Hyppää sisältöön

Suomi verottaa kaivoksia muita tärkeimpiä kaivosmaita kevyemmin – tutkimusryhmä esittää kaivosyhtiöille voitoista perittävää veroa

Kaivosyhtiöt maksavat Suomessa pelkkää tavallista yritysveroa. Esimerkiksi Yhdysvallat, Australia ja Kanada perivät kaivoksilta lisäksi erillistä kaivosveroa. Nyt Suomessa harkitaan veroa, jolla otettaisiin siivu kaivosyhtiöiden voitoista.

Edellisvuonna suljetusta Oriveden kaivoksesta louhittiin kultaa. Dragon Mining -yhtiön kaivos on ollut julkisuudessa, koska kaivosyhtiö piilotti jätteitä syvälle kaivostunneliin. Kuva: Yle

Kaivoksia tulisi verottaa niiden nettotulosten perusteella, kaivosverotusta selvittänyt tutkimusryhmä suosittaa.

Voittojen verottaminen olisi tehokkainta, koska se ei vaikuttaisi kaivosyhtiöiden kannustimiin louhia mineraaleja, sanoo johtava tutkija Seppo Kari Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (Vatt).

– Näin ollen tulot kotitalouksille ja sijoittajille säilyisivät hyvällä tasolla ja valtiolle kertyvä verotuotto voisi kertyä huomattavaksi.

Kari oli osa tutkimusryhmää, joka selvitti kaivosverotusta valtioneuvoston tilauksesta yhdessä Suomen ympäristökeskus Syken ja konsulttiyhtiö KPMG:n kanssa.

Toisena päävaihtoehtona selvityksessä ollut rojaltivero, eli louhitun malmimäärän perusteella kerättävä vero, nostaisi kaivosyhtiöiden kustannuksia, vähentäisi louhittavien malmien määriä ja lopulta valtiolle kertyvää verotuottoa.

Esimerkiksi matalatuottoisten malmiesiintymien louhimisen rojaltiverot saattaisivat tehdä kokonaan kannattamattomaksi.

– Rojaltiverojen soveltaminen vähentäisi kaivostoimintaa, ja silloin myös veropohja ja verotuotot pienenisivät, Kari toteaa.

Yhdistelmävero toisi verotuloja jo uuden kaivoksen alkumetreillä

Yritysten voittoihin perustuvien verojen ohella tutkijaryhmä esittää yhdistelmää voitto- ja rojaltiveroista.

Se tekisi verotuotoista tasaisempia, paremmin ennustettavia ja kerryttäisi veroja jo kaivosten elinkaaren alkuvaiheessa.

Tutkimusryhmä laski selvityksessä, että esimerkiksi Australian kaivosveroa vastaavalla verotustasolla kaivosvero voisi tuottaa vuosittain runsaat 50 miljoonaa euroa verotuloja.

Kari painottaa, että kyse ei ole tutkimusryhmän suosituksesta vaan verrokkimaan verotasoon pohjaavasta esimerkkilaskelmasta.

Verokertymä riippuisi lopulta kaivosyhtiöille asetettavasta veroprosentista, josta päättävät politiikot.

Kaivosverotukseen aiemmin ehdotettua kaivosten kunnallista verotusoikeutta tutkijat eivät kannata. Valtionosuusjärjestelmään kuuluvan verotulojen tasausjärjestelmän vuoksi verotulojen ohjaaminen kaivoskunnille hyödyttäisi niitä tutkimusryhmän mukaan vain marginaalisesti.

Kaivosveron selvittämisestä linjataan hallitusohjelmassa.

Kaivoksia verotetaan Suomessa useita verrokkimaita kevyemmin

Kaivosverolla asetettaisiin käytännössä hintalappu Suomen maaperästä löytyville malmeille, joita ulkomaiset kaivosyhtiöt ovat tähän asti pystyneet hyödyntämään veroitta.

Kaivokset maksavat muiden yritysten tapaan yhteisöveroa ja esimerkiksi kiinteistöveroja, mutta erillistä kaivosveroa ei ole käytössä toisin kuin useissa muissa aktiivisen kaivostoiminnan maissa.

Esimerkiksi Kanada, Yhdysvallat ja Australia verottavat kaivosyhtiöitä erillisverolla. Ruotsissa kaivosveroa ei ole.

Nyt kaivosveroa harkitaan otettavaksi käyttöön ainakin Suomen metallimalmikaivoksissa, joita on yhdeksän. Yhteensä aktiivisia kaivoksia on Suomessa 45.

Viime vaalikauden lopulla, alkuvuonna 2019 suurin osa eduskuntapuolueista kannatti kaivosveroa Ylen kyselyssä.

Käynnissä on myös kaivoslain uudistus, jonka eduskunta saa käsiteltäväkseen ensi vuonna. Uudistuksesta sovittiin hallitusohjelmassa, ja lisäksi uudistusta vaatinut kansalaisaloite eteni eduskuntaan loppuvuonna 2019.

Uudistuksen tavoitteena on muun muassa parantaa kaivosten ympäristönsuojelua. Tarkoitus on myös nostaa kaivoksilta kerättävien vakuuksien määrää, millä varauduttaisiin mahdollisiin ympäristöongelmiin.

Tutkimusryhmä: ympäristösääntely toteutettava erillään verotuksesta

Suomi on kansainvälisten kaivosyhtiöiden silmissä yksi houkuttelevimmista investointikohteista.

Kaivosvero saattaisi Vattin Seppo Karin mukaan hieman heikentää kaivosyhtiöiden kiinnostusta Suomeen, mutta vaikutus tuskin olisi suuri.

– Kohtuutasoinen, nettotulokseen kohdistuva vero heikentäisi Suomen houkuttelevuutta kaikkein vähiten.

Voittojen perusteella kerättävään veroon liittyy riski siitä, että kansainväliset yhtiöt järjestäisivät voittojaan nostettavaksi ulkomaisiin toimipisteisiinsä.

– Lainsäädäntö kuitenkin mahdollistaa voittojen siirtelyyn liittyvän valvonnan eli uhka on pienehkö, Kari sanoo.

Tutkimusryhmä vertaili veromalleja taloustieteellisten tutkimusten ja simulaatioiden avulla. Lisäksi kaivosveroa arvioitiin vero-oikeuden ja ympäristösääntelyn kannalta.

Tutkijat toteavat, että ympäristönsuojelu tulee toteuttaa kaivosveron sijaan muilla keinoilla, kuten sääntelyn ja valvonnan kiristämisellä.

Kaivoksille pohdittua sähköveron korotusta tulisi tutkimusryhmän mukaan pohtia erillisenä toimenpiteenä, eikä kaivosveron vaihtoehtona.

Lue lisää:

Metallipula saattaa energiajärjestön mukaan alkaa hidastaa ilmastotoimia – geologi jakaa huolen: "2030- ja 2040-luvut ovat jo hyvin lähellä"

Puolueilta laaja kannatus kaivosverolle Ylen kyselyssä – kaivosyhtiöt halutaan panna maksamaan lisää Suomesta kaivetuista mineraaleista

Kaivoslain uudistaminen siirtyy ainakin vuodella eteenpäin

Suosittelemme sinulle