Suuri osa saamelaiskäräjien jäsenistä pitää hyvänä tiistaina julkaistua esitystä saamelaiskäräjälain muutoksesta. Osa heistä kuitenkin kritisoi sitä, että korkeimmalle hallinto-oikeudelle jää edelleen mahdollisuus päättää siitä, kuka saa äänestää saamelaiskäräjävaaleissa.
Osa jäsenistä puolestaan vastustaa saamelaismääritelmän muuttamista ja lappalaispykälän poistamista laista. He kertovat pelkäävänsä, että uuden lain myötä joiltain ihmisiltä poistettaisiin äänestysoikeus.
Yle kysyi saamelaiskäräjien jäseniltä mielipiteitä tiistaina julkaistuun saamelaiskäräjälain muutosehdotukseen.
Toimikunnan saamelaiskäräjien edustajat tyytyväisiä
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on tyytyväinen esityksen kokonaisuuteen.
– Me olemme komiteatyössä kyenneet löytämään ratkaisuja vaikeisiin asioihin, sanoo Juuso.
Saamelaiskäräjälain uudistusta valmistelevassa toimikunnassa on ollut jäseniä sekä hallituspuolueista että saamelaiskäräjiltä, ja sen työtä on johtanut oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen.
Saamelaiskäräjien edustajina toimikunnassa olivat Tuomas Aslak Juuson lisäksi Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis. Heidän varajäseninään toimivat Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen.
Saamelaiskäräjien ja toimikunnan jäsen Anne Nuorgam kertoo olevansa tyytyväinen siitä, että saamelaiskäräjien vaaliluetteloon pääsemisen kriteereissä luovuttaisiin niin sanotusta lappalaiskriteeristä.
– Tämä tulee ratkaisemaan riitoja saamelaisyhteiskunnassa, päättämään lappalaiskriteeristä käydyn turhan keskustelun ja säästämään energiaa, mitä siihen on käytetty. Viimeinkin pääsemme kokemaan yhteiskuntarauhan ja pääsemme työskentelemään muiden asioiden parissa, Nuorgam kertoo.
Nuorgamin mukaan muutosehdotuksessa on vain vähän sellaisia asioita, joihin hän ei ole tyytyväinen. Nuorgam kertoo, että korkeimman hallinto-oikeuden valta muutoksenhakulautakunnan päätöksistä oli pakko hyväksyä lakimuutosehdotukseen, mutta se kirjoitettiin hänen mielestään hyvään muotoon. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle jäisi yhä valta ratkaista valitukset vaaliluetteloon merkitsemisestä.
Pirita Näkkäläjärvi on myös tyytyväinen ratkaisuun. Hän sanoo, että esitys ei ole täydellinen, ja he olisivat halunneet esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden pois muutoksenhakuprosessista.
– Tämä saamelaiskäräjälakiesitys on sellainen ratkaisu, jolla voisimme korjata Suomessa vallitsevan ihmisoikeusloukkauksen. YK:n ihmisoikeuskomiteahan totesi vuonna 2019, että korkeimman hallinto-oikeuden päätökset vaaliluettelosta 2011 ja 2015 rikkovat KP-sopimusta eli YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimusta, joka on tullut Suomessa voimaan 1976 ja sitoo Suomea, sanoo Näkkäläjärvi.
Esitys saa myös kritiikkiä saamelaismääritelmän muutoksesta
Saamelaiskäräjien jäsenet Kari Kyrö, Anu Avaskari, Pigga Keskitalo ja Inka Kangasniemi julkaisivat tiistaina kannanoton, jossa totesivat, että heidän mielestään saamelaiskäräjälain mietintö jättäisi osan Suomen alkuperäiskansasta ulkopuolelle. He eivät tue muutosehdotusta muun muassa siksi, koska tällöin laista poistettaisiin niin kutsuttu lappalaispykälä.
Kyrö sanoo Ylelle, että ehdotetun lakimuutoksen myötä Suomeen syntyisi alkuperäiskansan “ylä- ja alaluokka”, eli ne, joilla on oikeudet ja ne, joilla niitä ei ole.
– Vakavin puute tässä on se, että kaikki alueemme alkuperäiskansaan kuuluvat ihmiset eli he, jotka kiistatta täyttävät ILO-169 ensimmäisen artiklan ja muutkin laajasti kansainvälisesti hyväksytyt tunnusmerkit kuulumisesta alkuperäiskansaan, eivät edelleenkään pääse vaaliluetteloon, Kyrö sanoo.
Kyrön mielestä asiasta seuraa vakava perustuslain yhdenvertaisuussäädöstä rikkova ongelma.
Sekä Kyrö että Avaskari ovat sitä mieltä, että saamelaiskäräjälain uudistus ja kehitys on hyvä asia. Avaskari kritisoi kuitenkin lappalaismääritelmän poistamista laista.
