Polttoainevero on selvästi tehokkain ohjauskeino päästöjen vähentämiseksi, toteaa liikenteen verotuksen uudistamista pohtinut valtiovarainministeriön työryhmä.
Auton hankkimisen yhteydessä maksettava autovero ja vuosittainen ajoneuvovero kannustavat autoilijoita vähemmän päästövähennyksiin. Niiden suuruus ei riipu ajomääristä.
Tästä syystä työryhmä haluaa siirtää verotuksen painopistettä ajoneuvoverosta polttoaineveron suuntaan. Ajoneuvoveron perusveroa alennettaisiin keventämällä päästöporrastusta.
Työryhmän ehdotus sai kuitenkin heti tyrmäyksen valtiovarainministeri Matti Vanhaselta (kesk.), eikä se ole siten etenemässä.
Työryhmän ehdotuksessa autoilun verokertymä on tarkoitus pitää ennallaan.
Jotta verotuotto ei putoaisi perusveron alentamisen jälkeen, bensiinin hintaan tulisi noin 12 sentin korotus ja dieselin hintaan noin 13,5 sentin korotus.
"Päästöt vähenisivät, koska polttoainevero vaikuttaa ajoneuvoveroa enemmän kuluttajien polttoaineen kulutusta koskeviin päätöksiin ja käyttäytymisvaikutukset kohdentuvat niihin autoilijoihin, joiden päästövähennyspotentiaali on suurin", työryhmä toteaa raportissaan.
Lyhyellä aikavälillä polttoaineveron korotus vähentää kulutusta, raportissa todetaan. Lisäksi hybridi- ja sähköautot yleistyvät. Pidemmällä aikavälillä muutos vaikuttaa paitsi auton myös muun muassa asuinpaikan valintaan.
Kotitalouksien verorasitus pysyisi samana
Kotitalouksille ajoneuvoveron aleneminen kompensoisi polttoaineveron korotusta, niin että kotitalouksien menot eivät työryhmän mukaan juuri kasvaisi. Vaikutus riippuu kuitenkin ajamisen ja polttoainekulutuksen määrästä.
Työryhmä alentaisi sähköautojen autoveroa, mikä kannustaisi hankintahetkellä valitsemaan sähköauton. Sähköautojen perusvero kuitenkin nousisi, niin että verokertymä pysyisi samana.
Työryhmän laskelmien mukaan 15 000 kilometrin ajomäärällä muutos lisäisi verorasitusta noin 10–30 euroa vuodessa valtaosalla polttomoottoriautoista. Sähköautoilla ja lataushybrideillä verorasitus kiristyisi 40–60 euroa vuodessa, mutta uusien sähköautojen ja lataushybridien ostajat hyötyvät autoveron alennuksesta.
Kotitalouksien ajomäärä on keskimäärin 12 000 kilometriä, jolloin polttomoottoriautojen verorasituksen muutos on työryhmän mukaan lähes nollassa.
Lataushybrideillä verorasituksen muutos riippuu käyttötavasta: jos käyttövoimana on sähkö, verorasitus laskee.
Sähköautojen 2,7 prosenttiyksikön autoveron alennus tarkoittaisi keskihintaiselle autolle yli 900 euron summaa, joka rahoitettaisiin sähköautojen ajoneuvoveronperusveron vajaan 60 euron korotuksella. Näin autoveron tuottomenetys kerättäisiin käytön aikana.
Työryhmä arvioi, että sähköautot voivat korvata polttomoottoriautoja arvioitua nopeammin, sillä akkujen kantamat kasvavat ja latauspaikat lisääntyvät nyt nopeasti.
Nykyistä voimakkaampi ohjaus polttoaineverotuksella olisi raportin mukaan päästövähennystavoitteiden kustannustehokkuuden näkökulmasta perusteltua. Se vähentäisi tarvetta biopolttoaineiden käytölle ja pienentäisi taakanjakosektorin päästövähennyksistä aiheutuvia kustannuksia.
