Alaikäisten tekemien huumausainerikosten määrä nousi viime vuoden aikana hurjasti Itä-Suomessa. Poliisin tietoon huumausainerikoksia tuli yli 200, kun vuonna 2019 luku oli 139. Myös sitä edeltävinä vuosina lukemat olivat 140 rikoksen tuntumassa.
Sama ilmiö on nähtävissä myös muualla Suomessa, esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla ja Helsingissä.
Tänä vuonna nuorten tekemiä huumausainerikoksia kirjattiin Itä-Suomessa huhtikuun loppuun mennessä 51.
Rikoskomisario Tuomo Lepola Itä-Suomen poliisista muistuttaa, että kyseessä on vain poliisin tietoon tullut osuus.
Totuus on todennäköisesti jotain muuta, sanoo Lepola.
Nuoria tappanutta Ksalolia liikkuu myös Itä-Suomessa
Kuopiolainen vartija Pertti Laitinen näkee työssään jonkinlaisen siivun todellisuudesta. Hän työskentelee vartiointipalvelua tarjoavassa yrityksessä ja tekee paljon yhteistyötä esimerkiksi poliisin ja nuorisotyöntekijöiden kanssa.
Nuoriin huumeidenkäyttäjiin hän törmää työssään lähes päivittäin esimerkiksi kiinniottotilanteissa. Hän on nähnyt kuinka huumeita kaupitellaan ja käytetään julkisilla paikoilla jokaisen silmien alla.
– Olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten räjähdysmäisesti huumeidenkäyttö on kasvanut. Joukossa on tosi nuoria ja esimerkiksi näpistystapauksissa porukka on sekaisin kuin seinäkello, kuvailee toistakymmentä vuotta vartijana työskennellyt Laitinen KK-Securitystä.
Hän kertoo törmänneensä esimerkiksi Siilinjärvellä monenlaisiin huumausaineisiin. Myös Turussa huumekuolemia aiheuttanutta Ksalol-nimistä huumetta liikkuu seudulla. Kyseessä on poikkeuksellisen vaarallinen lääke- tai huumausaine, jonka epäillään aiheuttaneen useita kuolemia myös muualla Suomessa.
– Olen erittäin huolissani siitä, että nuoret voivat niin huonosti ja vetävät tämmöisiä aineita ja ne seuraukset ovat sitten kamalia, suree Laitinen.
Huumeiden saatavuus on helpompaa kuin koskaan
Ylen haastattelemat nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset arvioivat, että nuorten jakautuminen kahtia jatkuu voimakkaana.
Suurin osa nuorista voi hyvin, ja iso osa heistä ei käytä päihteitä ollenkaan. Sitten on nuoria, jotka kokevat yksinäisyyttä, kiusaamista, mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Huonosti voivat nuoret voivat nyt aiempaa huonommin.
– Kokeilijat ovat yhä nuorempia ja aineet kovempia, tiivistää ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Jaana Niiranen Siilinjärveltä.
Myös rikoskomisario Tuomo Lepola sanoo samaa.
– En muista, että oman uran aikana olisi aiemmin samalla tavalla tullut vastaan yläasteikäisillä tämmöisiä kovia huumausaineita. Kyllä se huolestuttaa, mutta ei tässä nyt maailmanlopun edellä olla.
Koronaepidemia on pahentanut nuorten pahoinvointia ja Jaana Niirasen mielestä tämä on vaikuttanut myös huumausaineiden käyttöön.
Lisäksi huumeiden saatavuus ei ole ollut enää minkäänlainen ongelma: netti on tuonut huumeet kaikkien saataville joka paikkaan. Vartija Pertti Laitinen painottaa, että mikä tällä viikolla on Manhattanilla, voi seuraavalla viikolla olla vaikka Siilinjärvellä.
– Meillä on ollut paljon puhetta Ankkuri-ryhmän kanssa siitä, että tarjonnalle emme voi tehdä kerta kaikkiaan mitään, toteaa Jaana Niiranen.
Keinot puuttua ovat toisenlaisia.
Vartija ehdottaa: Kaikille lapsille ja nuorille harrastus Islannin malliin
Erityisen tärkeänä pidetään nyt esimerkiksi ehkäisevää päihdetyötä. Sitä pitäisi pystyä tekemään nykyistä aktiivisemmin.
Pertti Laitisen mielestä tarvetta on monialaisille osaajille, mielenterveystyölle ja etsivälle nuorisotyölle. Myös valistamista pitäisi olla enemmän.
Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Jaana Niiranen arvelee, että hyvän elämän eväistä pitäisi puhua jo päiväkoti-ikäisille ja huumausaineiden riskeistä alakouluissa. Myös kodin rooli on erittäin tärkeä.
– Olemme tehneet nyt korjaavaa työtä, mutta resursseja pitäisi kohdentaa enemmän nuorisotyöhön, ehkäisevään päihdetyöhön, mielenterveystyöhön ja vaikkapa kulttuurin tukemiseen. Lisää käsiä sinne, listaa Niiranen.
Hän iloitsee siitä, että esimerkiksi Siilinjärvellä nuorten tilanteeseen reagoidaan. Esimerkiksi kesäkuussa aloitetaan uudelleen nuorisotyön jalkauttaminen keskiviikko- ja perjantai-iltaisin.
Molemmat pitävät hyvänä keinona sitä, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi joku harrastus. Laitinen ehdottaa Suomeen Islannin mallia, missä jokaiselle lapselle ja nuorelle on taattu joku harrastus.
– Harrastuksen lisäksi nuorilla pitäisi olla paikkoja, missä he voivat hengata, toteaa Laitinen.
Lue lisää:
Voit keskustella aiheesta 14.5.2021 klo 23 saakka.