Nykyisessä laissa saamelaismääritelmä pitää sisällään kriteerin, jonka mukaan saamelaisena voidaan pitää henkilöä, joka on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Lakiuudistuksessa kriteeri poistettaisiin ja vaaliluettelo koottaisiin uudelleen.
– Tässä on alkamassa jonkinlainen etninen puhdistus jos näin sanotaan. Jos ymmärrän oikein, tässä mahdollistetaan myös nykyisestä vaaliluettelosta ihmisten poiskirjaaminen. Se on hyvin hämmästyttävää ja en missään tapauksessa olisi voinut kuvitella, että äänioikeus saamelaiskäräjävaaleissa voidaan ottaa pois, Avaskari sanoo.
Toimikunnan keskustapuolueen edustaja Juha Joona jätti työryhmän lakiehdotuksesta eriävän mielipiteen etenkin saamelaismääritelmän osalta. Muut hallituspuolueiden edustajat hyväksyivät julkaistun lakiehdotuksen.
Koivisto: "Olen tyytyväinen, että ehdotuksen perustana ovat saamelaisten ihmisoikeudet"
Monet saamelaiskäräjien jäsenistä ovat kuitenkin tyytyväisiä lakimuutosesitykseen ja siihen, että asia viimeinkin etenee ja herättää julkista keskustelua.
Tyytyväisyytensä ilmaisevat saamelaiskäräjälakitoimikunnan jäsenten lisäksi saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Anni Koivisto, toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio sekä jäsenet Asko Länsman, Ulla-Maarit Magga, Magreta Sara ja Jouni Äärelä.
– Olen tyytyväinen siihen, että tämän ehdotuksen perustana ovat saamelaisten ihmisoikeudet, joihin Suomi on sitoutunut, sanoo ensimmäinen varapuheenjohtaja Koivisto.
Sekä Aikiota, Länsmania että Saraa häiritsee korkeimman hallinto-oikeuden rooli lakiehdotuksessa. Korkein hallinto-oikeus on kolmien viimeisten vaalien aikana hyväksynyt henkilöitä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon käräjien tahdon vastaisesti. YK:n ihmisoikeuskomitea on ratkaisuissaan velvoittanut Suomea korjaamaan asian vedoten saamelaisten itsemääräämisoikeuteen.
– Minua vähän ihmetyttää, miksi se edelleen on siellä, sillä KHO on päätöksillään niin selkeästi loukannut saamelaisten oikeuksia monia kertoja, sanoo Aikio.
Myös Irja Seurujärvi-Kari on iloinen, että lakimuutosehdotuksessa on otettu huomioon saamelaisten vaatimukset itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta.
– Saamelaismääritelmä tai vaalioikeuden määritelmä seuraa ehdotuksessa Norjan ja Ruotsin saamelaislaissa vastaavaa määritelmää. Ehdotuksessa on hyvin otettu huomioon parafoitu pohjoismainen saamelaissopimus, kertoo Seurujärvi-Kari.
Saamelaiskäräjien jäsenen Veikko Porsangerin mielestä on hyvä, että saamelaisten oikeuksia yritetään vahvistaa. Hänestä ehdotuksessa on kuitenkin huonoa se, että viranomaisten toimiin ja hankkeisiin vaaditaan yksimielisyyttä tai lupaa saamelaiskäräjiltä.
– Tämä kyllä pysäyttää kaiken etenemisen saamelaisalueella, ajattelee Porsanger.
Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Anni Koivisto kiittelee ehdotusta siitä, että äänestämisestä tulee helpompaa. Saamelaiskäräjälain muutosehdotuksessa esitetään esimerkiksi liikkuvan äänestyspaikan käyttöönottamista, ja että saamelaisalueen kunnissa olisi jatkossa useampi kuin yksi äänestyspaikka.
– Nythän saamelainen demokratia ei ole voinut toteutua riittävän hyvin, kun äänestys on riippuvainen postipalveluista ja niitä palveluita ei löydy jokaisesta pienestä kylästä, sanoo Koivisto.
Ehdotus lähtee lausunnolle
Toimikunnan ehdotus lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle ja tavoitteena on, että eduskunta käsittelisi lakiehdotusta ensi marraskuussa.
Saamelaiskäräjien täysistunto käy ehdotuksesta lähetekeskustelun todennäköisesti ennen kesälomaa. Saamelaiskäräjät päättänee lakiehdotuksen hyväksymisestä syksyn puolella.
Yle antoi jäsenille määräajan vastata kysymyksiin saamelaiskäräjälain muutosehdotuksesta. Osa jäsenistä vastasi kysymyksiin kirjallisesti. Seuraavilta jäseniltä Yle ei saanut vastauksia määräaikaan mennessä: Tanja Sanila, Pigga Keskitalo, Tauno Ljetoff, Karen-Anni Hetta, Juha Alakorva ja Inka Kangasniemi.