Ampuma-aseella tehtyjen henkirikosten määrä on kasvanut Ruotsissa huomattavasti viimeisen 16 vuoden aikana, selviää Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (Brå) tuoreesta tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun). Samaan aikaan muualla Euroopassa vastaavat rikokset ovat olleet laskussa.
Henkirikosten määrä pysyi verrattain alhaisena vielä vuoteen 2013 saakka, koska muiden kuin ampuma-aseilla tehtyjen henkirikosten osuus jatkoi laskuaan. Vuodesta 2013 eteenpäin ampuma-aseilla tehtyjen henkirikosten määrä on kuitenkin nostanut myös kokonaistasoa.
Ruotsissa kuolee aseella tehdyissä henkirikoksissa noin neljä ihmistä miljoonaa henkeä kohden, kun vastaava luku muissa tutkimuksessa mukana olleissa Euroopan maissa on 1,6.
Vuonna 2017 Euroopassa kuoli henkirikoksen uhrina keskimäärin hieman alle kahdeksan ihmistä miljoonaa henkeä kohden. Ruotsissa tämä luku oli 11. Vuoteen 2021 mennessä tuo luku on noussut jo 12:een. Tutkimusta varten ei saatu tuoreempia tuloksia kaikista muista vertailumaista, joita oli mukana yhteensä 22, mukaan lukien Suomi, jossa henkirikosten määrät ovat olleet laskusuunnassa.
Suurimman eron muuhun Eurooppaan Ruotsi tekee aseellisten henkirikosten suhteen 20–29-vuotiaiden kohdalla. Tutkimuksen mukaan henkirikosten määrän kasvu rajoittuu juuri tähän ikäluokkaan ja miehiin. Kun suurimmassa osassa muita Euroopan maita tämän ikäluokan kohdalla aseellisten henkirikosten uhrien määrä oli 0–4 henkä miljoonaa kohden, Ruotsissa vastaava luku oli 18.
Uhreiksi joutuu harvoin naisia tai alle 20-vuotiaita.
Suurin osa ammuskeluista tapahtuu köyhissä lähiöissä
Tutkimuksen mukaan aseellisten henkirikosten lisääntyminen Ruotsissa liittyy läheisesti "rikollisiin ympäristöihin sosiaalisesti heikommassa asemassa olevilla alueilla". Näiden alueiden ulkopuolella niitä ei juuri tapahdu. Nykyään noin 80 prosenttia Ruotsissa tapahtuvista asellisista henkirikoksista tapahtuu edellä mainituissa rikollisissa ympäristöissä.
Nopeat ja hetkittäiset piikit henkirikostilastoissa ovat yleisesti yhteyksissä huumekauppaan, rikollisjengeihin ja luottamuspulaan oikeusjärjestelmää kohtaan, tutkimuksessa todetaan.
Samat riskitekijät esiintyvät myös muiden maiden tilastoissa, mutta niissä maissa ei ole ollut havaittavissa samanlaista kasvua aseellisten henkirikosten määrässä. Tutkimuksessa huomautetaan, että Suomessa aseelliset henkirikokset tapahtuvat useimmin perhepiirissä tai muissa yhteyksissä.
Sosioekonomiset tekijät ja aseiden saatavuus nousevat tutkimuksessa esiin henkirikosten määrään vaikuttavina tekijöinä, mutta eivät kuitenkaan yksistään riitä selittämään sitä. Tutkimuksessa todetaan, että rikollisilla alueilla aseelliset konfliktit johtavat uusiin vastaaviin. Selvää syytä siihen, miksi juuri Ruotsissa aseella tehtyjen henkirikosten määrä on kasvanut, ei tutkimuksessa osata sanoa.
Ruotsi ei kuitenkaan ole täysin yksin ongelman suhteen. Maailmanlaajuisesti henkirikosten määrän lasku näyttää pysähtyneen, ja kehittyneissä maissa jopa lähteneen uudestaan nousuun – ainakin Euroopan ulkopuolella. Lisäksi laiton asekauppa ja huumekauppa ovat kasvava ongelma Euroopassa. Samoin rikollisjengien kanssa on ongelmia myös muualla Euroopassa.