Keskustan Antti Kurvinen, 34, nimitetään torstaina uudeksi urheiluasioista vastaavaksi tiede- ja kulttuuriministeriksi. Aiemmin tehtävässä ollut Annika Saarikko siirtyy valtiovarainministeriksi.
Yle kysyi heti tuoreeltaan Kurvisen kantaa urheiluväkeä puhuttaneisiin teemoihin: urheilutapahtumien yleisörajoituksiin, kansan liikkumattomuusongelmaan ja liikuntaharrastusten koronarajoituksiin, sekä urheilun pitkäaikaiseen rahoitukseen veikkausvoittovarojen huvetessa.
Ensimmäisenä Kurvinen aikoo tarttua hallituksen niin kutsutun exit-suunnitelman, eli rajoitusten purkamisen, toimeenpanoon.
– Näen tärkeänä, että todella saadaan urheilutapahtumiin taas väkeä mukaan, Kurvinen sanoi.
– Pidemmällä tähtäimellä pidän hyvin tärkeänä, että me saamme myös niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin liikuntaharrastukset taas pyörimään täysillä.
"En pidä hedelmällisenä asettaa eri aloja vastakkain"
Urheiluväki on kokenut yleisörajoitusten hyvin verkkaisen purkamistahdin epäreiluna. Muun muassa jalkapalloväen kannanotoissa on ihmetelty, miksi terassit saavat olla täynnä ihmisiä, mutta suurille stadioneille esimerkiksi jalkapallon Veikkausliigan otteluihin saa ottaa pahimmillaan vain muutamia katsojia.
Yleisörajoituksissa on isoja alueellisia eroja, koska tautitilanne vaihtelee eri puolilla maata. Pääkaupunkiseudulla katsomoihin voidaan ottaa vain kuusi henkilöä, sen sijaan Seinäjoella ja Kuopiossa stadionille pääsee 2 000 katsojaa. Päätösvastuu on aluehallintovirastoilla.
Annika Saarikko totesi viikko sitten, että hallituksen tavoitteena pitää olla se, että yhteiskuntaa avataan yhdenvertaisesti. Hän myönsi, että on epäreilua, jos terassit täyttyvät kansasta, mutta katsomot eivät.
Saarikon mielestä aluehallintoviranomaisten tulee tehdä yhteistyötä urheiluseurojen kanssa ja sopia keskenään erityisjärjestelystä, kuten katsomolohkoista ja kasvomaskien käytöstä.
Antti Kurvinen, kuinka aiot toimia yleisörajoitusten purkamisessa?
– Katsotaan asiaa rauhassa huomenna, kun minulla on ensimmäinen työpäivä. Yleisellä tasolla on tärkeää, että saadaan exit käyntiin. En pidä kovin hedelmällisenä asettaa eri aloja vastakkain. Minusta kulttuurin ja urheilun vastakkainasettelu on todella ummehtunutta. En myöskään halua asettaa eri palvelualoja urheilun kanssa vastakkain.
Kurvinen kertoo pyrkivänsä ministerinä siihen, että linjausten tulisi olla järkevän ja oikeudenmukaisen tuntuisia.
– On huono ja hankala asia, jos koetaan niin, että linjaukset eivät ole oikeudenmukaiset. Niiden pitäisi osua maalais- ja kaupunkilaisjärkeen, että nyt kuulostaa oikeudenmukaiselta.
Liikkumattomuus täytyy saada kuriin
Lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt merkittävästi koronapandemian aikana. Suomen Olympiakomitean kyselyn mukaan sisäurheilulajeissa lasten ja nuorten harrastajamäärät olivat pudonneet tavanomaisista luvuista peräti 10–20 prosenttia.
Olympiakomitea totesi tammikuisessa vetoomuksessaan ministeri Saarikolle, että uhkana on, että moni nuori jättää harrastamisen aloittamatta ja moni lopettaa harrastuksen, mikäli urheiluharrastustoimintaa mahdollisteta.
Antti Kurvinen, miten liikkumattomuutta voidaan korjata ja mitä tiede- ja kulttuuriministerillä on siinä tehtävissä?
– Liikkumattomuutta voidaan korjata monella tavalla. Ensimmäinen asia on se, että me pystymme hallittuun rajoitustoimien purkamiseen. Ryhmäliikkuminen ja ryhmäurheilu täytyy saada liikkeelle lapsilla, nuorilla ja aikusillakin, jotta hyvinvointia saadaan lisättyä.
Kurvinen uskoo, että suomalaiset palaavat liikunnan pariin, kun rajoituksia saadaan purettua.
– Valitettavasti moni lapsi ja nuori on lopettanut oman urheiluharrastuksensa koronaongelmien takia. Uskon, että on intoa tulla pelaamaan niin puulaakifutiksessa kuin lasten ja nuorten kilpasarjoissakin käyntiin jahka rajoitukset purkautuvat.
Rahoitustilanteen vaikeus on tiedossa
Urheilun ja liikunnan valtionavustuspotti pienenee tulevina vuosina, koska rahapeliyhtiö Veikkauksen tuotot ovat vähentyneet merkittävästi.
Urheilu ja liikunta menettää ensi vuonna 11,4 miljoonaa ja seuraavana noin 15 miljoonaa euroa valtion nykyisestä tukirahoituksesta. Tähän asti valtion panostus liikuntaan ja urheiluun on ollut noin 150 miljoonaa euroa vuodessa, joten tuki vähenee vuonna 2023 noin 10 prosenttia tämän vuoden määrästä.
Myös muiden edunsaajien, kuten taiteen ja tieteen, valtionavustus vähenee samassa suhteessa. Hallitus päätti asiasta huhtikuun puoliväliriihessä.
Kysymys kuuluukin, mistä leikataan. Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori totesi toukokuun alussa, että hän haluaa turvata ensisijaisesti liikunnan rahoituksen. Huippu-urheilu saattaa joutua leikkurin tielle.
– Kaikki ovat tietenkin riskin kohteena, jos niinkin paljon leikataan kuin 10 prosenttia. Silti on selvää, että kansalaisjärjestötoiminta, joka käytännössä liikuttaa suomalaisia lapsia ja nuoria on se, jota pitää ensi sijassa varjella, Vapaavuori sanoi.
Antti Kurvinen, mistä asioista pitäisi leikata, kun urheilun ja liikunnan rahoitus vähenee?
– En lähde nyt tässä ensimmäisten kymmenien minuuttien aikana mitään linjaamaan. Tiedostan kuitenkin tilanteen vaikeuden. Nämä eivät ole koskaan mukavia asioita, mutta yritän hoitaa asiat mahdollisimman järkevällä ja oikeudenmukaisella tavalla. Katsotaan yhdessä kentän kanssa, mitä ratkaisuja tilanne vaatii.
Lue myös:
Kommentti: Salit auki! Lasten liikuntaharrastusten rajoituksilla on liian kova hinta