Sosiaalisessa mediassa vietetyllä ajalla ei näytä olevan merkittävää yhteyttä lasten mielenterveysongelmiin. Oxfordin yliopiston internetin tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan sosiaalisessa mediassa paljon aikaa viettävät lapset eivät ole sen enempää masentuneita kuin vähemmän aikaa alustoilla viettävät ikätoverinsa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin television katselun, sosiaalisen median ja digilaitteiden käytön yhteyttä esi- ja varhaisteinien mielenterveysongelmiin. Aineistona oli kolme pitkäaikaista kyselytutkimusta, joihin on vuosien varrella vastannut yli 430 000 10–15-vuotiasta lasta Britanniasta ja Yhdysvalloista.
Tutkijat havaitsivat, että sosiaalisen median vaikutus nuorten mielenterveyteen ei ole muuttunut juuri lainkaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhä koukuttavammiksi esitetyt algoritmit eivät näytä muuttaneen sosiaalista mediaa vaarallisemmaksi ympäristöksi nuorten mielenterveydelle.
– Tästä ei ollut mitään näyttöä. Eikä siitä ole näyttöä, että sosiaalisen median keskimääräinen käyttö olisi haitallista, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tutkijatohtori Matti Vuorre.
Sosiaalisen median ja lasten tunne-elämän ongelmien välillä havaittiin pieni yhteys. Kyseessä on kuitenkin niin heikko signaali, ettei siitä Vuorteen mukaan voi vielä vetää johtopäätöksiä.
Tutkimustiedosta ei ole päätösten pohjaksi
Sosiaalisen median vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen on julkaistu lukuisia tutkimuksia. Valtavasta tutkimusmäärästä huolimatta minkäänlaiseen yhteisymmärrykseen sosiaalisen median vaikutuksista ei ole päästy.
Viime tammikuussa julkaistun brittitutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan sosiaalinen media vahingoittaa teini-ikäisten mielenterveyttä. Vuotta aiemmin amerikkalaistutkijat kävivät läpi 40 aihetta käsittelevää tutkimusta ja päätyivät siihen, että selkeää yhteyttä masennukseen tai ahdistukseen ei löydy (siirryt toiseen palveluun).
Mobiililaitteita paljon käyttävien nuorten on havaittu olevan ikätovereitaan onnettomampia (siirryt toiseen palveluun). Etenkin tyttöjen ja nuorten naisten kohdalla sosiaalisen median runsaalla käytöllä on havaittu olevan yhteys (siirryt toiseen palveluun) masennukseen.
Viisi vuotta sitten Pittsburghin yliopiston tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) havaittiin, että enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa viettävät nuoret aikuiset ovat todennäköisemmin masentuneita. Pari vuotta myöhemmin kanadalaistutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) todettiin, että sosiaalinen media ei masenna nuoria, mutta se vetää masentuneita nuoria puoleensa.
Vuorre löytää ristiriitaisille tutkimuksille useita syitä. Ensinnäkin valitut tutkimusmenetelmät vaikuttavat tuloksiin. Asioiden välillä vallitsevia yhteyksiä voidaan selvittää monella tavalla, mikä helposti johtaa siihen, että sitä mitä etsitään myös löydetään.
– Tutkimuksen tekemiseen ja tulosten tulkitsemiseen tulee helposti kognitiivisia vinoumia omasta elämästä, Vuorre huomauttaa.
Tämä on saattanut vaikuttaa etenkin alkuvaiheen tutkimuksiin. Uudet mediat ovat läpi historian herättäneet huolta. Videopelien, television katselun ja jopa kirjojen lukemisen on uskottu turmelevan nuorison, jolloin tutkimuksessa on lähdetty etsimään juuri tätä yhteyttä. Vuorre huomauttaa, että isoista aineistoista ei nouse esille dramaattisia piikkejä, jolloin myös tulosten tulkitsemisen kanssa pitää olla tarkkana.
