– Oli kyllä iloinen yllätys. On tosi hieno juttu, että on huomattu ja ymmärretty se, että kuormitusta on tullut. Tämä on arvostuksen merkki meidän työstämme, hän kertoo.
Katariinan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Riikka Nivell-Juntunen sai tällä viikolla iloisia uutisia Kotkan kaupungilta.
Korona-aika on vaatinut työntekijöiltä paljon joustoa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kiitokseksi tästä Kotkan kaupunki on päättänyt maksaa työntekijöilleen 150 euron suuruisen kertaluontoisen korvauksen korona-ajasta.
Korvauksen piirissä on noin 1 830 Kotkan kaupungin työntekijää. Näyttää siltä, että bonuksia on jaossa myös monissa muissa kunnissa.
Monet neuvottelut koronakorvauksista vielä kesken
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL) selvittää parhaillaan kyselyllä, kuinka moni kunta aikoo myöntää koronakorvauksia henkilöstölleen. Kyselyyn on vastannut tähän mennessä yli 70 kuntaa tai kuntayhtymää edustavaa JHL:n pääluottamusmiestä.
– Neuvotteluja koronakorvauksista on käyty yli puolessa vastanneista kunnista tai kuntayhtymistä, kertoo neuvottelujohtaja Kristian Karrasch Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta.
Maaliskuun alussa kunta-alan järjestöt tekivät yhteisen ohjeistuksen siitä, että kunnissa ja kuntayhtymissä olisi hyvä keskustella, olisiko syytä palkita henkilöstöä korona-aikana vaativammaksi muuttuneesta työstä.
Lähes viidesosa kyselyyn vastanneista on jo neuvotellut asiasta, mutta palkitsemiseen ei päädytty.
Nelisenkymmentä prosenttia vastanneista neuvottelee edelleen henkilöstön koronakorvauksista. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, monessako kunnassa ja kuntayhtymässä henkilöstöä palkitaan.
– Yllättävän monessa paikassa neuvottelut ovat vielä kesken. Se kertoo siitä, että tämä ei ole ihan yksinkertainen asia, sanoo Karrasch.
Tähän vaikuttavat työnantajan taloudellinen tilanne, palkitsemisen kriteerit ja sopivan palkitsemistavan löytäminen.
Koronakorvaukset ovat 100–300 euroa
Koronakorvauksista keskustellaan Karraschin mukaan kahdella eri tavalla: kuntatasolla koko henkilöstön osalta ja kuntayhtymätasolla etenkin sote-palveluiden osalta. Niissä kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa ratkaisuun on päästy, on kolmenlaisia ratkaisuja.
– Aika paljon on käytetty kertaluonteisia palkitsemistapoja eli rahallista kertaerää tai ylimääräistä liikunta- ja kulttuuriseteliä, kertoo Karrasch.
Hänen mukaansa rahasummat näissä korvauksissa ovat 100–300 euroa. Esimerkiksi Kotkassa päädyttiin 150 euron rahalliseen kertakorvaukseen, kun taas Helsingin kaupunki valmistelee ylimääräisen, enintään 200 euron arvoisen liikunta- ja kulttuurisetelin antamista henkilöstölleen. Myös Pyhtään kunta päätti korottaa henkilöstönsä liikunta- ja kulttuurietua tilapäisesti 200 eurolla vuoden 2021 osalta.
– Liikunta- ja kulttuurisetelit tukevat myös paikallista elinkeinotoimintaa, sanoo Karrasch.
Joissakin paikoissa, lähinnä sote-toiminnoissa, on Karraschin mukaan sovittu myös määräaikaisista palkanlisistä tai joustavuuteen liittyvistä lisäkorvauksista.
– Lähes kaikissa kuntayhtymissä on käyty keskustelua esimerkiksi vuosilomien siirtämisestä tai nopealla varoitusajalla tarvittaessa töihin tulemisesta. Poiketen siitä, mitä työehtosopimus sanoo, voidaan tietysti rahakorvauksella houkutella ja saada työntekijöitä joustamaan tässä suhteessa, kertoo Karrasch.
Turussakin myönnetty rahallisia kertapalkkioita
Turun kaupunki on myöntänyt henkilöstölleen kertapalkkioita korona-aikana ja myös ennen sitä.
