Isonkyrön vanha kivikirkko on Etelä-Pohjanmaan vanhin käytössä oleva rakennus. Kirkolla on tieteellistä arvoa koko maan kirkkohistoriassa, mutta erityisen merkityksellinen se on maakunnan historian (siirryt toiseen palveluun) kannalta.
Kirkon vanhat lattiarakenteet ovat vuosien saatossa kärsineet kosteusvaurioista. Tilanteen vakavuutta selvitettiin tutkimuksin viime kesänä.
Selvitysten perusteella vauriot todettiin niin laajoiksi, että loppuvuodesta kirkon ovet sulkeutuivat yleisöltä toistaiseksi.
Tänä kesänä Isonkyrön vanhaan kirkkoon ei pääse turistikierroksille, eikä siellä vihitä hääpareja. Se on seurakunnan kannalta harmillista, sillä kivikirkko on kesäisin Isonkyrön seurakunnan pääkirkko, jossa on toimintaa koko ajan, kertoo Isonkyrön seurakunnan talousjohtaja Antti Viita.
Jumalanpalvelukset pidetään kesäisin vanhassa kirkossa, kesäksi on palkattu päätoiminen opas suosittua matkailukohdetta esittelemään ja lisäksi kirkko on haluttu vihkikirkko.
– Vihkipareilta on tullut eniten palautetta. Se on ollut harmistunutta, mutta asiallista ja hyväksyvää. Korjaustarve ymmärretään, Viita sanoo.
Seurakunnan toiveena kuitenkin on, että viimeistään ensi kesänä kirkkoa voisi ainakin osin käyttää.
Lattiasta kattoon ja seiniin saakka
Isonkyrön vanha kirkko on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Kaikki korjaukset on tehtävä Museoviraston valvonnassa.
Asiantuntijaryhmä tutki kirkon kuntoa paikan päällä tällä viikolla. Museoviraston intendentti Maarit Mannila arvelee, että sen tilanteesta on maalailtu turhankin lohduton kuva.
– Ei se niin huonolta näytä kuin uutisista voisi päätellä. Kun kirkolla on ikää tämän verran ei se enää uudelta näytä. Ryppyjä saa näkyä, iän mukanaan tuomia kolhuja, mutta tietyt kirkon ja sen taideteosten säilymistä vaarantavat ongelmat pitää aika ajoin ratkaista.
Akuutein ongelma liittyy lattiaan.
– Lattia on tietenkin käytävä läpi ja sitten katsotaan mitä ulkopuolella on tehtävissä, niin ettei kirkon alusta ei pääsisi kastumaan enempää ja pystyttäisiin hallitsemaan kosteutta.
Lattia on vain osa kokonaisuutta. Lattiasta aloitetaan ja Maarit Mannilan tavoitteena on, että projektin loppusuoralla myös arvokkaat seinämaalaukset saavat ansaitsemansa huomion.
– Näiden kunto on tarkistettava aika ajoin, se tulisi tehdä tämän hankkeen loppuvaiheessa. Lattian korjauksesta ei saa seurata niille minkäänlaisia lisävaurioita.
Arvokkaat seinämaalaukset
Matka tuumasta toimeen on historiallisesti arvokkaan rakennuksen kohdalla merkittävästi pidempi kuin tavallisessa kohteessa. Kohtalokas virhe voi tapahtua jo siinä, että suunnittelu jää liian vähälle huomiolle.
– Hosumalla ei tehdä kuin vahinkoa. Tässä on tarkkaan suunniteltava mitä missäkin järjestyksessä tehdään, ettei toista kohtaa samalla vahingoiteta, muistuttaa Maarit Mannila.
Mannila viittaa tällä muun muassa kirkon ainutlaatuisiin seinämaalauksiin. Ennen kuin lattiaan päästään käsiksi, on muut osat suojattava.
– Täällä on paljon puulle maalattua sisustusta ja taideteoksia usealta sadalta vuodelta, kuten hienot saarnastuoli ja alttarilaite..
Maalaukset kirkon sisällä ovat kestäneet aikaa hyvin. Se johtuu siitä, että lämmittämättömässä kivikirkossa olosuhteiden muutokset vuodenaikojen vaihtuessa ovat hitaita ja melko vähäisiä.
Isonkyrön vanhan kirkon ilmankosteus ja sen muutokset ovat olleet seurakunnan tarkassa seurannassa vuosikymmenet. Jatkossakin on huolehdittava, että muutokset havaitaan ja tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa.
Kirkon kuntoa pitää tarkkailla ja sisätiloistakin huolehtia ympärivuotisesti, vaikka kirkkoa ei kylmään vuodenaikaan käytetäkään.
– Jos vahinkoja ehtii tapahtua, ja korjauksessa tehdään nopeita ja suuria muutoksia, niistä voi seurata uudenlaisia vahinkoja, muistuttaa Maarit Mannila.
Budjetti ja aikataulu hahmottuvat myöhemmin
Korjauksen aikataulusta, saati hinnasta on vielä liian aikaista puhua. Varmaa on, että restaurointi tulee kestämään vuosia. Tämän kesän kirkko varmuudella yleisöltä suljettu, jatko jää nähtäväksi.
Osaa kirkkokohteista on voitu korjata siten, että osa kirkosta on ollut kävijöille avoinna. Tämä on Isonkyrön seurakunnan toive, ja se voi olla on mahdollista Isossakyrössäkin, tietyin rajoituksin.
– Tämä on lämmittämätön kirkko, joten on vuodenaikakohtaista milloin voidaan tehdä mitäkin, Mannila sanoo.
Kirkon kuntoon tutustumassa oli myös töiden koordinoinnista vastava arkkitehti Gunilla Lång-Kivilinna Arkkitehdit Lång-Kivilinna & Larikka Oy:sta. Historialliset kohteet ovat toimistolle tuttuja, mutta tässä vaiheessa töiden hintaa on vielä mahdoton arvioida.
– Kivikirkko tule projektiksi kerran elämässä, joten korjauksen hintahaarukkaa en uskalla tässä vaiheessa sanoa.
– Se mitä voi tehdä on aika rajallista. Ei voida mennä modernien kunnostusperiaatteiden mukaan, toteaa Gunilla Lång-Kivilinna.
Kustannuksiin vaikuttaa moni asia. Lisäksi monella osa-alueella tarvitaan erityisosaamista.
– Onhan tämä niin erikoinen kohde. Voi olla aika rajallista kuka pystyy tekemään, mutta kyllä heitä löytyy, uskoo Gunilla Lång-Kivilinna.
Remonttiin tullaan hakemaan rahoitusta Kirkkohallituksen kautta. Tämän vuoden osalta rahat on jo jaettu, joten ensivaiheen kuluista vastaa Isonkyrön seurakunta.
– Olemme luottavaisia sen suhteen että saamme rahoitusta myös jälkikäteen. Tämän vuoden aikana hahmottuu myös tulevien vuosien tarve, sanoo Isonkyrön seurakunnan talousjohtaja Antti Viita.
Projekti on vielä niin alkuvaiheessa, että edes seurakunnan budjetissa ei ole tälle vuodelle korvamerkittyä rahaa korjaustöihin. Asiaa käsitellään kesäkuun kokouksessa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 23.5. kello 23 saakka.