Työnhakijoiden mielestä kunta-alan työpaikkailmoituksissa käytetään jäykkää kapulakieltä. Palkoistakin kerrotaan kapulakielellä, viittaamalla työehtosopimuksen mukaisiin taulukkopalkkoihin.
– Hakijat toivovat, että palkka ilmoitettaisiin joko tarkkana lukuna tai palkkahaitarina, sanoo Kaisa Helminen.
– Ihmisiä harmittaa, että palkkaa ei kerrota suoraan euromääräisenä, Helminen sanoo.
Ilmoitukset voisivat olla entistä selkeämpiä ja informatiivisempia, niissä tulisi välttää jäykkyyttä, kapulakielisyyttä sekä vaatimusten ja kelpoisuusehtojen liiallista painottamista, Helminen toteaa.
Helminen työskentelee FCG:n Kuntarekryssä ja on tehnyt pro gradu -tutkimuksena kyselyn rekrytointi-ilmoituksista. Kysely tehtiin tämän vuoden tammikussa FCG:n Kuntarekry-palvelussa, joka on kunta-alan työnhaku- ja rekrytointipalvelu. Kyselyyn vastasi 1216 työnhakijaa ja 124 työnantajaa.
Hakijat toivoivat, että työnantaja menee suoraan asiaan, eikä alkuun selitä ummet lammet firmasta tai muista taustatekijöistä. Osa toivoi jopa lisää huumoria ilmoituksiin.
Helmisen mukaan palkasta kertomiseen otettiin kantaa tutkimuksen jokaisen avoimen kysymyksen kohdalla. Hakijat toivoivat, että palkka ilmoitettaisiin joko tarkkana lukuna tai palkkahaitarina.
– Pääasiassa työnhakijat toivoivat ilmoituksilta jämäkkyyttä ja selkeyttä, mutta myös tietynlaista houkuttelevuutta ja kuvailevaa kielenkäyttöä, Helminen sanoo.
Visuaalisuus jakoi työnhakijat. Iso osa työnhakijoista ei välittänyt videoista tai kuvista, mutta työnantajat pitivät visuaalisuutta tärkeänä.
Työnantajien mielestä oli tärkeää kertoa paljon työnantajasta, hakijoiden mielestä taas lyhyempikin kelpasi.
"Palkasta kertomista pelätään"
Myös rekrytoinnin ammattilaiset haluavat palkkatiedot esiin. Tätä mieltä oli 65 prosenttia eri yritysten 235 rekrytoinnin ammattilaista.
Yrityksille työpaikkailmoitukset ovat osa työnantajakuvamarkkinointia eli markkinointiviestintää.
– Siinä missä ennen ollaan lueteltu erilaisia vaatimuslistoja, nyt se on kääntynyt siihen, että se on sellaista hakijan houkuttelua, sanoo sisältöpäällikkö Vilma Vikman Duunitorilta.
Se tarkoittaa sitä, että yritys haluaa antaa parhaan mahdollisen kuvan itsestään.
Siksi yritys haluaa jakaa videoita ja kuvia ja kertoa itsestään.
Samaan aikaan työpaikkailmoitusten pitäisi kuitenkin olla yksinkertaisia ja helposti lähestyttäviä.
Duunitorin tekemän Kansallisen rekrytointitutkimuksen perusteella erilaisten rekrytointipalveluiden (Duunitori, Monster, Oikotie jne.) ohella sosiaalisen median asema rekrytointikanavana on selvästi vakiintunut. Lähes yhdeksän vastaajaa kymmenestä pitää sosiaalista mediaa tehokkaana rekrytoinnin kanavana.
55 prosenttia rekrytoijista oli sitä mieltä, että perinteistä työhakemusta ei edes enää tarvita. Varsinkin aloilla, joilla työntekijöistä kilpaillaan, ison osan työstä tekee työnantajan rekrytoija, ei hakija, Vikman sanoo.
Tärkein kanava oli selkeästi Linkedin, seuraavana tuli Facebook ja sen perässä Instagram ja esimerkiksi TikTok. Somen käyttö on muutamassa vuodessa vakiinnuttanut paikkansa.
– Sosiaalisessa mediassa huomio pitää saada nopeasti, Duunitorin sisältöpäällikkö Vilma Vikman sanoo.
Vikman ihmettelee, miksi Suomessa pelätään palkasta kertomista. Monessa muussa maassa palkan kertominen työpaikkailmoituksessa on tavallista. Etenkin työntekijät haluaisivat tietää, mitä työstä maksetaan.
Rekrytoinnin muita trendejä ovat Vikmanin mukaan esimerkiksi sukupuolineutraalien nimikkeiden käyttö. Siihen siirtyy yhä useampi työnantaja.
Lisäksi etätyömahdollisuutta markkinoidaan nyt ahkerasti. Se saatetaan Vikmanin mukaan nostaa jopa työpaikkailmoitusten otsikoihin.
Parempaa kieltä, pois kapulakieli!
Rekrytointikonsultti Milla Kansonen Psykonilta sanoo, että rekrytoinnissa on syntynyt oma kielensä, joka vaikeuttaa rekrytointia ja työnhakua.
– Siellä käytetään yleisiä tekstejä ja ilmaisuja, jotka eivät kerro yhtään mitään lukijalle, Kansonen sanoo.
Haetaan sosiaalista ja joustavaa hyvää tyyppiä, tarjotaan näköalapaikkaa, dynaamista tiimiä ja osaamisen kehittämismahdollisuuksia. Nämä toistuvat eri tehtävästä toiseen, eivät usein tarkoita mitään, Kansonen sanoo.
Ylätason ja epämääräisten termien sijaan Kansonen peräänkuuluttaa aitoutta, pönöttämisen ja formaaliuden vähentämistä.
– Tärkeintä on se, että työpaikkailmoituksissa konkretisoidaan asiat, Kansonen sanoo.
Voit keskustella aiheesta 31.5. klo 23 asti.