SHANGHAI Kun insinööriopiskelija He Yanze maksaa cola-tölkit kännykällä, näytölle ilmestyy Mao Zedongin punertava kuva. Se näyttää samanlaiselta kuin sadan yuanin setelirahassa ja sitä sen on tarkoituskin olla.
Yanze osallistuu Kiinan valuutan suureen digiloikkaan. Pilottivaiheessa oleva kokeilu tähtää kahisevan käteisen katoamiseen 1,4 miljardin kiinalaisen rahapusseista.
Kymmenet keskuspankit maailmalla suunnittelevat digivaluutan käyttöönottoa – jopa Euroopan unioni, mutta Kiina on isoista toimijoista pisimmällä. Bahama ja Kambodža ovat jo ottaneet digivaluutan käyttöön.
Kiinan suurimmissa kaupungeissa kuluttajia on houkuteltu digirahan käyttäjiksi lahjoittamalla heille parinkymmenen euron arvosta digiyuaneja. He Yanze ei saanut ilmaista rahaa. Hän haki mukaan omaa uteliaisuuttaan pankissa, jossa kokeilua mainostettiin.
Opiskelija näyttää Ylelle supermarketissa, kuinka hänen älypuhelimeensa ladattu digitaalinen raha toimii.
Yanze kantaa kaupan itsepalvelukassalle coca cola -tölkit, kirsikkatomaatit ja karkkipussin. Kassan näytöllä hän klikkaa digiyuan-kuvaa. Sitten hän skannaa näytölle QR-koodin.
Lähes kymmenen euron verran Kiinan keskuspankin takaamia yuaneja siirtyi digilompakosta marketille.
– Sen käyttö on yhtä helppoa kuin Wechatin tai Alipayn. Ainoa ongelma on, että sitä ei voi käyttää vielä monessa paikassa, Yanze miettii.
Kiinassa sadat miljoonat ihmiset maksavat ostoksiaan Wechat- ja Alipay-maksusovellusten kautta.
Digivaluutta ei siis ole tuonut suurta mullistusta He Yanzen arkeen. Hän maksaa ostoksensa muutoinkin lähinnä kännykällä.
– En käytä käteistä paljonkaan. Sadan yuanin (12,8 euroa) setelini on maannut lompakossa jo kaksi vuotta, hän näyttää punertavaa seteliä, jossa siinäkin komeilee Maon kasvot.
Käteisen käyttö on jo nyt harvinaista
Kiinalaiset ovat tottuneet käyttämään rahaa verkossa. Kiinan internetin käyttöä tilastoivan keskuksen CNNIC:n mukaan 853 miljoonaa kiinalaista eli yli 60 prosenttia kansasta käytti mobiilimaksua viime vuoden lopussa.
The Economist -lehden keräämien tietojen mukaan Kiinassa tehtiin viime vuonna mobiilimaksuja noin 55 biljoonan euron edestä eli yli 300 kertaa enemmän kuin Yhdysvalloissa.
Suuri osa maksuista kulkee Kiinan kahden ison teknojätin alustojen kautta. Tencent-yhtiön Wechat ja miljardööri Jack Man luoma Alipay hallitsevat markkinaa. Niiden sovelluksilla voi maksaa ostokset kivijalkakaupassa, ostaa verkkokaupasta, tilata takseja tai käyttää Kiinan koronaviruksen takia luomaa terveyssovellusta.
Kiinan valtiolle uusi digivaluutta on kuitenkin suuri harppaus. Se eroaa niin maksusovelluksissa pyörivästä rahasta kuin kryptovaluutoistakin.
Digivaluutta on bittimuodossa olevaa rahaa, jonka keskuspankki takaa yhtä vahvasti kuin riihikuivat setelit.
Maksusovelluksissa ja verkkopankissa käytetty raha taas on elektronista rahaa, jolla ei ole omaa tunnusta – toisin kuin seteleillä. Jos esimerkiksi pankki kaatuisi, tilin haltija ei välttämättä saisi rahojaan takaisin. Esimerkiksi Suomessa valtio takaa talletussuojan 100 000 euroon asti.
Digilompakko olisi kuin pussillinen käteistä – selvää rahaa, joka digitunnuksellaan pysyisi omistajallaan, vaikka pankki kaatuisi. Näin digivaluutan luojat vakuuttavat.
Kryptovaluutasta digivaluutta eroaa taas siinä, että kryptovaluutta perustuu nimettömyyteen. Digivaluutassa keskuspankki taas tietää tarkalleen pienimmänkin ostoksen ja sen tekijän.
– Wechat ja Alipay ovat digitaalisia siten, että ne ovat sähköisiä maksuja. Et näe kuitenkaan yksittäisen valuutan tunnusta, joten sitä ei voi jäljittää, Keskuspankin digivaluutassa taas on digitaalinen tunnus kuten seteleissä on. Niinpä tiedämme tarkkaan, kuka maksaa ja mitä, kuvaa professori Li Feng.
Li työskentelee Jiao Tongin yliopistoon kuuluvassa Shanghain taloustutkimusinstituutissa SAIFissa. Ajatushautomo neuvoo Kiinan johtoa talousstrategian suunnittelussa.
Lin mielestä digivaluutta helpottaa arkista elämää. Setelin valmistaminen sellaiseksi, että sitä ei voi kopioida, vaatii paljon teknologiaa ja on kallista.
Lisäksi moni kokee käteisen käytön ylipäänsä kömpelöksi. Kiinassa sata yuania eli reilun kymmenen euron arvoinen raha on isoin seteli. Sadan euron verran rahaa pullottaa lompakossa jo paksuna tukkuna. Paperiraha myös kuluu käytössä.
