EL SALVADOR Trooppisen kostea helle ei vaivaa Natalia Guzmánia, 26, kun hän kerää maahan pudonneita mangoja El Cucon kylän laitamilla El Salvadorin itäosissa. Mangopuiden ja palmujen lehvistöt tuovat kaivattua varjoa. Kaskaat pitävät korviahuumaavaa meteliä.
Guzmán työskentelee tarjoilijana yhdessä surffi- ja reppumatkailijoiden suosimista majapaikoista, jotka värittävät El Cucon pitkää rantaviivaa. Näennäisestä idyllistä huolimatta hän suunnitteli muuttavansa Yhdysvaltoihin luvattomasti aviomiehensä kanssa.
– Anoppini asuu Yhdysvalloissa, ja hän pyysi meitäkin sinne. Päätimme sitten syyskuussa 2015 lähteä matkaan, Guzmán kertoo Ylelle.
Anoppi myös lupasi auttaa matkakuluissa, joita Guzmán maksoi ihmissalakuljettajalle eli kojootille yhteensä 6 000 euroa. Kojootin ohjeistuksen mukaan mahdollisille kysyjille matkan varrella oli sanottava, että pariskunta oli yksin liikkeellä, eikä tuntenut heitä varjona seuraavaa miestä.
Guzmánit pääsivät Guatemalan läpi, mutta matka tyssäsi Villahermosassa, Tabascon osavaltiossa Meksikossa siirtolaisviranomaisten ratsiaan vain viisi päivää lähdön jälkeen.
– Olimme linja-autossa, kun kaikkien matkustajien passit tai henkilökortit tarkistettiin. Koska meillä ei ollut Meksikon henkilöpapereita, jouduimme jäämään asemalle. Siirtolaisviranomaiset tiesivät, mistä tulimme heille kertomiemme päivämäärien takia ja jouduimme palaamaan kotiin.
Kojootit olivat kertoneet halukkaille lähtijöille, että Yhdysvaltoihin pääsisi helposti, ja Guzmán oli uskonut heitä.
– Olimme kuvitelleet niin, mutta emme tienneet ratsioista. Ikävä kyllä, yksi niistä oli meille kohtalokas. Menetimme myös kaikki rahat, jotka olimme antaneet kojootille. Kokemus oli kaiken kaikkiaan epämiellyttävä, emmekä ole yrittäneet lähteä toista kertaa, myöntää Guzmán.
Yhdysvalloissa asuu noin 2,5 miljoonaa salvadorilaista, mikä on enemmän kuin mistään muusta Väli-Amerikan maasta tulleiden siirtolaisten määrä.
Suurin osa heistä asuu Los Angelesissa, mutta väestöä on keskittynyt myös Texasiin ja New Yorkiin. Perhesyyt ovat tärkeä tekijä monen lähdön taustalla.
– Ajattelimme myös, että Yhdysvalloissa olisi paremmat mahdollisuudet menestyä taloudellisesti. Eivätkä lasten tulevaisuudennäkymät ole valoisat kotiseudullani, missä ei ole tasokkaita kouluja, joten hyvän ja pysyvän työpaikan saaminen on vaikeaa, harmittelee Natalia Guzmán.
Paluun jälkeen Guzmánit päättivät puskea töitä El Cucossa ja säästää taloa varten. Neljän vuoden jälkeen he saavuttivat tavoitteensa. Guzmán oppi kokemuksen myötä arvostamaan enemmän omaa kotimaataan, jonne hän on päättänyt jäädä pysyvästi.
– El Salvador on kaunis maa. Pidän kulttuuristamme, ruoasta, vuorista ja rannoista, Guzman ylistää.
Heikko taloudellinen tilanne ja turvattomuus ikuisia vitsauksia?
Muuttoliike El Salvadorista on nykyään vähäisempää kuin mitä se oli 1990-luvulla maan pitkän sisällissodan jälkimainingeissa.
