Arktisen alueen ilmasto on lämmennyt viimeksi kuluneen 50 vuoden aikana kolme kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla keskimäärin, vahvistaa tuore tutkimus. Sen mukaan keskilämpötila nousi pohjoisessa 3,1 celsiusastetta vuosien 1971 ja 2019 välillä. Muualla keskimääräinen lämpeneminen oli samaan aikaan yhden asteen luokkaa.
Tutkijoiden mukaan lämpeneminen kiihtyi selvästi vuonna 2004 ja on ollut sen jälkeen noin kolmanneksen nopeampaa kuin aiempina vuosikymmeninä.
Vuonna 2004 tapahtuneelle kiihtymiselle ei ole löydetty selitystä ja asia tuli tutkijoille yllätyksenä. Tämän jälkeen lämpeneminen on jatkunut noin 30 prosenttia nopeampana kuin aiempina vuosikymmeninä.
Uusimman ennusteen mukaan arktinen alue lämpenee tämän vuosisadan aikana 3,3 – 10 astetta verrattuna ajanjakson 1985–2014 keskilämpötilaan. Lämpenemisen nopeus riippuu siitä, kuinka hyvin ilmastoa lämmittävien kaasujen päästöjä kyetään rajoittamaan, tutkijat toteavat.
Arctic Monitoring and Assessment Programme -ohjelman selvityksen mukaan Pohjoinen jäämeri saattaa tätä menoa sulaa kesäisin kokonaan jäättömäksi jo ennen vuotta 2050.
AMAP-ohjelman tutkijoiden mukaan yhä pidempään jäättömänä pysyvä meri ruokkii talvisia lämpöaaltoja, jotka ovat entistä yleisempiä ja kestävät aiempaa pitempään.
Luonto reagoi voimakkaasti jo nyt
Jo nyt nähdyllä lämpenemisellä on suuret vaikutukset luontoon. Niistä ehkä näkyvin on metsäpalojen yleistyminen yhtä lailla Siperiassa kuin Pohjois-Amerikassakin.
– Tältä kolmen asteen lämpeneminen näyttää. Se ei ole vain numero. Metsät ovat tulessa, totesi Tanskan ja Grönlannin geologisen tutkimuslaitoksen jäätikkötutkija Jason Box uutistoimisto AFP:lle.
Arktisella alueella asuu noin neljä miljoonaa ihmistä, joista osa kuuluu luonnonantimista eläviin alkuperäiskansoihin. He ovat havainneet luonnon muuttuneen.
– Luoteis-Grönlannissa elävät metsästäjät valittavat, että he voivat liikkua koiravaljakoilla merijäällä entisen viiden kuukauden sijaan enää kolme kuukautta vuodesta, kertoo Alaskan ilmastontutkimuskeskuksen johtaja Sarah Trainor AFP:lle.
– Metsästäjät ja kalastajat Kanadassa ja Venäjällä ovat raportoineet hylkeiden olevan aiempaa laihempia, villieläinten terveyden heikentyneen ja matoja esiintyvän yhä yleisemmin kalojen ja merinisäkkäiden sisäelimissä, hän jatkoi.
Trainorin mukaan porojen omistajat Fennoskandiassa ja Venäjällä ovat viime vuosina kärsineet suuria tappioita, kun lumihangen päälle on satanut vettä, mikä on jäätyessään estänyt porojen ravinnonsaannin.
AMAP on Arktisen neuvoston yhteistyöelin. Raportin julkaisu on ajoitettu tälle päivälle, koska Arktinen neuvosto pitää tänään ministerikokouksen Islannissa. Kokouksessa keskustellaan myös ympäristökysymyksistä.