BODEN Kunnanneuvos Claes Nordmark seisoo valtavan hakkuualueen reunalla ja viuhtoo innokkaasti käsillään.
– 1 500 työpaikkaa – se on aivan käsittämätön määrä!
Ihan ensikuulemalta luku ei tunnu mullistavalta, kunnes Nordmark suhteuttaa.
– Meidän kokoiselle kunnalle se on samanlainen määrä, kuin jos Tukholmaan syntyisi 130 000 työpaikkaa.
Helsingin kokoon suhteutettuna se tarkoittaisi sitä, että pääkaupunki saisi 35 tuhatta uutta työpaikkaa.
Bodenin on päätetty rakentaa hiilettömän teräksen tuotantolaitos. Tuotannossa käytettävä hiili korvataan vedyllä eli laitokseen tulee sekä vetytehdas että terästehdas.
– Siitä tulee noin 1–1,5 kilometriä pitkä eli se on valtava, Nordmark kuvailee laitosta.
H2 Green Steel - nimen saaneen tehtaan rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi keväänä ja tuotanto käynnistyisi 2024.
Sijoittajat ovat kertoneet, että he haluavat rakentaa terästeollisuuden Teslan eli mullistaa alan.
Sijoittajienien joukossa on muun muassa Kinnevikin Christina Stenbäck, Spotifyn Daniel Ek ja Harald Mix, joka on yksi Northvoltin akkutehtaan perustajista.
Nordmark kääntyy ja alkaa viuhtoa toiseen suuntaan.
Valtavat sähkölinjat kulkevat sadan metrin päässä.
– Kuluttajat ja teollisuus haluavat hiilivapaita tuotteita kaikkialla maailmassa. Meillä on täällä runsaasti uusiutuvaa energiaa, tuon voimalaitoksen sähkö tulee vesivoimasta.
Sähkön kulutus tulee kasvamaan erittäin paljon, mutta sitä tulee laskelmien mukaan riittämään Pohjois-Ruotsin tarpeisiin.
Myös teollisuuden tarvitsemia raaka-aineita saadaan Norrbottenin kaivoksilta.
– Mitä lähempänä raaka-aineita valmistus on, sitä parempi ympäristölle.
Näistä syistä Norrbotteniin investoidaan ennenäkemättömiä määriä.
Luulajassa on jo ennestään LKAB:n hiilettömän teräksen koelaitos ja sen tuotantolaitos on päätetty sijoittaa Jällivaaraan.
Tehtaan kuljetukset tarvitsevat tieverkkoja, työntekijät asuntoja ja perheet palveluita. Yhteensä tehtaan käynnistämisen on arvioitu synnyttävän jopa kymmenen tuhatta työpaikkaa.
Ruotsin työttömyysaste on tällä hetkellä 8,2 prosenttia, Norrbottenissa se on noin 6. Kaivospaikkakunnilla työttömyysaste on nelisen prosenttia.
Tämä tarkoittaa sitä, että oma väki ei tule riittämään näihin töihin.
Nordmark on myös Suomen kansalainen.
– Tarvitsemme hyviä tekijöitä tänne ja toivotamme suomalaiset tervetulleiksi!
Suomalaiset toistavat samaa virhettä
Jukka Olli tietää, miten suomalaiset voivat päästä urakoihin käsiksi.
Hän auttanut vuosikaudet suomalaisia yrityksiä Ruotsin markkinoille. Olli asuu 50 kilometrin päässä rajalta Ruotsin puolella Överkalixissa ja työskentelee Business Oululle.
– Täällä on siis niin paljon tekemistä, hän naurahtaa ja katselee ympärilleen Bodenin keskustassa.
Hän uskoo H2 Green Steel -hankkeen toteutumiseen nimekkäiden sijoittajien takia. Hankkeet ovat hänen mielestään kuin tehtyjä suomalaisille, sillä ne ovat isoja teollisuushankkeita.
Olli on kuitenkin kerta toisensa jälkeen huomannut, että suomalaiset tekevät aina saman virheen. He luulevat, että voisivat voittaa urakat Suomesta käsin.
– Se ei tule onnistumaan, vaan tänne täytyy tulla paikan päälle.
Hän kertoo esimerkin.