Uusi sukupolvi yrittää entistä useammin pärjätä kotimaassaan, sillä opiskelumahdollisuudet ja korkeasti koulutettujen työllisyystilanne ovat parantuneet viime vuosina. Myös koronavirus sekä USA:n tiukentunut siirtolaispolitiikka presidentti Donald Trumpin kaudella ovat hillinneet lähtöintoa.
El Salvadorin taloudellinen tilanne on samalla heikentynyt koronaviruksen ja sen leviämisen estämiseksi tehtyjen varotoimien myötä, joissa varoja ei säästelty. Maata uhkaakin luisuminen vararikkoon presidentti Nayib Bukelen leväperäisen rahankäytön takia.
Valtion velkataakka on jo 92 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Keskipalkka on 1 710 euroa kuukaudessa, mutta elinkustannukset ovat 37 prosenttia pienemmät kuin USA:ssa.
– Toivon, että Bukelen hallitus luo enemmän työpaikkoja turismin, teollisuuden ja maatalouden parissa. Jos meillä ei ole kunnon projekteja työllistymisen edistämiseksi ja perustoimeentulon turvaamiseksi, emme koskaan näe talouskasvua ja muuttoliike muualle jatkuu, tarjoilija Nelson López toteaa El Cucossa.
Monilla on vieläkin vakavampia syitä lähteä vaaralliselle matkalle. Väkivaltaisten jengien uhittelu ja suojelurahan kiristäminen sai Lópezin, 35, veljen pakenemaan Yhdysvaltoihin.
– Veljeni oli vaikeassa tilanteessa. Hän oli töissä hautaustoimistossa ja sai hädin tuskin vuokrarahat kasaan. Sen lisäksi rikollisryhmät uhkasivat häntä koko ajan.
El Salvador nautti kyseenalaista mainetta 2010-luvun alkupuolella, kun siitä tuli maailman vaarallisin maa: murhia rekisteröitiin pahimmillaan yksi tunnissa.
Katujengit hallitsevat edelleen tiettyjä alueita El Salvadorissa rautaisella otteella. Jengien jäsenet vaativat suojelurahaa yrityksiltä ja asukkailta, ja kidnappaavat sekä tappavat perheenjäseniä, jos eivät saa vaadittua summaa.
Vakavailmeinen Nelson López olisi halunnut lähteä matkaan veljensä kanssa, mutta joutui jäämään kotimaahan varojen puutteen takia.
– Olen haaveillut lähdöstä senkin jälkeen, mutta harkitsin riskejä ja päätin, että yritys ei olisi sen arvoinen. Voisin menettää kaiken, jos en onnistuisi pääsemään perille, López toteaa.
Kaikella López tarkoittaa myös henkeään. Vuoden 1998 jälkeen vähintään 7 000 laittomasti maahan pyrkinyttä siirtolaista on menehtynyt USA:n ja Meksikon rajalla kuumuuteen tai Rio Grande -joen vuolaaseen virtaan. Monen matka katkeaa jo sitä ennen Meksikossa, missä paperittomat siirtolaiset ovat helppoja uhreja huumekartelleille ja muille rikollisille.
Yhdysvalloissa vaarana ovat maahanmuuttoa valvovan ICE:n siirtolais- ja tulliviranomaiset, jotka karkottivat maasta 185 884 henkeä vuonna 2020. Vaikka luku on alhaisin yli 10 vuoteen, luvatta maassa asuvien siirtolaisten on oltava koko ajan varpaillaan.
– Veljeni asuu nyt Texasissa ilman papereita. Hän yrittää saada oleskeluluvan, jotta voisi elää normaalia elämää ilman kiinnijäämisen ja karkotuksen pelkoa. Hän on nuhteeton ja tekee paljon töitä rakennustyömaalla, López sanoo.
Hänen toiveenaan on, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden myöntäisi pysyvän oleskeluluvan kaikille ”kunnollisille” siirtolaisille, kuten hänen veljelleen, vaikka he tulivat ja asuvat maassa ilman lupaa.
– Hän tulisi sitten käymään El Salvadorissa ja voisin halata häntä. Kaipaan veljeäni todella paljon, sanoo López tunteet pinnassa.