Toinen syy ristiriitaisten tulosten takana on sosiaalisten medioiden ja niiden käyttötapojen nopea evoluutio. Viisi vuotta sitten Facebookin käyttäjistä tehty tutkimus kertoo aivan eri asiasta kuin nyt tehty tutkimus Tiktokin käyttäjistä.
Merkittävin syy ristiriitaisiin tutkimustuloksiin on Vuorteen mukaan epätarkka lähdemateriaali.
Esimerkiksi Oxfordin yliopiston tutkimuksessa lapsilta kysyttiin, kuinka usein he käyttävät sosiaalista mediaa. Vaihtoehdot olivat tarkkuudeltaan kerran viikossa, kerran päivässä ja niin edelleen. Tämä on todella karkea asteikko.
Lisäksi oman ajankäytön arviointi on vaikeaa etenkin satunnaisesti pitkin päivää tapahtuvan someselailun kohdalla. Vastauksissa saattaa myös painottua enemmän ideaalitilanne kuin todellinen tilanne.
– Nykytutkimuksen ja parhaan nyt tarjolla olevan todistusaineiston pohjalta ei voi sanoa, että minkälaisia lakeja nyt pitäisi säätää tai minkälaisia ohjeita vanhemmille pitäisi antaa, Vuorre sanoo.
Somejätit kiristävät otettaan datasta
Tarkempia tuloksia sosiaalisen median vaikutuksista ihmisten mielenterveyteen voisi syntyä, jos someyhtiöt päästäisivät tutkijat datamassojensa ääreen. Kaikki se tieto, jota tutkijat nyt keräävät ihmisiltä kyselemällä, löytyy sekunnin tarkkuudella joltain somejätin palvelimelta.
Vuorre huomauttaa, että esimerkiksi Facebook on tehnyt yhteistyötä tutkijoiden kanssa, mutta ihmisten yksityisyydensuoja rajoittaa datan käyttöä. Cambridge Analytica -skandaalin jälkeen someyhtiöt ovat muuttuneet entistä tarkemmiksi sen suhteen, miten niiden keräämää dataa voidaan käyttää. EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR on vain lisännyt varovaisuutta.
Stanfordin yliopiston tietoturvatutkija Alex Stamos on sanonut, että nykyisen ilmapiirin ja sen synnyttämän sääntelyn seurauksena paljon tutkimusta sosiaalisen median vaikutuksista jää tekemättä (siirryt toiseen palveluun). Facebookin turvallisuuspäällikkönä aikaisemmin työskennellyt Stamos katsoo, että jos Facebook päättää jakaa dataa, se tekee sen enemmin rahasta kuin auttaakseen tutkijoita.
Data ei kuitenkaan ole ainoa asia, jota tutkijat toivovat someyhtiöiltä, Vuorre huomauttaa. Myös alustojen toimintamekaniikkojen pitäisi olla nykyistä läpinäkyvämpiä.
– Me emme tutkijoina tiedä, mitä siellä tapahtuu. Joissain tapauksissa meillä ei ole mitään hajua, Vuorre sanoo.
Siksi hän suhtautuu skeptisesti Piilaakson johtohahmojen ilmoituksiin, joissa nämä tuomitsevat aikaisemmat keksintönsä ja kertovat kieltäneensä omilta lapsiltaan sosiaalisen median käytön. Vuorre muistuttaa, etteivät nämä henkilöt ole luotettavia informaation lähteitä. He ovat ohjelmistoinsinöörejä, eivät sosiaalipsykologeja.
– Ei lähdekoodin tietäminen tarkoita sitä, että henkilö ymmärtää, että sillä on juuri tämänkaltaisia negatiivisia vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen, Vuorre sanoo.
Juttuun on haastateltu myös psykoterapeutti Emilia Kujalaa.
18.5.2021 kello 11.00: Juttuun korjattu haastatellun nimi.