Suomi ja Norja sopivat kuukausi sitten rajajokensa Tenon lohen kalastuskiellosta täksi vuodeksi. Syynä ovat romahtaneet lohikannat ja uhka lohen sukupuutosta.
Lohenkalastuskielto herätti vastustusta Tenon alueen asukkaissa sekä Suomen että Norjan puolella.
Osana vaarantuneen luonnonlohen suojelua Norja rajoitti omilla merialueillaan lohenpyyntiä voimakkaasti. Tieto Norjan rajoituksista auttoi myös Tenon jokivarren asukkaita hyväksymään lohen jokipyynnin täyskiellon täksi vuodeksi.
Rajoituksiin kuului myös tehokkaan koukkuverkkopyynnin kielto Finnmarkin rannikolla, jossa kalastusmuoto on ollut sallittu. Muualla Norjassa se kiellettiin jo parikymmentä vuotta sitten.
Ministeriö: Ikävä päätös
Tieto Norjan suurkäräjien päätöksestä perua koukkuverkkopyynnin kielto Finnmarkin meriaueilla yllätti Tenon sopimusneuvotteluja Norjan kanssa käyneen maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Tapio Hakasteen.
Hakaste sai torstaina päivällä Norjan ilmasto- ja ympäristöministeriöstä vastauksen, että koukkuverkon kiellon peruminen koskee vain kuluvaa vuotta 2021.
Samalla Norjan ministeriö ilmoitti, että Tenovuonon ja sen itäpuolella olevan Berlevågin kunnan ja länsipuolella olevien Gamvikin ja Lebesbyn rannikoiden lohenkalastuskielto pysyy.
Norjan suurkäräjien päätös pyörtää koukkuverkkokielto muualla Finnmarkin rannikolla on silti Suomelle yllätys ja pettymys.
– Ei meillä siitä ole ollut tietoa. Päätös on pettymys ylipäänsä jos näitä määräyksiä lievennetään, koska koko Finnmarkin alueella on lohen sekakantakalastusta ja useita lohikantoja vaeltaa rannikon läheltä. Olisi parempi jos rannikkokalastusta rajoitettaisiin niin kuin oli suunniteltu, sanoo Hakaste.
Lohitutkija: Norjan lievennys takapakkia Tenon lohelle
Tenon ja Norjan rannikon merialueiden lohia vuosikymmeniä tutkineen tohtori Eero Niemelän mukaan koukkuverkkokiellon purkaminen vaikuttaa myös Tenon lohikantoihin.
– Ilman muuta koukkuverkon salliminen vaikuttaa ja kielteisesti.
Vuosina 2011-2012 tehdyn tutkimuksen mukaan 18 prosenttia Norjan Nordlandin pohjoisosan, Tromssan ja Finnmarkin rannikolla saaduista lohista oli Niemelän mukaan lähtöisin Tenosta.
– Joka viides kala oli Tenon kala. Tenovuonon kalastuskieltoalueen ulkopuolella kuten Altan alueella, Laksefjordissa ja Varanginvuonossa pyynti kohdistuu edelleen Tenojoen kantoihin. Tenon lohet kulkevat sekä idästä että lännestä Tenovuonoon ja tulevat siellä pyynnin kohteeksi, sanoo Niemelä.
Norja kielsi aiemmin tänä vuonna lohen meripyynnin Tenovuonossa ja vuonon suun itäpuolella Berlevågin kunnan rannikolla. Vuonon länsipuolella kielto koskee Gamvikin ja Lebesbyn kuntien rannikoita.
Lisäksi Norja kielsi lohen pyynnin koukkuverkolla koko Finnmarkin alueen rannikolla ja vuonoissa. Nyt tämä koukkuverkkokielto on poliittisten paineiden vuoksi peruttu muualta Finnmarkista paitsi Tenovuonolta ja sen kahden puolen, jossa on täyskielto lohenpyynnille tämän vuoden.
Koukkuverkko on tehokas yhden miehen kalastusväline
Koukkuverkkoa pidetään tehokkaana pyyntivälineenä, jota kalastaja pystyy hoitelemaan yksin.
Koukkuverkko koostuu rannasta suoraan ulos lähtevästä, satakunta metriä pitkästä ja 6-8 metriä syvästä johdinverkosta, jonka päässä on koukkumaisessa kulmassa pyyntiverkko. Tutkija Niemelän mukaan johdinverkon kohdatessaan lohiparvi kääntyy uimaan verkon suuntaisesti ja päätyy tarttumaan koukkuverkon silmiin saaliiksi.
Vanhempi kalastustapa kiilaverkolla on Niemelän mukaan työläämpää, raskaampaa ja vaatii kahta kalastajaa.
Tenon lohi syntyy Tenossa ja sen sivujoissa Suomen ja Norjan alueella. Lohi vaeltaa kasvamaan Jäämerelle ja Pohjois-Atlantille, mutta palaa taas jokeen lisääntymään.
Tenon lohenkalastuksen kielto on historiallinen ja herättää voimakkaita tunteita.
Kielto estää Tenon saamelaisten lohenpyynnin ensimmäistä kertaa tunnetun historian aikana. Kielto on myös kallis isku Tenon matkailukalastusyrityksille, joista valtaosa on Suomen puolella Utsjoen kunnassa.