Kilometrivero ei ole ajankohtainen
Työryhmä pohti myös veropohjan turvaamista pidemmällä aikavälillä, kun liikenne sähköistyy ja muun muassa polttoaineveron tuotto hiipuu. Esillä on ollut ajokilometreihin perustuva verotus, jonka selvittämistä valtiovarainministeri Matti Vanhanen on toivonut.
Alueellisesti porrastetulla kilometriverolla voitaisiin huomioida muun muassa auton käyttötarve saatavilla olevaan joukkoliikenteeseen nähden. Toisaalta alueporrastus kannustaisi hajautettuun yhdyskuntarakenteeseen, mikä lisäisi haittoja ja kustannuksia. Mallin vaatimat paikannusjärjestelmät tulisivat kalliiksi.
Työryhmän mukaan kilometriverotus tuskin olisi otettavissa laajasti käyttöön ennen vuotta 2030 ja hankkeen edistäminen vaatisi jatkoselvittelyä.
Vanhanen: poltoainevero ei nouse tällä vaalikaudella
Työryhmän raportin vastaanottanut valtiovarainministeri Matti Vanhanen totesi, ettei polttoaineveroa olla korottamassa tällä vaalikaudella.
Hän korostaa, että liikenteen verokertymä pienenee 1,7 miljardia vuoteen 2030 mennessä, kun autoilun sähköistyminen etenee ja biopolttoaineiden kulutus lisääntyy. Haittaveroilla päästään haitallisesta kulutuksesta eroon, mutta samalla veropohja sulaa alta pois.
Vanhanen totesi, että esimerkiksi valtion keräämä tulovero on noin 6 miljardia euroa vuodessa, joten siihen suhteutettuna 1, 7 miljardia on valtavan iso lovi.
– Onko se enää liikenne, joka tämän verotuoton tuo vai pitääkö löytää muita tulonlähteitä? Tämä on ennakkovaroitus, että yhteiskunnalla on joitakin vuosia aikaa katsoa, mistä aukko katetaan, Vanhanen totesi.
Hänen mukaansa esimerkiksi 500 euron korotus ajoneuvoveroon ei ole poliittisesti mahdollinen, sen vaikutus olisi suuri. Polttoaineveron korotuksen maksajiksi taas joutuisivat ne, joilla ei ole varaa sähköautoon.
Vanhasen mukaan kilometriperusteisen verokokeilun toimeenpanosta aloitetaan selvitys.
Malli on Vanhasen mielestä heikkouksistaan huolimatta realistisin ja oikeudenmukaisn tapa vähentää liikenteen päästöja ja kerätä veroja.
Liikenneministeriö moittii ehdotusta vaisuksi
Liikenne- ja viestintäministeriö liitti työryhmän raporttiin lausuman, jossa se arvostelee ehdotusta vaisuksi verrattuna odotuksiin ja mahdollisuuksiin, joita liikenteen verotuksen kehittämiseen liittyy.
Ministeriön mukaan sähköautojen ohella myös muiden vähäpäästöisten autojen hankintaa pitäisi tukea keventämällä autoveroa, koska 2020-luvulla hankitaan paljon muitakin kuin täyssähköautoja.
"Ottaen huomioon, että nyt hankittavat ajoneuvot pysyvät autokannassa jopa 20 vuotta, jää ainoastaan täyssähköautojen tukeminen ratkaisuna puolitiehen", ministeriö toteaa.
Lisäksi lausuman mukaan pitäisi tarkastella mahdollisuuksia poistaa käyttövoimavero sähkö- ja kaasuautoilta ainakin määräajaksi.
Liikenne- ja viestintäministeriö moittii myös biokaasulle esitettyä veron tasoa ja ajoitusta: "Liikenteen kaasumarkkina on vasta alkutekijöissään, jolloin kaasun verotuksen nostaminen dieselin tasolle pysäyttäisi todennäköisesti koko lupaavasti käynnistyneen markkinan."
Lue myös