Rakennuksia puretaan Suomessa vuosittain niin paljon, että kymmenen vuoden aikana puretut kerrosneliömetrit vastaavat mittaluokaltaan pientä kaupunkia.
Nykyisellään purkutalojen murskattu betoni päätyy useimmiten korvaamaan soraa teiden pohjilla.
Toisinkin voisi olla.
Rakentamisen kiertotalouteen keskittyvät CIRCuIT- ja HYPPY-hankkeet järjestivät keväällä yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa ideointikilpailun korkeakouluopiskelijoille.
Haasteena oli löytää uusia, ympäristöystävällisiä, esteettisesti laadukkaita ja monistettavia tapoja betonielementtikerrostalon rakennusosien uudelleenkäyttöön.
Kilpailun voittaneessa työssä purkukuntoisen 1970-luvun kerrostalon betonielementeistä syntyi suunnittelupöydällä loft-asuntoja.
Loft-idean takana ovat Aalto-yliopiston arkkitehtuurin opiskelijat Heljä Nieminen ja Havu Järvelä sekä rakennustekniikan opiskelija Saara Kemppainen.
Havu Järvelän mukaan idea loft-asuntoihin syntyi käytännön syistä.
– Ennen 90-lukua asuinkerrostaloilta vaadittiin ainoastaan 2,8 metrin kerroskorkeutta, kun nykyään kerroskorkeuden pitää olla 3,0 metriä. Eli vanhoissa elementeissä on kiusallinen 20 senttimetrin vaje, jonka takia niitä ei voi sinällään käyttää uudestaan [nykyisiin asuinkerrostaloihin].
Ratkaisuna tiimi keksi laittaa kaksi elementtiä päällekkäin yhtä asuntoa kohden, joten niistä syntyi ilmavia loft-asuntoja.
Elementtien uudelleenkäyttö on liki olematonta Suomessa
Kuudennen vuoden arkkitehtiopiskelija Havu Järvelälle ajatus betonielementtien uudelleenkäytöstä oli tuttu jo ennen ideakilpailua.
Järvelä oli jo ehtinyt kirjoittaa diplomityötään 90 sivun verran, ja siinä hän tutkii nimenomaan purettavan rakennuskannan resursseja osana uudisrakentamista.
– Jos tarkastellaan kuinka iso osa elementeistä tai rakennusosista ylipäänsä menee uudelleenkäyttöön, niin se on hyvin lähellä nollaa prosenttia Suomessa.
EU:n jätedirektiivin ja Suomen valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena olisi ollut kierrättää ja uudelleenkäyttää 70 prosenttia materiaaleista jo tähän vuoteen mennessä.
Vaikka rakennusten julkisivuelementit ovat vuosikymmenten saatossa olleet sateen ja pakkasen piiskaamina, rungon sisällä on paljon täysin käyttökuntoisia elementtejä, Järvelä kertoo.
– Kuten välipohjalaattoja ja huoneistojen välisiä seinäelementtejä. Ja ainakin nämä ontelolaatat ja aukottomat elementit ovat siinä kunnossa kuin ne on sinne alunperin asennettukin.
Rakennustekniikan opiskelija Saara Kemppainen sanoo, että tekniikka elementtien irrottamiseksi uudelleenkäyttöä varten on jo olemassa. Tekemistä on hidastanut tekniikkaa enemmän käytännöt.
– Nyt rakennetaan niin, että suunnittelijat suunnittelevat uusien materiaalien pohjalta, koska ne ovat standardoituja. Vanhoille materiaaleille ei ole olemassa mitään standardia, joten rakennuttaja ei tavallaan tiedä, mitä ne ovat.
Kemppainen sanoo, että riskinä on, että koko urakka viivästyy, kun uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuutta uudiskohteeseen pohditaan rakennusvalvonnassa.
– Ehdotimme kilpailutyössämme purkuvarmennustodistuksen käyttöönottoa. Käytännössä se tarkoittaisi, että purkajan pitäisi tehdä purkukartoitus jo ennen rakennuksen purkamista ja hankkia käyttökelpoisille osille sertifikaatti.
Kemppaisen mukaan tällöin seuraavassa rakennusurakassa elementtejä hyödyntävä rakennuttaja voisi käsitellä niitä alusta asti kuten uusia elementtejäkin.
– On enemmän kyse siitä, että saataisiin uusi koneisto pyörimään. Käytännön asiat, kuten kuinka elementit kasataan tai kuinka ne irrotetaan, se ei ole oikeasti ongelma.
Käytetyn betonielementin hiilijalanjälki on 3–7 prosenttia verrattuna uuteen
Betoni dominoi niin rakennusmateriaalivalmistusta kuin rakennusjätettäkin siinä määrin, että Tampereen yliopiston koordinoimassa hankkeessa tutkitaan nyt, olisiko betonielementtien uudelleenkäytöstä saatavissa kannattavaa liiketoimintaa.
Nelivuotinen ReCreate-hanke on saanut EU-rahoitusta yhteensä 12,5 miljoonaa euroa.
Mukana on yliopistoja sekä yrityksiä Suomesta, Ruotsista, Hollannista ja Saksasta. Hanketta johtaa dosentti Satu Huuhka Tampereen yliopiston rakennetun ympäristön tiedekunnasta.
–Tarkastelemme pystyykö elementtien uudelleenkäytöstä tekemään teollisen mittakaavan toimintaa, jossa olisi ihan oikeita liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille.
