Eduskunta hyväksyi tänään EU:n elvytyspaketin, jonka tarkoitus on nostaa EU-alue jaloilleen koronakriisin jälkeen. Rahaa on jaossa 750 miljardia euroa avustuksina sekä lainoina jäsenmaille.
Elvytyspaketti vaatii jokaisen EU-jäsenmaan hyväksynnän. Suomi olisi saattanut kaataa koko paketin, jos se ei olisi hyväksynyt sitä.
1. Kuinka Suomea hyödyttää se, että heikommille maille annetaan rahaa?
Vahva EU voi olla myös Suomen etu.
Ammattiliitto SAK:n ekonomistia Anni Marttista kysymys hieman närkästyttää. Hän pitää katsontatapaa vääränä: Suomi ei pelkästään auta EU:n eteläisiä valtioita, vaan kysymys on myös koko EU:n edusta –- ja Marttisen mukaan sitä kautta myös Suomen edusta.
Elvytyspakettia kannattavat katsovat asiaa näin: kun elvytämme EU:ta, elvytämme Suomen taloutta, sillä EU-alue on suomalaisten yritysten suurin vientikohde.
– Jos näemme tämän lyhyen aikavälin summapelinä, niin Suomi antaa enemmän rahaa kuin saa. Sen sijaan pitkän aikavälin vaikutukset ovat todella merkittävät, jos paketista ei saada sopua, sanoo Marttinen.
Koronakriisin alkaessa vuosi sitten keväällä pelättiin, että EU saattaisi jopa hajota, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela. Jäsenmaat sulkivat rajojaan eikä unionista aluksi juurikaan herunut apua koronan runtelemille alueille.
Jokelan mukaan elvytyspaketissa on kyse isosta poliittisesta ratkaisusta, joka saatiin kasaan yllättävän nopeasti. Se on luonut jäsenmaissa uskoa unionin tulevaisuuteen ja syvempään yhteistyöhön.
2. Kaventuuko Suomen päätäntävalta?
Ei, sillä olemme jo antaneet osan päätäntävallasta EU:lle.
Isoin poliittinen sitoumus – ja päätäntävallan siirto – tehtiin silloin, kun Suomi lähti mukaan euroon, muistuttaa Marttinen. Jälkikäteen on turha itkeä menetetyn vallan perään.
Hänen mukaansa elvytyspaketin myötä Suomen päätäntävalta omista asioista ei pienene, mutta sitoumukset euron ylläpitämiseksi ovat merkittävät.
Jokela on samoilla linjoilla.
– Tämä paketti on rakennettu kertaluonteiseksi, ei pysyväksi. Sen uusiminen edellyttää uutta yksimielistä päätöstä. Siinä mielessä paketti ei pysyvästi kavenna Suomen budjettisuvereeniutta, sanoo Jokela.
Marttisen mukaan on kuitenkin mahdollista, että pelastuspaketti ei jää tilapäiseksi ratkaisuksi, vaan sitä jatketaan ja jalostetaan pysyvämmäksi työkaluksi unionissa. Tämä olisi askel kohti yhteisen talouspolitiikan finanssiunionia sekä EU:n muuttumista liittovaltioksi, jossa valtaa siirtyisi Brysseliin.
Kuinka paljon Suomen kaltaisella pienellä, vientivetoisella maalla on edes ehdotonta päätäntävaltaa eli suvereniteettiä osana globaalia talousjärjestelmää, kysyy Jokela. Hän katsoo, että poliittisesti ja taloudellisesti vahva EU parantaa Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa Suomea koskeviin asioihin maailmalla verrattuna yksin toimimiseen.
3. Tukeeko paketti oikeasti vihreää siirtymää vai onko kyse vain viherpesusta?
Paketilla on paremmat mahdollisuudet onnistua kuin monella muulla EU:n kunnianhimoisella tavoitteella.
Elvytysrahalla kehitetystä hiilineutraalista teknologiasta voisi tulla EU:n ja Suomen vientivaltti maailmalla, visioi SAK:n ekonomisti Marttinen. Hän pitää pakettia suurena sijoituksena niin sanottuun vihreään siirtymään eli hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisessä.
EU velvoittaa, että jäsenmaiden tulee käyttää osa elvytysrahoista vihreään siirtymään. Suomi aikoo käyttää yli kolmanneksen ilmastotoimiin.
Yritykset ovat jo kauan odottaneet EU:lta selkeitä linjauksia vihreään siirtymään, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Jokela.
Hän on varovainen arvioidessaan paketin ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Monet unionin kunnianhimoiset kehitysohjelmat ja -tavoitteet ovat kaatuneet rahoituksen ja toimivallan puuttumiseen. Tällä kertaa rahaa löytyy.
– Se lisää unionin mahdollisuutta ohjata rahoituksella kehitystä jäsenvaltioissa. EU:lla on myös merkittävää lainsäädäntövaltaa siirtymän toteuttamiseksi. Eli EU:lla on ainakin jonkin verran paremmat mahdollisuudet onnistua kuin aiemmissa ohjelmissa, sanoo Jokela.
4. Mitä tapahtuu, jos Suomi kaataa elvytyspaketin?
Suomi saattaisi jäädä sen ulkopuolelle.
EU on antanut ymmärtää, että sillä ei ole pöytälaatikossa valmiina varasuunnitelmaa, jos joku jäsenmaista kaataa elvytyspaketin, sanoo Jokela. Elvytyspaketti vaatii jokaisen jäsenmaan hyväksynnän.
Elvytyspaketin kaatuminen tarkoittaisi neuvottelupöytään palaamista eikä ole varmaa, että uuteen kompromissiin päästäisiin. EU-alueen yritysten ja yhteisöjen auttamiseen tarkoitetut rahat tulisivat perille liian myöhään tai ei lainkaan.
Marttisen mukaan olisi kohtalokasta, jos Suomi kaataisi elvytyspaketin. Hän pitää nimittäin mahdollisena, että EU jatkaisi paketin läpiviemistä ilman Suomea.
Kun Puola ja Unkari uhkasivat kaataa paketin viime syksynä, komissio viestitti, että se jatkaa ilman näitä maita.
– Se olisi ihan järkyttävää, jos elpymispaketti tehtäisiin, mutta Suomi jäisi sen ulkopuolelle, sanoo Marttinen.
Se olisi Marttisen mukaan iso mainehaitta Suomelle ja vähentäisi Suomen vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa.
18.5. klo 15.02: Päivitetty juttuun, että Suomi hyväksyi EU-elvytyspaketin.
Keskustelu on avoinna 19.5. klo 23 asti.