Hyppää sisältöön
Suvimarja Rannankari-Norjanen, Vantaa. 20.5.2021.
Vantaalainen Suvimarja Rannankari-Norjanen kokee elämänsä turvalliseksi. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle
turvallisuus

Hallitus linjasi: Syrjäytyminen ja sosiaalinen pahoinvointi uhkaavat Suomen turvallisuutta – Moni kokee elämänsä kuitenkin turvalliseksi

Valtioneuvosto on listannut Suomen turvallisuutta uhkaavat asiat selonteossaan. Hallitus varautuu myös laajoihin ja vakaviin kriiseihin.

Päivi Happonen

Mistä on kyse?

  • Hallitus on julkaissut laajan sisäisen turvallisuuden selonteon.
  • Selonteossa kerrotaan, mikä uhkaa eniten Suomen turvallisuutta.
  • Selonteko etsii myös vastauksia siihen, miten turvallisuutta voidaan parantaa.
  • Sisäministeri Ohisalo esitteli selonteon tiedotustilaisuudessa. Voit katsoa tästä tiedotustilaisuuden.
Tiedotustilaisuus torstaina.
Päivi Happonen

Sisäministeri Ohisalo: Turvallisuuden tunne on aiempaa merkittävämpää

Vantaalla asuva Suvimarja Rannankari-Norjanen kokee elämänsä turvalliseksi.

– Minä koen arjessa elämäni turvalliseksi. Toki sitä on varmaan lisännyt se, että viime vuoden aikana on tullut oltua paljon kotona.

Rannankari-Norjanen ei ole tuntemuksensa kanssa yksin.

  • Turvassa 2021 -kyselyyn vastanneista 96 prosenttia kertoi kokevansa henkilökohtaisen turvallisuuteensa hyväksi.
  • 89 prosenttia vastaajista piti Suomea turvallisena maana.

Sisäministeri Ohisalon mukaan henkilökohtainen turvallisuuden tunne on tärkeä asia.

– Turvallisuuden tunne eli se, miten paljon pelkäämme onnettomuuksia, on aikaisempaa merkittävämpää, sanoi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) tiedotustilaisuudessa.

Ohisalon mukaan hallituksen tavoite on, että Suomi pysyy maailman onnellisimpana maana.

– Turvallisuus on muun muassa liikkumisvapautta ja sananvapautta. Meidän on varmistettava heidän turvallisuuttaan, jotka eivät voi hyvin. Se laajentaa koko yhteiskunnan turvallisuutta.

Toisin kuin viime aikojen monesta uutisesta voisi päätellä, elämä on Suomessa kuitenkin monella tavalla turvallisempaa kuin aiemmin.

Vuosittain noin 90 ihmistä kuolee henkirikoksissa. Se on yli puolet vähemmän kuin vielä 1980-luvulla. Myös liikennekuolemia ja palo-onnettomuuksia tapahtuu vähemmän kuin aiemmin.

Mikä meidän turvallisuuttamme sitten uhkaa?

Arjen turvallisuutta uhkaavat eniten kotona ja vapaa-aikana tapahtuvat tapaturmat ja onnettomuudet.

  • Vuosittain noin 2 600 ihmistä kuolee tapaturmissa ja onnettomuuksissa.

Hallituksen mukaan sisäistä turvallisuutta uhkaavat esimerkiksi seuraavat asiat.

  • Syrjäytyminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassa
  • Väestön ikääntyminen
  • Järjestäytynyt rikollisuus
  • Kyberrikollisuus
  • Ilmastonmuutos

– Uhritutkimusten mukaan naiset kokevat lähisuhdeväkivaltaa merkittävästi useammin kuin miehet. Viharikokset ja syrjintä kohdistuvat erilaisiin vähemmistöihin. Keski-ikäiset miehet ovat voimakkaasti yliedustettuina tapaturmakuolleisuudessa verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin, sanoi Ohisalo.

Somaliasta Suomeen muuttanut Nur: Suomi on turvallinen maa

Taksikuski Siidow Nur. Helsinki. 20.5.2021.
Siidow Nur työskentelee taksinkuljettajana. Hänen mukaansa Suomi on turvallinen maa. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Suomeen 20 vuotta sitten Somaliasta muuttanut Siidow Nur sanoo, että Suomi on turvallinen maa.

– Esimerkiksi kotimaahani verrattuna Suomi on hyvin turvallinen. Täällä voi liikkua vapaasti.

Tilanne oli kuitenkin toinen, kun hän muutti 90-luvulla Suomeen.

– Silloin oli enemmän rasismia ja koin joitakin uhkatilanteita, hän sanoo.

Hallitus aikoo iskeä turvallisuusuhkien kimppuun monella eri tavalla

Sisäisen turvallisuuden selonteon iso kuva on se, että ongelmiin pyritään puuttumaan ennalta estävästi.

Toiveena myös on, että kansalaiset luottaisivat jatkossakin esimerkiksi poliisiin ja pelastustyöntekijöihin.

Turvallisempaan Suomeen pyritään esimerkiksi seuraavilla tavoilla.

  • Poliisin läsnäoloa ja näkyvyyttä lisätään eri alueilla.
  • Nuorten rikoskierrettä ehkäisevä ankkuritoiminta otetaan vahvemmin osaksi koulujen ja oppilaitosten kiusaamisen vastaiseen toimintaa.
  • Ankkuritoiminnassa myös ehkäistään jengiytymistä ja väkivaltaista radikalisoitumista.
  • Rikosasioiden käsittelyä nopeutetaan varmistamalla parempi yhteistyö syyttäjän ja poliisien kesken.
  • Ihmiskaupan, lähisuhdeväkivallan ja seksuaalirikosten uhreille pyritään tuomaan mahdollisuus ilmoittaa rikoksista nykyistä helpommin.
  • Kybertoimintaympäristön uhkia selvitetään laajasti ja samalla arvioidaan, miten viranomaiset pystyvät torjumaan kyberrikollisuutta.
  • Maahanmuuttovirasto pyrkii parantamaan päätöstensä laatua ja saada käsiteltyä asiat määräajassa.

Tarkoitus on myös lisätä viranomaisten kykyä tunnistaa turvallisuusuhkia kansalaisten arkielämässä.

– Myös turvallisuusviranomaisilla on tärkeä rooli ennaltaehkäisyssä. Heillä tulee olla kykyä tunnistaa orastavat ongelmat ja puuttua niihin. Uhrit ja tekijät on ohjattava rikosprosessin rinnalla sellaisen avun piiriin, jossa pyritään estämään ongelmien syntymistä uudelleen, Ohisalo painotti.

Suomi varautuu myös vakaviin ja laajoihin kriiseihin

Hallitus on arvioinut, että vakavat ja laajat häiriöt ovat harvinaisia, mutta ne saattavat lisääntyä.

Vakavia kriisejä voivat olla selonteon mukaan esimerkiksi seuraavat asiat.

  • Ihmisen tai luonnon aiheuttama merellinen tai alueellinen suuronnettomuus
  • Isojen väkijoukkojen väkivaltainen liikehdintä
  • Laajamittainen maahantulo
  • Vaikuttaminen kriittiseen infrastruktuuriin
  • Terrori-isku

Korona opetti, ettei kriisejä hoideta käpertymällä sisään päin

Koronapandemia on esimerkki laajasta kriisistä, johon Suomi ja koko maailma voi joutua.

Pandemia ei ole ollut pelkästään terveydellinen kriisi, vaan se on aiheuttanut uhkia myös turvallisuuteen, sanoi sisäministeri Ohisalo.

– Tämä on pakottanut viranomaiset uudella tavalla työskentelemään eri hallinonalojen ja maiden rajat ylittäen. Tämä on myös herättänyt siihen, että tulevaisuuden kriisejä ei hoideta käpertymällä sisään. Tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä.

Hallituksen tänään julkaisema sisäisen turvallisuuden selonteko on historian toinen. Ensimmäisen julkaisi Juha Sipilä hallitus vuonna 2016.

Päivitys 20.5. klo 16.35: Tämä oli päivittyvä uutisjuttu, johon on lisätty ministeri Ohisalon, Rannankari-Norjasen ja Nurin kommentteja.

Suosittelemme sinulle