Tähän asti betonielementtien uudelleenkäyttö rakentamisessa on ollut lähinnä kertaluontoista kokeilua.
Satu Huuhkan mukaan saksalaiset ovat olleet edelläkävijöitä, sillä siellä asiaa on tutkittu viimeisten vuosikymmenten aikana eniten.
– Saksalaiset tutkimuskumppanimme ovat laskeneet, että uudelleen käytetyn betonielementin hiilijalanjälki on 3–7 prosenttia uuden elementin hiilijalanjäljestä. Se on motivaatio, miksi tätä asiaa halutaan tutkia.
Huuhka sanoo, että tarkoituksena on luoda käytännöt, joiden avulla elementtien uudelleenkäytössä voidaan olla varmoja niiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä poistaa mahdollisesti esteenä olevia säädöksiä.
– Olen kyllä sitä mieltä, että lainsäätäjä on hereillä, tietoinen ja ehkä valmiudessa myös reagoida, kun saamme hyviä tutkimustuloksia mihin tukeutua, Huuhka arvioi.
– Se, että tekniset kysymykset pystytään ratkaisemaan, on edellytys sille, että ajattelutapakin voi muuttua. Ne kulkevat käsi kädessä.
Vantaalla kierrätetään purettujen koulurakennusten tiiliä
Paitsi betonielementtien uutta elämää, rakentamisen kiertotalous pitää sisällään myös laajempia kokonaisuuksia.
Niitä pohtii EU-alueella nelivuotinen CIRCuIT-hanke (Circular Construction In Regenerative Cities), joka on myös saanut rahoitusta EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta.
Eurooppalaisista metropoleista mukana ovat Lontoo, Kööpenhamina, Hampuri – ja Vantaa.
Suomessa hanketta koordinoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
Tarkoituksena on vauhdittaa rakentamisen kiertotaloutta kolmessa teemassa:
- rakennusten purkaminen, rakennusosien uudelleenkäyttö ja rakennusmateriaalien kierrätys
- rakennusten elinkaarien pidentäminen kunnostamalla sekä käyttötarkoitusta muuttamalla
- joustava rakentaminen: monikäyttöisyys, muunneltavuus ja purkamisen mahdollistava suunnittelu
Vantaan kaupunki on mukana pilottihankkeissa. Esimerkiksi rakennusten purkamisessa kohteina on ollut kaksi koulua, Hevoshaan koulu ja Vantaankosken koulu, joihin liittyvää tutkimusta koordinoidaan Hampurista käsin, HSY:n hankepäällikkö Henna Teerihalme kertoo.
– Tunnistimme tiilet Suomen kannalta kiinnostavaksi materiaaliksi ja kiinnostuimme, miten niitä voitaisiin hyödyntää uudelleen seuraavissa kohteissa. Tähän liittyen Tampereen yliopisto on puolestaan tehnyt erilaisia pakkasenkestotestejä ja muita laatuvaatimuksiin liittyviä testejä.
Testien jälkeen tiiliä on tarkoitus käyttää Vantaalla uudessa kohteessa, jossa lasketaan uudelleenkäytön ympäristövaikutukset.
Rakennuksen eliniän pidentämistä tutkitaan myös vantaalaisessa koulussa. Rakennukselle pohditaan uutta käyttötarkoitusta koulukäytön jälkeen, jotta purkamiselta vältyttäisiin.
– Sen lisäksi meillä on vantaalaisen vuokra-asuntoyhtiö VAV:in kanssa yhteistyötä. He ovat osoittaneet yhden asumiskohteen, joka kaipaa kehitysmahdollisuuksien tarkastelua.
Betoni on ikuista?
Ideakilpailun voittaneet opiskelijat suunnittelivat loft-talon siten, että siinä käytetyt betonielementit voisivat jatkaa elämäänsä edelleen, vaikka rakennus joskus purettaisiin.
– Kaikkihan tietysti tuhoutuu, myös luonnonkivi, kuten antiikin temppelitkin ovat kärsineet. Mutta ihmiselinkaaren mittakaavalla säältä suojassa oleva elementti on aika ikuinen, arkkitehtiopiskelija Havu Järvelä sanoo.
Rakennustekniikan opiskelija Saara Kemppainen muistuttaa, että jossain aina puretaan ja toisaalla rakennetaan. Materiaalia on käytössä todella, todella paljon.
– Suunnittelemamme loftin hiilijalanjälki oli vain puolet verrattuna siihen, jos se olisi tehty täysin uusista materiaaleista. Uudelleenkäytimme loftissa kaksi rakenneosakokonaisuutta eli välipohja- ja väliseinäelementit vanhasta rakennuksesta.
– Ja koska idea rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä on skaalattavissa jokaiseen kaupunkiin ja kaikkialle, niin sen luomat mahdollisuudet ovat minusta tosi iso asia.
Eli jos suunnittelemanne loft-talo purettaisiin, niin sieltäkin säältä suojassa olevat elementit pitäisi pystyä käyttämään kolmatta kertaa?
– Se oli meidän kantava idea, ettei me nyt tehtäisi laastaria, joka pahentaisi tilannetta, vaan yritettäisiin helpottaa seuraavien arkkitehtiopiskelijasukupolvien elämää, Havu Järvelä nauraa.
Mitä ajattelet betonielementtien uudelleenkäyttämisestä rakentamisessa? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 2. kesäkuuta klo 23 asti.
Lue lisää:
Puusta tuli yllättävä ongelma purkujätteen kierrätyksessä – "Tuhottoman kallista"