Ennätysmäärä lapsia hakee apua mielenterveyden ongelmiin – lastenpsykiatrian johtaja: "Meidän on mahdotonta vastata kysyntään"

Lastenpsykiatrian lähetteiden määrät ovat kasvaneet rajusti eri puolilla maata viime vuosien aikana.

Suurinta kasvu on ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, missä lähetteiden määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, selviää Ylen tekemästä kyselystä.

Yle kysyi viideltä suurelta sairaanhoitopiiriltä, mistä kasvu johtuu ja miten se näkyy hoidossa.

Avaa kuvien katselu

• Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella lastenpsykiatrian lähetteiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuosina 2009–2019 ulkoisten lähetteiden osalta ja kaksinkertaistunut kaikkien lähetteiden osalta. Ulkoiset lähetteet tarkoittavat HUSin ulkopuolisista organisaatioista tulleita lähetteitä.
• Turun yliopistollisen keskussairaalan alueella sekä käynti- että lähetemäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet 2010-luvulla lastenpsykiatrialla. Vuonna 2010 lähetteitä tuli 713 ja vuonna 2019 määrä oli 1 434. Tämän jälkeen määrät ovat olleet kasvussa vuoden 2020 koronasulusta johtunutta hetkellistä notkahdusta lukuun ottamatta.
• Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrialla lähetteiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2010 lähetteitä tuli 662 ja vuonna 2020 lähetteitä tuli 1 118. Tämän vuoden tammi- huhtikuun tilastojen mukaan lähetteiden määrässä on 7 prosentin nousu verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
• Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatriassa sairaalan ulkopuolelta sekä sisältä tulleet lähetteet ja konsultaatiopyynnöt ovat lisääntyneet rajusti 10 vuoden aikana. Vuonna 2011 määrä oli 269 ja vuonna 2020 831. Tänä vuonna tammi- huhtikuun tilastojen mukaan ulkoisten lähetteiden määrä on 65 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
• Keski-Suomen lastenpsykiatrialle saapuneiden lähetteiden määrä on viimeisten 10 vuoden aikana kasvanut 67 prosenttia. Vuonna 2010 tuli 227 lähetettä ja vuonna 2020 luku oli 378. Keväällä 2020 koronasulun aikaan lähetteet väliaikaisesti vähenivät, mutta sen jälkeen määrät lisääntyivät.

Mistä lähetteiden kasvu johtuu?

HUSin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokarin mukaan lähetemäärien kasvu johtuu ensi sijassa siitä, että lapsille haetaan apua herkemmin kuin ennen. Vanhemmat ovat paremmin tietoisia ongelmista, kuten myös päivähoidon henkilökunta ja opettajat.

– Psykiatrian stigma on lieventynyt. Enää ei ole häpeällistä hakea apua kehityksen tai mielenterveyden ongelmiin, sanoo Repokari.

Repokarin mielestä ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että perusterveydenhuollossa ei ole sellaista toimijaa, jolle olisi osoitettu vastuu lasten kehityksellisten häiriöiden tai lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoidosta. Kunnissa vastuut on jaettu eri tavoin, ja toimijoita on hajallaan eri puolilla.

Tämän takia lapsia ohjataan erikoissairaanhoitoon myös lievien häiriöiden vuoksi, vaikka periaatteessa siellä tulisi hoitaa vain vaikeasti tai keskivaikeasti vaikeammin oireilevia lapsia. Se aiheuttaa erikoissairaanhoidon ruuhkautumista.

Yle on uutisoinut aiemmin, että myös nuorisopsykiatria on Suomessa ruuhkautunut.

Lue lisää: Nuoria on psykiatrisessa hoidossa enemmän kuin koskaan, ja korona on vain yksi syy: kuuntele, miksi vika on professorin mielestä yhteiskunnassa

Voit kuunnella Leena Repokarin koko haastattelun alta.

Ovatko lasten psykiatriset häiriöt lisääntyneet?

Suomessa on tutkittu 8-vuotiaiden lasten mielenterveysongelmien määrää ja palveluihin hakeutumista vuosien 1984–2013 välisenä aikana.

Tutkimusten perusteella mielenterveysongelmien määrä ei näytä näiden vuosien aikana lisääntyneen, mutta palveluihin ja hoitoon hakeutuminen on lisääntynyt.

Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian vastuualueen johtaja Mirjami Mäntymaan mukaan tutkimusten perusteella on kuitenkin iso joukko lapsia, joilla on merkittäviä psyykkisiä oireita, mutta jotka eivät ole hakeneet mitään apua.

