Suomes tutkitah nygöi ylen varavonalazen kil’l’uihanhen mahtollistu pezindiä meijän muas vezistöspäi otettuloin DNA-näyttehien vuoh.
Tutkimukses ollah keräl Oulun yliopisto, Meččyhalličus da WWF. Se on vuitti kanzoinvälisty kil’l’uihanhi LIFE -projektua, kudai algavui mulloi ligakuul.
DNA-näyttehien ottamistu moizes tarkoitukses opitah enzimästy kerdua kil’l’uihanhiloin kohtal Suomes. Laji on pezinyh meijän muas jälgimäzikse 1990-luvun keskivälis.
Näyttehien ottamine algau Iivananpäiviä iel olijal nedälil. Painočokehkohtinnu ollah Kaldoaivi, Paistunduri da Pöyrisjärvi Tunduri-Lapis.
Pohjazen kil’l’uihanhiloin kandu on kazvamas, da sendäh lajin pezindy enne kaikkie pohjazembas Lapis on aijembua tovennägözembi. Pohjazis mualois nygöi tiettyy pezindykohtua on Norvegies.
Pohjazen kandah arvivon mugah kuuluu nenga sada kil’l’uihanhie. Enäm 80 kil’l’uihanhie on parahite azetunnuh huogavumah da syömäh Siigujovel, kuspäi niilöin muuttomatku jätkuu Pohjas-Norvegieh.