Digivaluutalla Kiina näkee kansan rahapussiin
Digivaluutta on merkittävä jatke valvontayhteiskunnalle, jossa katujen varsia täplittävät kamerat tunnistavat kansalaisten kasvot.
– Rahamarkkinoilla yritetään saada kuriin rahanpesua, terrorismin rahoittamista ja veronkiertoa. Se on kuin kissa-hiiri-leikkiä, jossa rikolliset keksivät aina uusia keinoja paeta sääntelyä. Digitaalisella valuutalla voimme jäljittää koko ketjun, professori Li Feng miettii.
Kiinan kohdalla kuitenkin huolettaa kansalaisten yksityisyys. On epäilty, että viranomaiset voisivat jäädyttää myös vaikka toisinajattelijoiden digiyuanit.
Professori Li sanoo, että Kiina pohtii digiyuanin yksityisyyden suojaa. Hän sanoo, että yksityisyyden suoja on aina kompromissi ja puolustaa valvontaa.
– Kaduilla on paljon valvontakameroita. Toisaalta Shanghaissa ja Pekingissä on paljon turvallisempaa kuin Chicagossa, jossa poliisi ei voi löytää varasta, koska paikalla ei ole valvontakameroita, Li vertaa Yhdysvaltoihin, jossa hän asui 17 vuotta.
Digivaluutta lisää Kiinan haltuunsa saaman datan määrää. Kiinan nähdään palauttavan digivaluutalla itselleen teknojättien rahamarkkinoilla ottamaa valtaa.
Suurin osa kiinalaiskuluttajien mobiilimaksuista kulkee Alipayn ja Wechatin maksusovellusten kautta. Niillä on myös iso määrä käyttäjätietoa, jota valtio varmasti mieluusti haluaisi.
Kiinan hallitus on iskenyt viime aikoina yhtiöitä vastaan tutkimalla niitä monopoliaseman väärinkäytöstä.
Professori Li Feng myöntää, että digivaluutalla Kiina voi vähentää näiden yksityisten yhtiöiden valtaa.
– Jos nämä kaksi yhtiötä pitävät hallussaan 90:tä prosenttia markkinoista, se saattaa johtaa vääristymiin. Keskuspankin kyseessä ollessa ei tarvitse pelätä monopolia, duopolia tai oligopolia, Li sanoo.
Kiina haluaa kasvattaa yuanin suosiota maailmalla
Digiyuan on myös osa Kiinan pyrkimystä tehdä valuutastaan kansainvälisempi. Kiina vakuutti äskettäin, että digitalisoinnilla ei pyritä horjuttamaan Yhdysvaltain dollarin valtaa, Li muistuttaa. Dollari on yhä maailman käytetyin valuutta, kun Kiinan yuanin osuus valuuttamarkkinoilla on kaksi prosenttia.
Li jatkaa kuitenkin, että Kiinalle yuanin kansainvälistyminen on tärkeää.
– Digitaalinen valuutta helpottaa valuutan siirtoja rajan yli, Li sanoo.
Kiina on jo sopinut digivaluutan kauppaamisen kokeilusta Hongkongin, Thaimaan ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien keskuspankkien kanssa.
Digivaluutta teknologiana ei yksin pysty lisäämään Kiinan valuutan houkuttelevuutta maailmalla, professori Li myöntää. Kiina kontrolloi yuanin arvon vaihtelua tiukasti.
Mutta asiantuntijoiden mukaan kauppasodan ja pakotteiden keskellä digivaluutta voisi tarjota Kiinalle väylän ohittaa Yhdysvaltain pakotteita ja valvoa esimerkiksi Kiinaa suututtavia kansainvälisiä yhtiöitä.
– Se valuutta voidaan sammuttaa kuin valot, Yhdysvaltain entinen varaturvallisuusneuvonantaja Matt Pottinger on sanonut uutistoimisto Bloombergin mukaan.
Hän kuvasi tilannetta, jossa Kiina voisi poistaa maassa toimivalta yhtiöltä digivaluuttatilin, jos yhtiö kritisoi esimerkiksi Kiinan ihmisoikeustoimia.
Digivaluutta halutaan yleiseen käyttöön olympialaisiin mennessä
Kiinan on arvioitu haluavan digiyuanin laajaan käyttöön jo ensi helmikuussa järjestettäviin talviolympialaisiin mennessä.
Li arvelee, että digiraha voisi olla yleisessäkäytössä 3–5 vuoden kuluessa, mutta käteinen ei täysin häviä silloinkaan.
– Maaseudulla asuvat ihmiset ja vanhukset eivät välttämättä omista älypuhelinta, hän miettii.
Professori Lin mukaan Kiinassa tuumitaan muun muassa korttimuodossa olevaa digilompakkoa, joka ei välttämättä tarvitsisi edes 5g-yhteyttä.
– Turistikin voisi käydä pankissa hakemassa digitaalisen lompakon, hän visioi.
He Yanze käyttää digiyuania vielä vähän. Syynä on se, että pilottivaiheessa oleva maksutapa ei kelpaa vielä monessa paikassa. Sitä voi käyttää muun muassa joissain supermarketeissa, metroasemilla ja joissain verkkokaupoissa. Häntä ei huoleta valtion valvovan silmän pääsy lompakkoon asti.
– En usko, että valtio jaksaa tarkistaa jokaisen kuluttajan lompakkoa, hän miettii.
Tärkeintä hänelle on kuluttamisen helppous.
Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23 saakka.
Lue myös: