Islamistinen Hamas on oikeuttanut rakettihyökkäykset Israelin siviilejä kohtaan perustelemalla muulle maailmalle, että se puolustaa eri uskontojen pyhää kaupunkia Jerusalemia.
Tällä voi olla merkitystä siinä, kuka ketäkin tukee.
Jos kysymys olisi vain vaikkapa Hamasin ja Israelin välisestä kiistasta koskien Gazaa, se tuskin kiinnostaisi muita arabimaita. Mutta kun kysymys on jostain laajemmasta, se alkaa kiinnostaa, muotoilee Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta.
Mutta jakolinjat – kuka kenenkin puolella seisoo – eivät ole yhtä selviä kuin ehkä aiemmin. Tämä johtuu siitä, että suhtautuminen Hamasiin jakaa nyt perinteisesti palestiinalaisia tukeneita arabimaita, arvioi Juusola.
Maiden jakaminen tukijoihin ja vastustajiin ei ole yksinkertainen tehtävä. Eikä se ole välttämättä edes mahdollista. Lähi-idän tutkimuksen professorin mukaan tehtävää vaikeuttaa, että osa perinteisistä palestiinalaisten puolelle asettuneista arabimaista ei välttämättä kulissien takana olekaan Israelia vastaan.
– Moni alueen valtioista suhtautuu Hamasiin hyvin kriittisesti. Ja se heijastuu tavalla tai toisella Israel–Palestiina-kysymykseen siten, että ei oteta niin voimakkaasti kantaa. Kulissien takana saatetaan jopa toimia sillä tavalla, että ollaan kriittisissä kysymyksissä Israelin puolella, Juusola sanoo.
Venäjä ja Kiina neutraaleja
On myös maita, jotka eivät selkeästi asetu oikein kummankaan puolelle. Juusolan mukaan sellaisia ovat esimerkiksi Venäjä ja Kiina.
– Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto oli liittoutunut arabimaailmaan. Tämän päivän Venäjä pyrkii hyvin voimakkaasti olemaan tasapainottava tekijä. Venäjällä on molempiin osapuoliin hyvät välit.
– Kiinasta voisi sanoa samaa. Kiina tarjosi juuri osapuolille mahdollisuutta osallistua neuvotteluihin. Kiinan rooli ei kuitenkaan koskaan ole ollut kovin merkittävä Lähi-idän kysymyksissä, Juusola sanoo.
– Euroopan unioni on mielestäni kaikkein epämääräisin toimija, koska sen sisällä näkemykset hajaantuvat niin paljon, professori jatkaa.
Yhdysvallat edelleen Israelin tärkein tukija
– Yhdysvallat on tukijana omassa ylhäisessä yksinäisyydessään, jos katsotaan kansainvälisesti merkittäviä toimijoita. Iso-Britannia on perinteisesti varsin Israel-myönteinen, mutta ei verrannollinen Yhdysvaltoihin, sanoo Juusola.
Siihen, miksi Yhdysvallat on niin vankkumaton Israelin tukija, ei ole tyhjentävää vastausta.
– Israel on merkittävä amerikkalaisessa sisäpolitiikassa. Se varmaan liittyy osittain samantyyppiseen historiaan ja identiteettiin, uskonnon isoon rooliin sekä kylmän sodan kokemuksiin, joissa Israel oli tärkeä alueellinen liittolainen.
Amerikkalaisista merkittävä osaa samastuu Israeliin, mikä osaltaan voi rajoittaa Yhdysvaltain johdon halua painostaa Israelia, Juusola uskoo.
Qatar ja Turkki tukevat Hamasia
Arabimaailma on jakaantunut erilaisiin leireihin, riippuen siitä, miten suhtaudutaan Hamasiin ja Länsirannan hallintoon, mutta myöskään palestiinalaisalueiden väestö ei ole kovin yhtenäinen.
– Tilanne on monimutkaistunut selvästi sillä tavalla, että kunkin valtion henkilökohtaiset intressit näkyvät selvemmin. Idealismin merkitys on pienentynyt, Juusola pohtii.
New York Times -sanomalehden haastatteleman (siirryt toiseen palveluun) asiantuntijan mukaan Hamas ei ole erityisen pidetty järjestö varsinkaan sunnilaisten keskuudessa.
Myönteisimmin siihen suhtautuvat ehkä Qatar ja Turkki, New York Times raportoi. Qatar omistaa vaikutusvaltaisen mediatalon, Al Jazeeran, joka kertoo asioista helposti vain Hamasin ja palestiinalaisten puolen. Qatar lienee myös Hamasin merkittävin rahoittaja.
Aseistusta Hamas on saanut ainakin Iranista.
Turkin presidenttiRecep Tayyip Erdogan puolestaan on tunnettu Israel-kriitikko ja palestiinalaisten tukija. Erdogan uhosi New York Timesin mukaan puolueväelleen perjantaina, että mikäli Israelin hyökkäyksiä ei pysäytetä nyt, kaikki joutuvat tämän "mielipuolisen käyttäytymisen kohteiksi."
– Hamasiin positiivisesti suhtautuvia maita ovat juuri Qatar, Syyria sekä jossain määrin myös Algeria. Sitten on valtioita, kuten Egypti ja Arabiemiraatit, jotka suhtautuvat Hamasiin hyvin kielteisesti. Tämän tyyppiset jaot monimutkaistavat tilannetta huomattavasti, Juusola arvioi.
BBC:n mukaan Yhdysvallat, (siirryt toiseen palveluun) EU, Britannia ja monet muut maat ovat luokitelleet Hamasin tai sen aseellisen siiven terroristijärjestöksi. Se on valtaantulonsa jälkeen sotinut Israelia vastaan ja ampunut "itsepuolustukseksi" useita tuhansia raketteja Israeliin. Suuren osan niistä on tuhonnut Israelin ohjuspuolustusjärjestelmä.
Raketit ammutaan yleensä asuinalueilta, jolloin tavalliset ihmiset voivat toimia ihmiskilpinä Israelin mahdollisia kostoiskuja vastaan, kirjoittaa saksalainen Deutsche Welle verkko (siirryt toiseen palveluun)artikkelissaan.
Myös nämä valtiot ovat valinneet puolensa
Myös Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Marokko, Bahrain ja Sudan ovat New York Timesin mukaan avoimesti arvostelleet Israelia, vaikka valtiot ovat normalisoineet suhteitaan Israeliin kuluneen vuoden aikana.
Tilannetta monimutkaistaa myös Iran, jonka vaikutusvallan kasvamista monissa naapurivaltioissa pelätään.
Israel ja Iran ovat verivihollisia ja joillekin valtioille voi olla etu, että maa pyrkii rajoittamaan Iranin vaikutusvallan kasvua. Tässä mielessä Israelin avoin vastustaminen ei olisi diplomaattisesti riskitöntä.
Kuuntele:
Väkivalta leimahti ilmiliekkeihin viime viikolla Palestiinassa. Mistä vuosikymmeniä jatkuneissa väkivaltaisuuksissa oikein on kyse? Marjukka ja Toivo käyvät läpi lähi-idän historian lyhyen oppimäärän yhdessä Palestiinaa tutkivan Tampereen yliopiston tutkijatohtori Tiina Järven kanssa.
Lue lisää: