Eduskunta hyväksyi tiistaina EU:n suuren jälleenrakennuspaketin eli elpymis- ja palautumisvälineen. Seuraavaksi vihreää valoa tarvitaan vielä viideltä muulta maalta eli Hollannilta, Romanialta, Itävallalta, Puolalta ja Unkarilta.
Eri käsittelyvaiheissa on kuultu paljon muistutuksia siitä, että EU-elvytyksen hyödyt taloudelle ovat paljon suuremmat kuin kamreerimainen laskutoimitus yksittäisen maan vastuista ja saamisista.
Mitä Suomi paketista kostuu? Mitä paketin sisällöstä nyt tiedetään ja mitä seuraavaksi tapahtuu?
Käyttökohteet hahmottuvat
Otetaan aluksi muutama esimerkki kohteista, joihin EU-maat aikovat jälleenrakennuseurojaan suunnata.
Kreikka digitalisoi koko verohallintonsa ja parantaa kymmenien tuhansien rakennusten energiatehokkuutta. Italia ja Ranska uusivat satamajärjestelmiään ilmastoystävällisiksi. Espanja käyttää miljardeja euroja sekä liikenteen sähköistämiseen että kiertotalouteen.
Saksa puolestaan rahoittaa kolme yleiseurooppalaista hanketta vetyteknologian, pilvipalvelujen ja mikroelektroniikan aloilla.
Kaikkien maiden pitää ohjata selvästi yli puolet rahoista ilmastonsuojelua ja digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin.
Tiistaihin mennessä 18 EU-maata on lähettänyt komissiolle suunnitelmansa siitä, miten ne aikovat käyttää yhteisestä rahastosta saamansa rahat. Loput yhdeksän, Suomi mukaanlukien, luovuttanevat ohjelmansa touko–kesäkuussa.
Kun komissio ensin käsittelee ja jäsenmaiden neuvosto hyväksyy paketit, syksyllä alkavat julkiset kilpailutukset eri puolilla Eurooppaa. Tänä ja ensi vuonna avustuspotista on tarkoitus jakaa 70 prosenttia.
Eri maiden kilpailutukset ovat avoimia kaikille EU-alueen yrityksille.
Yhteinen elvytys tekee tavoitteet selviksi
Elpymisväline on ensimmäinen kerta, kun EU-maat yksissätuumin käyttävät yhteistä suhdannevakauttajaa talouden jälleenrakennuksessa.
Tämä tuo lisäarvoa, koska rahasto ja siihen liittyvät kansalliset ohjelmat konkretisoivat EU-maiden yhteiset tavoitteet yrityksille, Ylen haastattelemat yritysjohtajat arvioivat.
– Isojen ja pienten yritysten elämä helpottuu, kun tiedetään, millaiset asiat ovat tärkeitä Euroopan maille tulevina vuosina, konepajayhtiö Cargotecin digitaalisten ratkaisujen johtaja Tommi Pettersson selittää.
Meri- ja energiateknologiayhtiö Wärtsilän bisneksiä suunnittelevien silmissä siintävät tulevaisuuden mahdollisuudet ennen kaikkea uusiutuvan polttoaineen ja vetyteknologian avautuvien markkinoiden vuoksi.
Wärtsilän älyteknologian partneritoiminnasta vastaavan Kenneth Widellin mielestä Euroopan pitää tehdä kaikkensa, jotta se ei jää muiden maanosien jalkoihin teknologiakilpailussa.
– Me Euroopassa emme ole enää niitä siirtomaaherroja ja -rouvia, jotka kerromme muille maanosille, miten asiat menevät. Meidän pitää puhaltaa yhteen hiileen ja katsoa, että kilpailukyky säilyy, Widell sanoo.
Asiakkaat saavat rahaa ostaa suomalaisilta
Pörssiyhtiö Cargotec työllistää 12 000 ihmistä eri maissa, ja puolet sen markkinoista sijaitsee Euroopassa. EU ohjaa elpymisvälineestä valtaosan ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen.
– Paketti mahdollistaa meille investoinnit tuotekehitykseen, koska ilmastonmuutoksen ehkäisy on myös Cargotecin strateginen tavoite, Pettersson sanoo.
Samalla yrityksen eurooppalaiset asiakkaat voivat saada välineen kautta tukea omien maidensa hallituksilta.
– Kun väline mahdollistaa satama- ja logistiikkainsfrastruktuurin uudistamista hiilineutraaliksi ja tehostamista, niin asiakkaat voivat hakea kansallista rahoitusta, jota ne sitten käyttävät ostoihin ja esimerkiksi Cargotecin järjestelmiin.
Wärtsilän asiakkaat ovat merenkulussa ja energiantuotannossa. Yhtiö kehittää tuotteita tulevaisuuden polttomoottoreista laivan potkureihin ja reittisuunnitteluun.
EU-elvytys tarjoaa mahdollisuuksia bisneskehitykseen, Kenneth Widell sanoo. Vaikka esimerkiksi vetyteknologian hyödyntäminen on vielä pitkä tie, se tekee kuitenkin tuloaan. Juuri kehittelyyn elpymisväline tarjoaa mahdollisuuksia.
– Suomen viennin on saatava elvytyspaketin kilpailuedut, me emme voi jäädä odottamaan. Tästä junasta kun jäämme, niin se on todella huono homma Suomen vientiteollisuudelle, Widell painottaa.
Euroopassa jo olevat hyötyvät
Otetaan yksittäinen eteläinen maa esimerkiksi elpymispaketin tarjoamista bisnesmahdollisuuksista. Ateenassa on Suomen suurlähettiläänä Jari Gustafsson, joka on myös entinen elinkeinoministeriön kansliapäällikkö.
Kreikka elvyttää tavalla, joka näyttäisi sopivan suomalaisyritysten tuoteskaalaan kuin nenä päähän.
Miten suomalaisen elinkeinoelämän voi ajatella hyötyvän esimerkiksi Kreikan hallinnon digitalisoinnista, lukuisten uusien jätteenkäsittelylaitosten rakentamisesta tai rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta EU-rahalla?
Gustafsson toppuuttelee, sillä Kreikassa ja Välimerellä ylipäätään on vain vähän suomalaisia jalansijansa jo varmistaneita yrityksiä
– Se että rahaa tulee maahan, johon yritys ei ole vielä etabloitunut, ei riitä siihen, että se lähtisi valtaamaan uusia markkinoita. Nyt luvassa on rahaa myös sinne, missä suomalaiset yritykset jo toimivat, Gustafsson huomauttaa.
Suomalaisista Kreikassa ovat vahvasti läsnä esimerkiksi Nokia verkkolaitteineen ja Wärtsilä laivanmoottoreineen sikäläisen ison merenkulkusektorin ansiosta.
– Näille tulee digitalisaation ja merenkulun logistiikan puolella todennäköisesti mahdollisuuksia. Siinä vanavedessä voi sitten tulla myös muita suomalaisia firmoja niihin samoihin projekteihin tai apuprojekteihin, Gustafsson pohtii. Esimerkiksi suomalaisille ohjelmistoyrityksille avautuu markkinoita.
Suomalaisia haittaa heikko riskinottokyky
Suomalaisten mahdollisuuksia hyötyä yhteiseurooppalaisesta rakenteiden uudistamisesta heikentää täkäläisen tarjonnan puute.
– Ei ole riskinottokykyä kattaa riittävän monia markkinoita. Kun sitä ei ole, ei ole osaamistakaan karttunut, Gustafsson sanoo.
Kun tuntemattomilla markkinoilla tulee kysyntäpiikki, sitä ei osata hyödyntää.
– Vaikka Kreikassa nyt digitalisoidaan julkinen hallinto, niin se ei tarkoita, että tuossa on kohta ovella jono suomalaisia yrityksiä tarjoamassa, kun eivät ne ole siinä aikaisemminkaan olleet, Gustafsson sanoo.
Vahvuutena insinööritaidot
Suomalaisten vahvuuksia ovat jo valmiiksi eurooppalaisia paremmat digivalmiudet ja ympäristöystävällisen teknologian keskimääräistä pidempi kehitystausta.
Cargotecin Pettersson arvioi kursailematta yhtiön olevan alan edelläkävijä.
– Meillä on hyvin pitkälle sähköistettyjä, ympäristöystävällisiä ratkaisuja satamiin ja logistiikkaan. Toinen vahvuus on digitalisaatio, mikä tarkoittaa, että asiakas näkee arvon sen tehokkuuden kautta, joka tulee datan hyödyntämisestä ja tekoälyn käytöstä.
Cargotec laskeekin voivansa hyötyä esimerkiksi Italian, Espanjan, Ranskan, Hollannin, Belgian ja Saksan elvytyksestä.