– Henkilökunta on ilmiömäisesti joustanut omissa työtehtävissään liittyen koronaepidemiaan ja muihinkin asioihin. Meillä on huomattavia kehityshankkeita, joita on viety eteenpäin tässä koronaepidemian rinnalla, kertoo Turun kaupungin hyvinvointitoimialan talous- ja hallintojohtaja Laura Saurama.
Koko henkilöstölle kertapalkkioita ei ole myönnetty, sillä kertapalkkioiden saamiseen on määritelty tietyt kriteerit. Kaupungin hyvinvointitoimialalla työskentelee lähes 5 000 henkilöä.
Palkkioita on myönnetty viime vuoden lopulla ja tänä vuonna alkuvuodesta hyvinvointitoimialalla usealle sadalle henkilölle muun muassa vanhus- ja vammaispalveluihin sekä terveyspalveluihin. Kertaluontoisen rahallisen korvauksen suuruus on 200 euroa.
Kerran karanteenissa
Katariinan päiväkodissa Kotkassa työskentelevä Riikka Nivell-Juntunen seuraa tarkasti Kotkan koronalukuja. Loppuvuodesta hän oli kertaalleen kymmenen päivän koronakaranteenissa, kun päiväkodissa oli korona-altistus.
– Tieto tuli viiden päivän jälkeen altistumisesta. Siitä tuli pelko, ettei vaan ole levittänyt sitä kenellekään riskiryhmässä olevalle sukulaiselle, kertoo Nivell-Juntunen.
Maskin kanssa tulee helposti kuuma
Korona-aika on vaikuttanut paljon Nivell-Juntusen työhön, sillä koronaohjeistukset sanelevat, miten työtä tehdään.
– Tämä on fyysisesti aika rankkaakin työtä. Meillä on jumppapäiviä ja maskin kanssa tulee helposti kuuma. Laulaminenkin maskin kanssa janottaa ja kuumottaa, sanoo Nivell-Juntunen.
Päiväkodeissa turvavälejä ei pidetä lasten kanssa.
– Haluamme, että lapsilla on turvallinen, hyvä ja läheinen paikka, missä he voivat tulla syliin lukemaan kirjaa tai muuten vaan, kertoo Nivell-Juntunen.
Kunnat pyrkivät tasapuolisuuteen
JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karraschin mukaan kunnissa on pyritty tasapuolisuuteen koronakorvauksissa eri toimialojen kesken.
– Vaikutukset kunnan eri toiminnoissa ovat erilaisia. Esimerkiksi puhtauspalveluissa työpaine on varmasti kasvanut, kun siivousten määrää on lisätty. Toisaalta etätyöhön on liittynyt omanlaisiaan rasitteita. Monet ovat opetelleet myös uusia tehtäviä, sanoo Karrasch.
Valtion kunnille maksamat korona-avustukset ovat antaneet Karraschin mukaan liikkumavaraa henkilöstön palkitsemiseen.
– Ilman sitä lisärahoitusta tilanne olisi huomattavasti hankalampi.
Paljon kontakteja päivittäin
Päiväkodin työntekijöille kertyy päivän mittaan monia kontakteja. Esimerkiksi yli kolmivuotiaiden ryhmässä on parikymmentä lasta ja kolme kasvattajaa. Koko Katariinan päiväkodin henkilökuntaan kuuluu noin 25 työntekijää.
– Tapaamme vanhemmat kaksi kertaa päivässä. Voi olla, että tapaamme aamulla yhden vanhemmista ja iltapäivällä toisen, mahdollisesti myös isovanhemmat tulevat tuomaan tai hakemaan, sanoo Nivell-Juntunen.
Käsienpesu on aina kuulunut päiväkotiin, mutta nyt se on vielä tavallista enemmän esillä. Päiväkodin työntekijät ovatkin päässeet toimimaan käsienpesupoliiseina kaikenikäisille. Vanhempienkin pitäisi malttaa pestä kädet ja vahva maskisuositus on voimassa päiväkodin tiloissa.
– Se on sellaista tsemppausta, että jaksetaan vielä kaikki yhdessä, niin korona menisi jossain vaiheessa ohi, kertoo Nivell-Juntunen.
Päiväkodin työntekijät ovat myös muistuttaneet perheitä koronatesteissä käymisestä ja siitä, että päiväkotiin ei saa tuoda kipeää lasta.