Seurakuntien kiinteistökauppojen piti helpottua kirkkolain uudistuksessa. Kaikkia kiinteistökauppoja ei sen mukaan tarvitse alistaa kirkkohallitukselle.
Laki piti tulla voimaan 2020 alussa, mutta se palautui uudelleen valmisteltavaksi ja lain voimaantulo on auki.
Maailman suurin luterilainen seurakunta ja Suomen suurin seurakunta eli Jyväskylän seurakunta jatkaa kiinteistöjensä aktiivista myyntiä valituksista huolimatta.
Kymmenen vuotta sitten Jyväskylän seurakunnalla oli kiinteistöjä yli 40 000 kerrosneliömetriä. Kolmasosasta on pyritty eroon.
Seurakunnalla on nyt 95 000 jäsentä ja noin sata rakennusta. Niiden pinta-ala on yhteensä noin 36 000 kerrosneliömetriä eli noin kymmenen Eduskuntatalon verran.
Koko maan kattavassa rekisterissä seurakunnilla on yhteensä noin 7 400 rakennusta, joista kirkkoja on noin 800.
Pappila ja rakennusoikeutta myyntiin seuraavaksi
Nyt seurakunta on edennyt Jyväskylän keskustassa sijaitsevan Vanhan pappilan myynnissä. Seurakunta on saanut Vapaudenkadun kiinteistöstä neljä ostotarjousta.
Vuonna 1928 valmistunut pappila kuuluu seurakunnan kiinteistöstategiassa myytäviin kiinteistöihin, sillä sen tilat eivät sovellu enää riittävän hyvin seurakunnan tarpeisiin.
Pappilaa tarjottiin 24 kiinteistötoimijalle. Kuusi tutustui kohteeseen ja vain neljä jätti tarjouksen. Seurakunnan hallintojohtaja Anu Hanhinen kertoo, että tiedot mahdollisista pappilan ostajatahoista eivät ole vielä julkisia.
Vanhan pappilan tontilla on asemakaavassa nykyisen rakennuksen lisäksi rakennusoikeutta 800 kerrosneliömetriä uudelle asuinrakennukselle.
Rakennuksen kunto edellyttää pikaista, laajaa ja noin 4,6 miljoonan euron peruskorjausta. Pappilan sisätilat ja pihapiiri ovat suojeltuja.
Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto päättää pappilakaupan etenemisestä kesäkuun alussa ja lopullisen päätöksen tekee ylimääräinen kirkkovaltuusto kesäkuun puolivälissä. Sen jälkeen päätös alistetaan kirkkohallituksen vahvistettavaksi.
Keväisestä jättikaupasta kaksi valitusta
Edellisen suuren kiinteistökaupan Jyväskylän kirkkovaltuusto siunasti maaliskuussa. Sen jälkeen tämäkin kauppa eteni kirkkohallituksen vahvistettavaksi.
Kaupasta on jätetty kaksi valitusta ja yksi vetoomus kirkkohallitukseen. Valitukset koskevat seurakunnan solmimaa esisopimusta Järvi-Suomen Asunnot Oy:n kanssa.
Kauppaan kuuluvat Jyväskylän keskusseurakuntatalo, Lohikosken, Halssilan ja Huhtasuon seurakuntakeskukset sekä rakentamaton tontti Palokassa.
Reilun kahden hehtaarin tontti sijaitsee Pappilanjoen ja Jokelantien välimaastossa lähellä Palokan pappilaa ja Nelostietä.
Kiinteistö- ja tonttikaupasta valittivat kirkkohallitukseen neljä kirkkovaltuutettua Pertti Reinikainen, Marjatta Hynynen, Heimo Lajunen ja Raija Sipinen sekä kymmenen Jokelan alueen asukasta rakentamattoman tontin läheltä.
Lisäksi 32 Jokelan alueen asukasta jätti kirkkohallitukselle vetoomuksen, että tontille ei rakennettaisi, ja jos rakennetaan, niin korkeintaan omakoti- ja rivitaloja - ei kerrostaloja.
Molemmissa valituksissa pyydetään kirkkovaltuuston esikauppapäätöksen kumoamista, koska se on "syntynyt virheellisessä järjestyksessä, kirkkovaltuusto on ylittänyt toimivaltansa ja päätös on lainvastainen. Päätös ei myöskään ole tarkoituksenmukainen.”
– Kyllä valitukset kauppaa pitkittävät. Ennakkotiedon mukaan kirkkohallitus käsittelee asiaa aikaisintaan syksyllä. Toiveena oli, että kauppa olisi ehditty käsitellä ennen kesää, sanoo Hanhinen.
Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli pyytää nyt Jyväskylän kirkkoneuvostolta lausunnon valituksista. Sen jälkeen tuomiokapituli varaa valittajalle oikeuden vastaselitykseen. Jos vastaselitys tuo esiin uusia asioita, tuomiokapituli pyytää jälleen lausunnon kirkkoneuvostolta ja niin edelleen.
– Tavallisesti seurakunnan lausunto ja valittajan vastaselitys riittävät, sen jälkeen tuomiokapituli lähettää asiakirjat ja oman lausunnon kirkkohallitukseen, kuvailee kimuranttia prosessia kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo.
Kirkkohallitus käsittelee täysistunnossa yhtä aikaa seurakunnan kiinteistöjen myyntipäätöksen vahvistamisen ja myyntipäätöksestä tehdyt valitukset. Kirkkohallituksen päätökseen tyytymätön voi valittaa vielä hallinto-oikeuteen ja valitustie voi jatkua vielä korkeimpaan hallinto-oikeuteenkin saakka.
– Esimerkiksi hallinto-oikeudessa monien asioiden käsittelyssä vierähtää helposti vuosi, kertoo Harri Palo.
Jyväskylän seurakunta laati ensimmäisenä kiinteistöstrategian
Jyväskylän seurakunta aloitti kiinteistömassasta luopumisen kymmenen vuotta sitten ja laati kiinteistöstategian ensimmäisenä seurakuntana. Helmikuussa kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi kiinteistöstrategiamallin kaikille Suomen seurakunnille.
Harri Palo korostaa, että seurakunnat eivät myy kiinteistöjään rahapulassa. Pääsyy myyntiin on rakennusten varsin vähäinen käyttö.
– Kiinteistöstrategialla pyritään siihen, että parannetaan niiden rakennusten käyttöastetta, jotka seurakunnan kannattaa omistaa. Ja luovutaan niistä rakennuksista, joiden ylläpito tulee kalliiksi.
Jyväskylän seurakunnan keväällä kaupattujen tyhjien kiinteistöjen käyttökulut ovat vuodessa yli 300 000 euroa.
– Esisopimuksen kauppasumma on noin kolmen miljoonaa euroa. Jos vanhoista kiinteistöistä päästäisiin eroon, niin vastaava summa säästyisi kymmenessä vuodessa, Anu Hanhinen laskee.
Seurakunnallisten kiinteistöjen myynti on osoittaunut usein hankalammaksi kuin yksityiskiinteistöjen. Jyväskylän seurakunta on käynyt avoimesti kauppaa kohteistaan, mutta ostajia pelottaa suojeltujen kiinteistöjen kunnostuskustannukset ja tiukka kaavoitus.
– Ostamisessa on se riski, että saako rakennukselle koskaan tehdä mitään muuta kuin järjestää kirkonmenoja, kertoi Hanhinen Ylelle maaliskuussa.
Kolme seurakuntakeskusta, keskusseurakuntatalon ja parin hehtaarin tontin haluaa ostaa Järvi-Suomen Asunnot Oy. Valtaosa kolmen miljoonan euron kaupasta koskee kahden hehtaarin tyhjää jokivarsitonttia Alva- ja Palokkajärven välissä.
– Tontille on tavoite saada ostajan näkökulmasta lisää rakennusoikeutta, toki myyjänkin näkökulmasta, koska kauppahinta muodostuu lopullisen rakennusoikeuden mukaan, kertoo hallintopäällikkö Hanhinen.
Esikaupan kohteena olevista neljästä kiinteistöstä kolme on suojelukohteita eli keskusseurakuntalo sekä Halssilan ja Lohikosken seurakuntakeskukset. Suurin seurakuntakeskus Huhtasuolla ei ole suojeltu.
Järvi-Suomen Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Tomi Nieminen myöntää, että oston kohteena olevat kiinteistöt ovat tonttikauppaan verrattuna isoja haasteita.
Kaikkiin kiinteistöihin on tehtävä kaavamuutos, jotta niitä voidaan käyttää muuhunkin kuin seurakunnalliseen toimintaan. Suojelukohteet on peruskorjattava alkuperäiseen kuntoon ja rakennuksille on löydettävä uusia käyttäjiä.
– Alvar Aallon Valtiontalon mittava peruskorjaus opetti, että mitä tahansa ikäviä yllätyksiä voi tulla korjauksessa vastaan. Kiinteistöjen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja siinä tuppaa helposti vuosia vierähtämään.