– Mietitäänpä, miten Suomessa toimitaan, jos ulkomainen yritys tulee kilpailemaan 30 000–50 000 asukkaan kaupunkiin. Sille ei myydä tavaraa samoilla hinnoilla kuin muille, joten aika nopeasti suomalaiset saavat yrityksen ulos.
Sama pätee hänen mukaansa Ruotsiin. Keinona on hankkia yhteistyökumppani paikkakunnalta tai ostaa yritys. On palkattava paikallista henkilökuntaa, joka tuntee alueen tavat ja ihmiset.
– Kysymyksessä on pieni paikkakunta ja täällä lapset käyvät samoja kouluja ja aikuisilla on samat pilkkipaikat. Asiat hoidetaan tuttujen välityksellä.
Suomaisyritys siirtyi etelästä pohjoiseen
Suomalainen kaivinkoneen kauhoja ja lavoja valmistava Häggblom teki siirron, joka oli kuin Jukka Ollin oppikirjasta. Yritys siirsi Ruotsin pääkonttorinsa ja varastonsa maan eteläosista Luulajaan jo pari vuotta sitten.
– Meillä meni hyvin jo ennestään, mutta myynti on kasvanut selvästi tänne siirtymisen jälkeen, sanoo Ruotsin toimitusjohtaja Arvid Engström.
– Olemme nyt siellä missä tapahtuu. Luulajan satama tullaan ruoppaamaan, kaivoksia laajennetaan ja kaikkialla rakennetaan, hän sanoo.
Luulaja sijaitsee puolessavälissä pohjoisen kaivoksia ja Skellefteåta, jonne nousee Northvoltin massiivinen akkutehdas.
Kun Norrbotteniin on päässyt sisälle, ei työ lopu Jukka Ollin mukaan kesken.
Paikallisten yritysten aika menee hoitaessa isojen kaivosyritysten hätätöitä. Ne ovat tilanteita, joissa on vaarana, että toimintaa pitää sulkea, jos jotain ei saada korjattua heti.
Kiireellisistä töistä maksetaan hyvin. Niinpä paikallisilla ei ole kiinnostusta osallistua aikaa vieviin tarjouskilpailuihin. Ollin mukaan siinä on suomalaisille mahdollisuus.
Täydellistä ruotsia ei vaadita
Luulajan kaupungin työvälitystoimiston lista avoimista työpaikoista on pitkä jo nyt.
– Insinöörejä, geologeja, prosessiosaajia, kaikenlaisia päällikkötason tekijöitä kaivataan. Lisäksi teknikkoja, korjaajia, CE-ajokortin koneenkuljettajia, luettelee Euroopan komission työllisyyspalveluneuvoja Kirsi Paloniemi Lundqvist.
Kaivosyhtiöt hakevat työntekijöitä, koska ne ovat muuttamassa tuotantoa niin vähäpäästöiseksi kuin mahdollista.
Suomalaisilla hakijoita Paloniemi Lundqvist kannustaa.
– Suomalaiset osaavat kouluruotsia. Ihan varmasti se on siellä jossain passiivisena, mutta sitä pitää vain uskaltaa käyttää, hän vakuuttaa.
Paloniemi Lundqvist sanoo, että Ruotsiin on muuttanut niin paljon väkeä viime vuosina muualta, että kukaan ei enää vaadi ulkomaalaista osaamaan täydellistä ruotsia.
Esimiestehtävissä pärjää englannin kielellä, mutta tuotantotöissä tulisi osata perusasiat ruotsiksi esimerkiksi turvallisuussääntöjen takia.
Alueen kunnat toivovat, että niihin muutetaan työskentelemään ja asumaan. Se merkitsisi lisää työpaikkoja esimerkiksi päiväkoteihin, kouluihin, terveydenhuoltoon ja palvelualalle.
Pohjois-Ruotsissa työvoimapulaa pidetäänkin juuri nyt suurimpana uhkana miljardihankkeiden toteutumiselle.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Ruotsalaismedia: Norrbottenin Bodeniin suunnitellaan suurta fossiilivapaata terästehdasta
Oulussa herättiin Skellefteån akkutehtaan tarjoamiin työmahdollisuuksiin