Riski: Kiireellinen valmistelu
Komisso on antanut jäsenmaille yksityiskohtaiset ohjeet siitä, mitä kansallisilta ohjelmilta edellytetään. Elinkeinoelämän keskusliiton johtava EU-asiantuntija Janica Ylikarjula arvioi, että kansalliset suunnitelmat ovatkin siksi keskimäärin hyviä.
Hankkeiden valvonta on kuitenkin äärimmäisen tärkeää.
– Paketin onnistuminen riippuu täysin täytäntöönpanosta ja siitä, miten myös ulkomaalaiset yritykset pääsevät mukaan, Ylikarjula sanoo.
Kun jäsenmaat käynnistävät elvytystä syksyllä lähes samanaikaisesti, se tarkoittaa, että useita kilpailutuksia avautuu yhtä aikaa. Syntyy julkisten kilpailujen suma, jolloin voi syntyä pulaa tarjonnasta.
– Pahin tilanne on, jos löytyy vain yksi tarjoaja, suurlähettiläs Gustafsson sanoo.
Jotta läpi ei pääse lepsuja hankkeita, niiden vetäjien täytyy pystyä todistamaan, että projekti voidaan toteuttaa loppuun saakka. Tämä on tarkasti kirjattu elpymisvälinettä koskevaan asetukseen.
Voi myös ilmetä, että kaikissa maissa ei ole tarpeeksi tarjontaa "urakoitsijoista" tai että joillakin toimialoilla ei ole totuttu siihen, että niillä toimii myös ulkomaalaisia yrityksiä.
Erityisesti suuret EU-maat ovat viime aikoina kiirehtineet komissiota käsittelemään suunnitelmat nopeasti ja aloittamaan avustusten jaon jo kesällä. Komissio on kuitenkin sanonut pitävänsä kiinni siitä, että kunkin maan ohjelman läpikäynti vie kaksi kuukautta.
Milloin hankkeista saadaan tarkempaa tietoa?
Ylen haastattelemien virkamiesten mukaan ensimmäiset tuet saadaan jaettaviksi aikaisintaan elokuussa – tietenkin vain, jos omien varojen päätös on siihen mennessä ratifioitu kaikissa jäsenmaissa.
Jäsenmaat kertovat komissiolle rahankäyttöaikeensa pääluokittain, otsikkotasolla. Itse hankkeet tulevat näkyviksi vasta, kun ne avataan kilpailulle.
Kilpailua taas ei voida järjestää tehdä ennen kuin elpymisvälineestä on tehty kaikki päätökset ja jäsenmaat ovat myös hyväksyneet toistensa suunnitelmat.
Miten jäsenmaat ovat valmistelleet rahankäyttöä?
Paitsi jäsenmaiden elvytysohjelmien sisällöt myös tavat suunnitella niitä poikkeavat toisistaan. Siksi eri maiden papereita on vaikea verrata toisiinsa.
Esimerkiksi Kreikassa suunnitelma on laadittu paikallisen talousnobelistin johdolla ja kansainväliset konsulttiyhtiöt auttavat virkamiehiä sekä kilpailutuksissa että valvonnassa. Myös Italiassa pakettia ovat suunnitelleet konsultit.
Suomessa, useassa muussa maassa ja myös komissiossa virkamiehet hoitavat valvontaa.
Osin konsulttivetoisuuden vuoksi eteläiset maat ovat saaneet suunnitelmansa myös aikaisemmin valmiiksi kuin esimerkiksi Suomi, jossa ensin käytiin laaja kuulemiskierros maakunnissa ja yrityksissä.
Saksan ja Ranskan suunnitelmat muistuttavat osin toisiaan siksi, että ne laativat pakettinsa kimpassa. EU:n johtokaksikko esittelee papereissaan myös tarkat luvut esimerkiksi vihreistä ja digitaalisista investoinneista. Italia taas raportoi ne omien otsikkojensa alla, mutta ei erittele esimerkiksi koulutusinvestointien digivaikutuksia.
Lue lisää:
Kuuntele:
Takaisin Pasilaan -podcastissa selvitetään, mihin puhemaratooniksi venynyt istunto tähtäsi. Uutissuomalaisen politiikantoimittaja Erno Laisi kertoo Sami Lindforsille ja Marjukka Mattilalle, miksi elpymispakettiin on hyvä suhtautua myös kriittisesti.
Korjattu tekstiin 18.5. klo 21:49, että ratifiointi vaaditaan enää viidestä muusta maasta kuin Suomesta, Virokin hyväksyi omien varojen päätöksen viime viikolla.