Jos määränpää on vilkkaan moottoritien toisella puolella, menisitkö tien yli nopeasti loikkien ja autoja väistellen vai ylittäisitkö tien siltaa pitkin? Vastauksesi voi aika helposti arvata. Silta on turvallisempi vaihtoehto kaikille – myös eläimille.
Kello on 20.32. Riistakamera havaitsee liikkeen ja nappaa kuvan. Naarashirvi tallentuu kameralle auringonlaskun valaisemana. Yksi Virolahdella sijaitsevan vihersillan käyttäjistä on nyt varmistettu.
Väylävirasto selvitti joulukuusta 2019 joulukuuhun 2020 kymmenen eri vihersillan käyttöä Etelä-Suomessa. Silloille asennettiin riistakamerat, jotka ottivat liikkeen tunnistaessaan kolme still-kuvaa sarjana.
Yllä näkyvä vihersillalla Virolahdella otettu valokuva hirvestä on osa Väyläviraston selvityksen (poistut Ylen palvelusta) (siirryt toiseen palveluun) materiaalia.
Selvityksessä oli mukana vihersiltoja Lohjalta, Loviisasta, Pyhtäältä, Haminasta, Virolahdelta ja Heinolasta. Kaikki sillat on tarkoitettu sekä ihmisten että eläinten käyttöön. Ihmisiä varten on hiekoitettu väylä, ja sen vieressä on eläimille maisemoitu reitti, jolla kasvaa esimerkiksi puita ja pensaita.
Selvityksen mukaan yli 2 000 eläintä ylitti jonkin selvityksessä mukana olleista vihersilloista. Valtaosa sillanylittäjistä oli hirvieläimiä. Selvityksen toteutuksesta vastannut Milla Niemi Latvasilmu osk:sta kertoo, että yli kolmasosa kaikista ylityksistä oli valkohäntäpeurojen eli -kauriiden tekemiä.
– Myös hirvet ja metsäkauriit käyttivät siltoja säännöllisesti, ja villisikoja saatiin kuviin Kaakkois-Suomessa sijaitsevilla vihersilloilla, Niemi kertoo.
Monipuolinen eläinedustus
Selvitykseen kuuluneita vihersiltoja ylitti melkoinen sakki eri eläinlajeja. Silloilta bongattiin metsäjänis, rusakko, kettu, supikoira, hirvi, metsäkauris, valkohäntäpeura, ilves, karhu, villisika ja mäyrä.
Kameralle tallentui myös ihmisiä, koiria ja pari kissaa. Siltaa pitkin kulki todennäköisesti myös pienempiä eläinlajeja, mutta riistakameran liiketunnistin ei välttämättä ole kyennyt havaitsemaan niitä.
Selvityksen mukaan eläimet ottavat kuitenkin tilan haltuun yleensä vain silloin, kun ihmiset eivät. Eläimet liikkuivat vihersilloilla erityisesti illan, yön ja aamun tunteina. Ne vaikuttavat reagoivan ihmisten läsnäoloon.
– Valkohäntäpeurat ylittivät vilkkaassa ihmiskäytössä olevan Sammatin sillan aikaisemmin aamulla kuin Lohjanharjun vihersillan, jolla liikkui ihmisiä vain satunnaisesti, Niemi kertoo.
Karhu tallentui kameralle vain Haminan sillalla yön pimeydessä seurantajakson aikana, mutta Loviisassa tallennettiin karhu jo syyskuussa ennen seurannan alkua. Ilvekset käyttivät kahdeksaa siltaa kymmenestä. Haminassa kameralle tallentui jopa ilvespentue.
Aktiivisimmin eläimet käyttivät vihersiltoja kesällä ja syksyllä, ja vähäisintä siltojen käyttö oli kevättalvella. Jotkin eläinlajeista vaikuttivat käyttävän siltaa myös osana elinympäristöään.
Tiestön rakentaminen verottaa elintilaa eläimiltä
Toiselle hyvä paikka moottoritielle, toiselle elinympäristö. Kun ihminen rakentaa jotakin itselleen, se aiheuttaa usein haittaa villille luonnolle.
– Ihmistoiminta pirstoo eläinten elinympäristöä. Vihersilloilla saadaan vähennettyä tiestön aiheuttamia haittoja, Kaakkois-Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Jouni Tolvanen kertoo.
Jotta eläimet käyttäisivät siltaa, on sillan sijoituttava Tolvasen mukaan sopivasti eläinten luontaisille kulkureiteille ja elinpiiriin. Loppu on eläinten uskalluksesta kiinni. Siltojen maisemoinnilla yritetään rohkaista eläimiä. Tie voi olla liian vieraan tuntuinen sellaiselle, joka kulkee tavallisesti mättäillä.
– Seurannassa kaksi kolmasosaa eläimistä kulki mieluummin peitteistä puolta kuin kovaa tiepohjaa pitkin, Tolvanen kertoo.
Kaikkien turvallisuutta ajatellen
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 kirjattiin Manner-Suomessa yhteensä 14 004 tieliikenteen riistaonnettomuutta. Onnettomuuksissa oli mukana valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, hirviä, metsäpeuroja, villisikoja ja kuusipeuroja.
Hirvi on usein kokonsa vuoksi puhutuin uhka liikenteelle, mutta peurat ja kauriit ovat paljon yleisempiä kolareissa kuin hirvet. Esimerkiksi valkohäntäpeura oli viime marraskuussa osallisena 1 598 onnettomuudessa. Samaan aikaan hirvi oli mukana vain 191 onnettomuudessa.
Selvästi eniten onnettomuuksia tapahtui valtateillä ja seututeillä. Riista-aidat ovat yksi keino estää eläinten pääsyn tielle, ja esimerkiksi moottoritiet on pääpiirteittäin suojattu riista-aidoin.
Riista-aidat voivat kuitenkin Väyläviraston raportin mukaan aiheuttaa kohti tuttuja laidunalueitaan hakeutuvien hirvien pakkautumista tien varteen niin, että hirvet liikkuvat entistä enemmän aitaamattomista kohdista.
Juuri tämän vuoksi myös eläimille on järjestetty turvallisia reittejä vilkkaiden teiden yli. Ajotielle loikkaava hirvi voi olla autoilijalle jopa hengenvaarallinen, joten siltaa käyttävä eläin pelastaa itsensä lisäksi myös kuljettajan.
Eläimille tarkoitetut erilaiset yli- ja alikulut ovat laajalti hyväksytty keino lieventää eläinten haittavaikutuksia teillä. Esimerkiksi Etelä-Suomen teille on rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana noin 15 osittain maisemoitua ylikulkusiltaa.
Vihersiltojen lisäksi eläinten käyttöön on Suomessa rakennettu erilaisia alikulkuja ja esimerkiksi liito-oraville tarkoitettuja hyppypuita.
Eläimille suunnitellut kulkureittiratkaisut vähentävät eläinten liikennekuolleisuutta ja parantavat liikenneturvallisuutta.