Turun yliopiston professori, politiikantutkija Markku Jokisipilä ei näe, että Valko-Venäjän maajoukkueen poistamisella jääkiekon MM-kisoista olisi vaikutusta isossa kuvassa Valko-Venäjän tulenarkaan poliittiseen tilanteeseen. Jääkiekon MM-turnausta pelataan parhaillaan Riiassa Latviassa.
– Pitää mennä poliittinen päätöksenteko edellä. En lähtisi yliarvioimaan niitä keinoja, mitä urheilulla on tietyn maan poliittiseen linjaan vaikuttamiseksi, Jokisipilä kertoo.
Eurooppaa järkyttänyt poliittinen kohu alkoi, kun Kreikasta Liettuaan matkalla ollut Ryanairin matkustajakone pakotettiin sunnuntaina laskeutumaan Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin, jotta oppositiotoimittaja Raman Pratasevitš voitiin pidättää lentokentällä. Valko-Venäjän itsevaltaista presidenttiä Aljaksandr Lukašenkaa on pidetty vastuullisena koneen pakottamisesta Minskiin.
Samaa mieltä Jokisipilän kanssa oli IIHF:n varapuheenjohtaja Kalervo Kummola, jonka mukaan maan sulkeminen pois käynnissä olevista jääkiekon MM-kisoista ei IIHF:n suunnitelmissa.
– En usko, että Valko-Venäjän pois sulkeminen paljon auttaa, vaikka Lukašenka onkin jääkiekkofani, Kummola sanoi.
Jokisipilä arvioi, että Valko-Venäjän joukkueen sulkeminen kisoista voisi olla looginen seuraava askel Kansainvälisen jääkiekkoliitto IIHF:n tammikuiselle päätökselle vetää kisat pois Valko-Venäjältä. Kummola ei tähän kuitenkaan usko.
– Saavutettiin tietynlainen käännepiste, kun IIHF päätti, että yhteiskisaisännyyttä Valko-Venäjän ja Latvian kanssa ei voida hyväksyä Valko-Venäjän poliittisen tilanteen ja opposition kohtelun vuoksi. Kun IIHF kerran päätti ryhtyä toimiin, sitä seuraten en pitäisi sitä (Valko-Venäjän sulkemista) tässä kohtaa enää merkittävänä irtautumisena aikaisemmasta päätöksestä, Jokisipilä sanoo.
"Kun kriisi on päällä, hyviä vaihtoehtoja ei ole valittavana"
Vaikka urheilu on yksi poliittisen vaikuttamisen keinoista, näkee Jokisipilä urheilun vaikutusvallan hyvinkin rajallisena. Hänen mukaansa Valko-Venäjän tilanteen ratkaisun ainekset ovat lähtökohtaisesti siinä, miten Euroopan unioni asiaan reagoi ja minkälaisen yhteisen rintaman se pystyy kehittämään.
Unioni pystyy vaikuttamaan asettamalla uusia pakotteita Valko-Venäjälle. EU-maat aikovat talouspakotteiden lisäksi muun muassa kieltää valkovenäläisiä lentoyhtiöitä käyttämästä EU:n ilmatilaa tai laskeutumasta sen alueella sijaitseville lentokentille.
Jokisipilä ei halua liikaa vastuuttaa kansainvälistä urheilujärjestelmää Valko-Venäjän poliittiseen linjaan puuttumisella.
– Siinä vaiheessa, kun kriisi on päällä, hyviä vaihtoehtoja ei ole enää valittavana. Erilaisia boikotteja on kansainvälisen urheilun historiassa ollut. Niitä yhdistää se, että ne ovat olleet tehottomia varsinaisen ongelman suhteen. On poliittisten päätöksentekijöiden asia puuttua, urheilujärjestelmä sitten sopeutuu niihin päätöksiin.
Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) suomalaisjäsenen Sari Essayahin mukaan pelkkä väärinkäytöksien tuomitseminen ei riitä. Hänen mielestään IIHF:n päätös vetää MM-kilpailut pois Valko-Venäjältä oli oikea.
