On vain kasa suuria, hiiltyneitä, maahan romahtaneita hirsiä. Aiemmin tässä Poronpolun vaellusreitin varrella, Pilkuttimen rannalla seisoi ulkoilijoiden suosima laavu. Ilmassa leijuu lievä savun haju. Palaneen laavun lähellä olevat puut ovat kärventyneet tulipalossa. Laavun vieressä oleva ulkohuussi on säilynyt tulelta.
Vastaavanlaisia raunioita on Kanta-Hämeessä Lopen kunnan alueella paljon. Viranomaisten laskujen mukaan erilaisia rakennuksia on Lopella syttynyt muutaman viikon aikana palamaan tusinan verran. Maastopaloja on syttynyt suunnilleen sama määrä.
Hämeen poliisi epäilee, että palot on sytytetty tahallaan.
Vaellusreittiä ajeleva retkipyöräilijä jää ihmettelemään palanutta laavua. Hän ei voi käsittää tapahtunutta, kyselee syytä. Suutahtaakin. Ja lähtee ajamaan vihaisena eteenpäin. Pari poikaa käy pyörillään katsomassa paikkaa.
Jonkin matkan päästä Kaartjärven rannalta löytyy kauniin mäen päästä toinen palopaikka. Tyyneen maisemaan näkymän antavalla niemellä on hiiltä ja palaneita lautoja ja kattopeltiä siellä, missä oli uimareiden käyttämä pukukoppi. Autereinen näkymä kaukana asutuksesta on outo ja surullinen.
Paikalliset asukkaat pelkäävät metsäpaloja
Lopella väki on varpaillaan, jopa peloissaan. Paikallisilla asukkailla on mielessä huoli omaisuutensa puolesta, mutta myös pelko metsäpaloista.
Tulipalot ovat keskittyneet Räyskälän ja Salonkylän seuduille, alueille, missä on laajoja erämaita, joissa helteillä maasto on kuivaa kuin taula. Lopen Räyskälässä asuva Pauli Stenholm huokaa, että järjettömyys pitäisi jollain konstilla saada loppumaan.
– Räyskälän takametsissä on erittäin paljon polkureittejä ja siellä on metsissä laavuja. Laavuja on todella yksinäisillä paikoilla. Mitä niille tulee tapahtumaan? Nyt, kun kesä on tulossa, saattaa tulla todella suuria vahinkoja, jos paloja pääsee syttymään, sanoo Stenholm.
Lopen laajoissa erämaissa on varovasti laskien vaelluspolkuja satakunta kilomeriä.
– Täältä kun lähdetään Tammelaa kohden metsäpalstoja pitkin, on siellä pelkkää erämaata. Sinne jos pääsee tulipalo, niin se on todella paha, sanoo Pauli Stenholm.
Vahtivuoroihin ei kylillä riitä väkeä
Sosiaalisessa mediassa ihmiset puhuvat, että Lopelle kannattaisi järjestää kylävahteja, vahtirinkejä pitkin poikin pitäjää. Asiaa ei ole lainkaan helppo järjestää, sanoo Jari Kuusemo Lopen Salonkylästä.
– Helpointa se on varmasti niin, että jokainen omalla tahollaan seuraa liikennettä ja pistää vähän muistiin, mitä on nähnyt. Seutukunta on melko asumatonta, enemmänkin erämaa-aluetta.
Useat järvet vetävät seudulle paljon luontoharrastajia, joita varten laavut ja polkureiti on rakennettu.
Pauli Stenholm muistuttaa, että on vaikeaa löytää väkeä vahtivuoroihin.
– Meillä on pieniä kyliä, eikä meitä riitä sinne millään. Pitäisi keksiä konsti, jolla tämä järjettömyys saataisiin loppumaan. Kaikkien kai on vaan oltava valppaina ja seurattava tilannetta. Heti jos jotain poikkeavaa näkyy, pitäisi ilmoittaa poliisille, sanoo Pauli Stenholm.
Poliisitarkastaja: jokainen saa ottaa rikoksesta epäillyn kiinni
Entä jos mahdollinen tuhopolttaja jää verekseltään kiinni, eikä poliisi ole paikalla?
Poliisitarkastaja Pekka Sallinen Poliisihallituksesta kertoo, että kansalaiset voivat tietyin edellytyksin käyttää jokamiehen kiinniotto-oikeutta pakottavissa tilanteissa.
– Jokainen kansalainen saa ottaa rikoksesta epäillyn kiinni ja käyttää siihen tarpeellisia voimakeinoja. Yleensä kiinniotto-oikeutta voi käyttää, jos saa epäillyn kiinni verekseltään. Mutta jos jokamiehen kiinniotto-oikeutta käyttää, täytyy kyetä osoittamaan syy-yhteys.
Usein arvioidaan jälkikäteen, olivatko käytetyt voimakeinot tarpeellisia tilanteessa.
– Nämä ovat hyvin haastavia asioita, kertoo poliisitarkastaja Pekka Sallinen.
Lopen Räyskälän ja Salonkylän väki odottaa, että retkeilijöiden liikkumisen lisääntyminen estää pahantekoa kesällä. Lopelle tulee esimerkiksi pääkaupunkiseudulta paljon kulkijoita.
Hämeen poliisi on pyytänyt yleisöltä vihjeitä tulipaloihin liittyen ja saanutkin niitä. Sen tarkemmin poliisi ei kommentoi tutkintaa.