– Yhä vaikeammin oireilevia lapsia ja kiireellistä apua tarvitsevia lapsia ohjataan hoitoon, kertoo Mäntymaa.

Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja Reija Latva on kuitenkin sitä mieltä, että viimeisen vuoden aikana tapahtunut kiireellisten ja päivystyksellisten lähetteiden määrän lisääntyminen voi kertoa myös lasten psyykkisen voinnin vaikeutumisesta.

Miten pahoinvointia voi ehkäistä?

Keski-Suomen keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikan osastonylilääkäri Riitta Näkin ja osastonylilääkäri Laura Paanasen mielestä lasten pahoinvointia pitää hoitaa jo ennen erikoissairaanhoitoon päätymistä.

Mahdollisimman varhaisella puuttumisella voidaan estää ongelmien kehittymistä.

– Lapsen hoito ei kuitenkaan koskaan yksin riitä, vaan tarvitaan aina myös vanhempien osallistumista ja tukea koko perheelle ja lapsen arkiympäristöön. Lisäksi tarvitaan riittävät resurssit myös perustasolle, että varhainen puuttuminen olisi mahdollista.

Lasten mielenterveyden ennaltaehkäiseviä palveluita ja kohdennettuja tukitoimia ja hoitoa on saatavilla lastenneuvoloista ja kouluterveydenhuollosta.

Kuntien kasvatus- ja perheneuvolat antavat myös tukea ja hoitoa lieviin ja keskivaikeisiin mielenterveydenhäiriöihin. Sosiaalitoimen ja lastensuojelun kautta on myös saatavilla eritasoista tukea vaikeassa tilanteissa oleville lapsille ja perheille.

– Palvelujärjestelmä eri kunnissa on lasten mielenterveyden osalta kovin eritasoinen, mikä asettaa lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan, toteaa Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja Reija Latva.

Mitä ovat riskitekijät?

Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian vastuualuejohtaja Reija Latvan mukaan tutkimusten perusteella on todettu, että lasten vakavan mielenterveyden häiriön riski kasvaa, jos lapselle kertyy useampia riskitekijöitä ja niiden vaikutus on pitkäkestoista.

Näitä riskitekijöitä ovat esimerkiksi kommunikoinnin ja sosiaalisten taitojen vaikeudet, tunnesäätelyn ja käytöksen säätelyn vaikeudet, heikko opintomenestys, koulukiusaaminen, pitkäaikainen sairaus ja perintötekijät.

Oulun yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian vastuualueen johtaja Mirjami Mäntymaan mukaan lasten psyykkinen vointi nivoutuu vahvasti myös kasvuympäristöön.

– Jos vanhemmat voivat huonosti syystä tai toisesta, he eivät ehkä kykene tukemaan lastaan riittävästi. Tämä ei ole kenenkään syy, mutta terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestelmän pitäisi kyetä tämä huomioimaan ja tarjoamaan apua aikaisemmin, sanoo Mäntymaa.

Vaikuttaako tilanne hoitoon?

HUSin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokarin mukaan HUSissa on pystytty hoitokäytäntöjä tehostamalla pysymään hoitotakuussa viime syksyyn saakka. Sen jälkeen tilanne on nopeasti huonontunut hoitoon pääsyn osalta.

– Henkilöstö on kuormittunutta, mikä herkästi johtaa siihen, että alalle hakeutuminen heikkenee. Jo nyt kärsimme vakavasta lääkäripulasta. Nykyresursseilla meidän on mahdotonta vastata kysyntään, sanoo Repokari.

Kiireellisten ja päivystyksellisten lähetteiden määrän lisääntyminen aiheuttaa sen, että lastenpsykiatrian erikoissairaanhoidon palveluita ja käytössä olevia resursseja on yhä enemmän keskitettävä akuuttihoitoa tarvitsevien lasten hoitoon.

– Se vaikeuttaa osaltaan pitkäjänteisemmän kiireettömän lastenpsykiatrisen hoidon tarjoamista sitä kipeästi tarvitseville lapsille, toteaa TAYSin vastuualuejohtaja Reija Latva.

Keskustelu aiheesta on auki 21. toukokuuta kello 23:een saakka.

Lue myös: Itsetuhoisia nuoria on sairaaloissa niin paljon, että osa nukkuu yönsä käytävällä – ylilääkäri: "Yhteiskunnan on kysyttävä, miksi nuoret eivät selviä"

Pelkkä terapia ei korjaa nuoren väkivaltaista käytöstä, sanoo lastenpsykiatri: "Ei ole olemassa taikalääkettä, jolla hoidetaan lasten ja nuorten väkivaltaa"