– Uskon, että tulevaisuudessa me emme tule enää näkemään Valko-Venäjää isännöimässä urheilukisoja. Toisaalta täytyy myös pitää huoli siitä, että väärin toimineet urheilujohtajat pystytään sulkemaan kansainvälisestä toiminnasta pois, Essayah toteaa.
Lukašenkalla porttikielto olympialaisiin
Valko-Venäjän itsevaltainen presidentti Lukašenka on ollut vuosikymmenien ajan vaikutusvaltainen hahmo maan urheilussa. Hän toimi Valko-Venäjän olympiakomitean puheenjohtajana 23 vuoden ajan, kunnes siirsi luottamustehtävän pojalleen Viktor Lukašenkalle helmikuussa.
Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) antoi viime vuoden joulukuussa sekä presidentille että hänen pojalleen porttikiellon Tokion olympialaisiin ja sulki heidät kaikesta olympialaisiin liittyvästä toiminnasta.
– Sanktioiden pitää aina kohdistua niihin, jotka ovat toimineet väärin, eli tässä tapauksessa Lukašenka ja hänen poikansa Viktor, jotka ovat Valko-Venäjän olympiakomiteaa pyörittäneet itsevaltaisilla otteilla. Jos mietitään sanktioita, kuten EU:n pakotteita, on pidettävä huoli, että se ei osu siihen kansalaisjärjestötoimintaan, oppositioon ja niihin ihmisiin, jotka yrittävät demokratiaa ajaa eteenpäin, Essayah sanoo.
KOK perusteli joulukuista päätöstään sillä, että presidentti Lukašenka ei Valko-Venäjän olympiakomitean johdossa suojellut urheilijoitaan poliittiselta syrjinnältä ja painostukselta. Useat mielenosoituksiin opposition riveissä osallistuneet valkovenäläisurheilijat valittivat KOK:lle tulleensa pelotelluiksi ja uhatuiksi.
– Halusimme suojella näitä urheilijoita, jotka olivat joutuneet Aljaksandr ja Viktor Lukašenkan painostuksen ja diktaattorimaisen toiminnan kohteeksi. Siinä mielessä näitä syyttömiä urheilijoita tulee suojella, ja heidän mahdollisuutensa olympialaisiin osallistumiseen varmistaa, Essayah sanoo.
Nähdäänkö Valko-Venäjä jatkossakin olympialaisissa?
Valkovenäläiset urheilijat saavat jatkossakin osallistua kansainvälisiin arvokilpailuihin, myös olympiakisoihin, maansa edustajina. Tutkija Jokisipilä ei poissulje sitä vaihtoehtoa, että valkovenäläiset urheilijat kilpailisivat tulevaisuudessa neutraalin lipun alla, ilman Valko-Venäjän tunnuksia.
Näin on tehnyt Venäjä, jonka KOK on sulkenut olympiakisoista maan valtiojohtoisen dopingjärjestelmän paljastumisen jälkeen.
– On näiden organisaatioiden pohdinnan asia, ovatko kyseisen maan rikkomukset ja ihmisoikeusrikkomukset ja laittomuudet sitä luokkaa että tällainen hyvin radikaali askel (Valko-Venäjän sulkeminen olympialaisista) olisi perusteltua ottaa, Jokisipilä sanoo.
Sari Essayahin tiedossa ei ole, että Valko-Venäjän osallistumisoikeudesta olympialaisiin olisi keskusteltu KOK:n pöydissä
– En osaa ottaa kantaa. Tärkeintä, että Lukašenkoilla ei ole minkäänlaista pääsyä olympialaisiin, mutta toisaalta myös se, että pystymme varmistamaan valkovenäläisten urheilijoiden osallistumisen, Essayah sanoo.
Lue myös:
Kuka on Raman Pratasevitš ja miksi hän on Valko-Venäjän poliisin hampaissa?