Pew-tutkimuskeskuksen mukaan Yhdysvalloissa asui 10,5 miljoonaa lainvastaisesti maahan saapunutta siirtolaista vuonna 2017.
Natalia Guzmán uskoo, että Biden tulee lunastamaan lupauksensa siirtolaispolitiikan uudistamisesta.
– Biden on luvannut parannuksia siirtolaisten asemaan. Nyt heillä on toivoa saada pysyvä oleskelulupa Yhdysvalloissa oikeusprosessin kautta. Olen toiveikas väliamerikkalaisten sisarusteni puolesta, Guzmán sanoo ja hymyilee.
Menestyneet pääkaupungissa – maaseutu unohdettu
El Salvadorin itäosista, San Miguelin ja La Uniónin alueilta, johon El Cucokin kuuluu, on lähtenyt eniten siirtolaisia Yhdysvaltoihin.
Hondurasin rajalla sijaitseva alue kärsi suuria tuhoja vuosien 1979–1992 sisällissodassa, jossa Yhdysvallat tuki El Salvadorin sotilashallitusta FLMN-vasemmistoliikettä vastaan, jonka takana olivat Kuuba ja Nicaragua.
Tuhoutuneen infrastruktuurin jälleenrakentaminen on ollut hidasta.
– La Uniónin alue on kauimpana pääkaupungista. Se on jätetty historiallisesti oman onnensa nojaan hallituksesta riippumatta. Täällä ei ole myöskään tasokkaita kouluja. Tämän takia maan itäosista lähdetään edelleen muualle, kertoo La Uniónin departementin eli hallinnollisen alueen kuvernööri Victoria Gutiérrez.
Hyvin monet lapset ovat kasvaneet ilman isää tai äitiä, jotka lähtivät Yhdysvaltoihin sisällissodan jälkeen. Tämä vaikuttaa edelleen salvadorilaiseen yhteiskuntaan, Gutiérrez myöntää. Hän panostaa ohjelmassaan naisten, joita on väestöstä enemmistö, ja lasten aseman parantamiseen maaseudulla.
–Haluan tänne yliopiston, jotta nuorilla olisi mahdollisuus saada hyvä koulutus ja helpompaa työllistyä kotimaassaan.
Gutiérrez mainitsee infrastruktuuriprojekteista uuden lentokentän, junaradan ja La Uniónin sataman elvyttämisen. Niiden parissa olisi tarvetta koulutetulle työvoimalle, joka on keskittynyt pääkaupunki San Salvadoriin.
La Uniónista kotoisin oleva Jose Granados, 24, työskentelee DHL-kuljetusyhtiön logistiikkainsinöörinä San Salvadorissa. Hänelle kuten muillekin yliopistosta valmistuneille työpaikkoja riittää.
– Uskon vakaasti siihen, että maassamme on hyviä opiskelupaikkoja ja töitä korkeasti koulutetuille. Sain itse kansainvälisen työharjoittelupaikan Euroopasta opiskeluaikanani. Meillä kaikilla on samat mahdollisuudet menestyä kyvyistämme riippuen, sanoo Granados.
Muiden haastateltavien tavoin hänkään ei pidä Yhdysvaltoja enää salvadorilaisten nuorten päätavoitteena. Granados kannustaa opiskelijoita matkustamaan käyttämällä hyödyksi työharjoittelupaikat, joita on tarjolla Euroopassa.
Granados on vakaasti sitä, mieltä, että lähteminen muualle ilman työlupaa ei todellakaan kannata.
– Jotkut ajattelevat edelleen, että Yhdysvalloissa kaikki on paremmin, mutta se ei ole totta.
Riskit ovat moninkertaiset hyötyihin verrattuna, Granados tietää.
– Olen kuullut monista matkan varrelle kadonneista ja autiomaahan hylätyistä lapsista. Minusta salvadorilaisten nuorten on tärkeää ponnistella unelmansa eteen omassa maassaan, jotta heidän ei tarvitse jättää perhettään, joka on tärkein asia, ja jatkaa tämän yhteiskunnan pirstaloitumista.
Lue myös: