilevää elämää, omistivat omaisuutta ja järjestivät hienoja kutsuja.
Maalauksissa tai valokuvissa poseeranneet alastonmallit ovat tyypillisesti olleet kurtisaaneja tai alemman sosiaaliluokan seksityöläisiä, eihän kunniallinen porvarisneito olisi voinut tehdä sellaista. Seksityössäkin on ollut erilaisia hierarkioita: oli kurtisaaneja, joilla oli omaisuutta ja jotka saattoivat päätyä naimisiin rikkaan paronin kanssa. Toisaalta oli myös köyhiä katutyöläisiä, joiden kohtalo oli kurja.
– Yhteiskunta oli 1800-luvulla kova, eikä silloin ollut olemassa perusoikeuksia tai sosiaalista turvaverkkoa. Sukupuoli ja yhteiskuntaluokka määrittivät, mitä pystyi tekemään, Paasonen sanoo.
Siksi taiteessa on näkynyt lähinnä vain alhaisen sosiaaliluokan edustajien, seksityöläisten tai eksoottisten naisten nännejä. Ne on katsottu julkiseksi riistaksi.
Suomessa nudismia ja saunakulttuuria
Suomessa on historiallisesti katsottuna suhtauduttu nänneihin ja alastomuuteen rennommalla otteella kuin monissa muissa maissa. Vaikka Suomi on ollut vapaamielinen agraarikulttuuri, täälläkin alastomuudella on ollut aikansa ja paikkansa.
– Alastomuus on kytkeytynyt aina henkilön sosiaaliseen statukseen. Jos oli vain ”loinen” eli palkattava apukäsi, saattoi olla vapaampi kuin perillinen, jolla on talo tai muita omistuksia.
Toisaalta apukäsien elämää leimasi usein suojattomuus ja turvattomuus. Nykyihmisen voi olla vaikea ymmärtää, kuinka yhteiskuntaluokka on vaikuttanut toimijuuden tilaan.
Susanna Paasosen mukaan rohkeissa valokuvissa ei ole kyse pelkästä sisällöstä vaan siitä, kuka kuvaa, ketä kuvaa ja millä ehdoilla – ja kenen katsottavaksi kuva on tarkoitettu. Maalaustaidetta ovat keräilleet ja katselleet lähinnä yläluokkaiset miehet.
– Siinä mielessä tällainen moderni free the nipple -liikehdintä on täysin erilaista kuin 1800-luvun topless-kulttuuri.
Nyt kun naiset ovat ottaneet ohjat omiin käsiinsä, nähtäväksi jää, vapautuvatko nännit koskaan puritanismin kahleista.
Katso Perjantai-dokkari: Nännit rannalla tästä.
Katso kaikki Perjantai-dokkarit tästä.
Lue lisää:
Korjaus 10.5.2021 klo 18.05. Täsmennetty pöydänjalkojen verhoamiseen 1800-luvulla liittyvää virkettä.