Amfetamiinin käyttö jatkaa kasvuaan Suomessa. Valtakunnallisessa vertailussa kasvua on koko maassa, mutta käyttö painottuu asukasmäärään suhteutettuna voimakkaimmin Etelä-Suomeen.
Kasvu näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla. Viime vuoden mittauksessa amfetamiinin käytössä havaittiin kasvua myös esimerkiksi Lappeenrannassa, Kotkassa ja Porissa.
Huumeiden käytön kasvu näkyy myös muissa tilastoissa, esimerkiksi poliisin huumerattijuopumustilastoissa.
Tuoreimmat laajan kansallisen huumeiden jätevesiseurannan tulokset ovat marras-joulukuun näytteenotosta 27 kaupungista lähialueineen sekä lisäksi tämän vuoden maaliskuulta Helsingistä, Espoosta, Turusta ja Tampereelta.
Viime vuonna huumeiden käyttöä tutkittiin maaliskuussa, touko-kesäkuussa, elokuussa ja marras-joulukuussa. Kaupungeista neljä eli Pietarsaari, Vihti, Rauma ja Salo olivat mukana ensimmäistä kertaa viime vuonna.
Tutkimuksen väestöpohja oli viime vuonna noin 60 prosenttia Suomen väestöstä. Tutkimukseen ei oteta alle 15 000 asukkaan jätevesiä käsitteleviä puhdistamoita.
Helsingin ja lähiseutujen alueella todettiin maaliskuussa 2021 mittaushistorian korkeimmat amfetamiinin käyttömäärät.
Helsingin Viikinmäen jätteenpuhdistamon lukema oli marraskuun valtakunnallisessa jätevesitutkimuksessa 957,41 mg/1 000 asukasta/pvä, niin tämän vuoden maaliskuussa luku oli 1 041,50 mg/1 000 asukasta/pvä.
– Amfetamiinin käyttö on kasvanut lähes lineaarisesti koko seurannan ajan. Käytön määrä on noin nelinkertaistunut pääkaupunkiseudulla vuoteen 2012 verrattuna, sanoo oikeuskemianyksikön päällikkö Teemu Gunnar Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, THL:stä.
Pääkaupunkiseudulla tarkoitetaan Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminta-aluetta, johon kuuluu Helsingin lisäksi Vantaan keski- ja itäosia sekä Tuusula, Sipoo, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen.
Suomessa amfetamiini on yleisin huumausaine. Sitä käytetään meillä enemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa.
– Amfetamiinia valmistetaan kemiallisesti synteesilaboratorioissa. Amfetamiinin käytöllä on Suomessa pitkät perinteet, Gunnar sanoo.
Huumeita tuodaan Suomeen Hollannista ja Baltian maiden kautta, osin myös Ruotsin kautta.
Huumeita käytetään määrällisesti yhä enemmän, alueelliset erot suuria
Huumeiden yhteen laskettu kokonaiskäyttömäärä on myös kasvanut vuosikymmenen aikana. Koko maassa amfetamiinin, kokaiinin, ekstaasin ja metamfetamiinin käyttö on kolminkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa, ilmenee laajasta kansallisesta jätevesitutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun), jota on tehty vuodesta 2012 alkaen.
– Isossa kuvassa tämä selkeä lineaarinen kasvu on merkittävää, erityisesti amfetamiinin osalta. Kasvu ei pysähtynyt edes koronarajoitusten aikana. Yksi selittävä tekijä lienee se, että tavaraliikenne on kulkenut lähes normaalisti, vaikka henkilöliikennettä on rajoitettu, Gunnar sanoo.
Kasvua on erityisesti pääkaupunkiseudulla ja lähiympäristössä. Sen sijaan esimerkiksi Turun ja Lahden seutujen huumeiden käyttömäärien kasvu on ollut pitkällä aikavälillä vuodesta 2012 vähäisempää.
Vaasassa ja Joensuussa puolestaan huumeiden käyttömäärät ovat laskeneet lähes aiempien vuosien tasolle, vaikka viime vuoden keväällä havaittiin huumeiden käytön väliaikaista kasvua.
THL:n jätevesitutkimuksen mukaan kokaiinin käytön kasvu on tasaantunut maassamme. Sen kulutus keskittyy pääkaupunkiseudulle.
Kansainvälisesti vertailtuna kokaiinin käyttö jäi Suomessa selvästi keskimääräistä vähäisemmäksi huolimatta siitä, että aineen käyttö on lisääntynyt pidemmällä aikavälillä erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Ekstaasin käyttö on laskenut, samoin metamfetamiinin. Metamfetamiinia käytetään Gunnarin mukaan tällä hetkellä Suomessa hyvin vähän.
Metamfetamiinin käyttö on laskenut selvästi vuosista 2016 ja 2017, jolloin sen käyttö ylitti väliaikaisesti pääkaupunkiseudulla jopa amfetamiinin käyttömäärät.
Yleisintä niin sanottua uutta huumetta, alfa-PVP:tä, todetaan Suomessa säännöllisesti ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja Vihdin Nummelan puhdistamon alueella. Muuntohuumeiden käytön alueelliset ja ajalliset vaihtelut käytössä ovat selvästi perinteisempiä huumausaineita suurempia.
Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen, EMCDDA:n vuosittain julkaisemassa kansainvälisessä jätevesitutkimuksessa verrataan vuosittain yhden viikon aikana keväällä kerättyjen näytteiden tuloksia. Vuonna 2020 tutkimukseen osallistui 99 kaupunkia 27 maasta. Tutkimuksen väestöpohja oli noin 50 miljoonaa henkilöä.
Suomesta raportoitiin eurooppalaiseen tutkimukseen kaikkien 27 kaupungin tulokset eli se kattaa noin 60 prosenttia väestöstä.
Jätevesistä saatu tieto on yhtenevä huumerattijuopumustilastoihin
Jätevesiseurannassa havaitut huumeiden käyttömäärät seuraavat vahvasti liikenteessä todettuja huumerattijuopumuksia.
Jätevesistä selviävät käyttömäärät ja eri huumausaineet näkyvät samansuuntaisina myös esimerkiksi poliisin huumekuljettajien tilastoissa. Vahva korrelaatio toistuu niin huumeiden käyttömäärissä kuin myös eri huumausaineiden jakaumassa.
– Jätevesitutkimuksista saatujen tulosten vertailu muuhun tilastotietoon osoittaa, että väestötasolla käytettyjen huumeiden määrällä ja laadulla on vahva korrelaatio todettujen huumerattijuopumusten kehityksen kanssa, Gunnar sanoo.
Lue myös:
Hollannista tuotiin Suomeen kehonsisäisesti kokaiinia – jutun päätekijöille kuuden vuoden tuomiot