Sanoman kantelussa EU:n kilpailuviranomaiselle on kyse ennen kaikkea pelisääntöjen selkiyttämisestä mediakentällä, sanoo Sanoman toimitusjohtaja Susan Duinhoven Ylelle.
– Meidän näkökulmastamme tämä on melko neutraali asia. Tarkoitus on saada selvyyttä sääntöihin ja siihen, mikä on kunkin toimijan rooli yhä kilpaillummilla markkinoilla.
Sanoman kantelussa on siis kyse siitä, millaista sisältöä verorahoitteinen media voi julkaista, ja noudattaako Suomi EU:n valtiontukisääntelyä Yleä tukiessaan. Sisällöllisesti kantelussa (siirryt toiseen palveluun)halutaan rajoittaa Areenan julkaisuja ja Ylen sähköisiä oppimissisältöjä.
Areena on Suomen toiseksi suosituin suoratoistopalvelu (siirryt toiseen palveluun) heti Netflixin jälkeen. Sen sisällöissä on paljon ulkomaisia ja kotimaisia tv-sarjoja, dokumentteja ja elokuvia.
Duinhovenin mukaan kantelun tavoitteena ei ole heikentää Areenan asemaa, vaan varmistaa, että myös muilla toimijoilla on markkinoilla tilaa.
– Olemme kaikki yhdessä sananvapauden ja median moniäänisyyden puolella. Tarvitaan kuitenkin selkeät säännöt, ettei lopputulos ole se, ettei markkinoilla ole enää tilaa kaupallisille toimijoille, Duinhoven sanoo.
EU:lta kysyminen ei estä yhteistyötä
Rajanveto vaikuttaa esimerkiksi siihen, mihin Sanoman kannattaa tulevaisuudessa rahaa laittaa, sanoo Duinhoven. Hänen mukaansa Sanoman ei välttämättä kannata investoida sellaisiin palveluihin, jotka Yle jo kattaa.
– Haluamme olla varmoja, että investoimme hyvin. Sitä varten tarvitaan selkeyttä siitä, kuka tekee ja mitä Suomen markkinoilla. Voi myös olla, että kaikkia sääntöjä noudatetaan jo.
Mediatutkija Anu Koivunen kiinnitti Ylen haastattelussa huomiota siihen, että keskustelua ei käydä julkisesti vaan komission kautta. Komission ja Suomen valtion välinen kirjeenvaihto on lähtökohtaisesti salassapidettävää.
Sanoman Duinhovenin mukaan tässä ei ole mitään ihmeellistä. Hänen mukaansa on normaalia, että valtiorahoitteista mediaa koskevasta lakikysymyksestä kysytään linjausta unionilta.
– Tällaisissa tilanteissa meidän täytyy nojata prosesseihin, jotka on tehty tätä varten. EU:lta kysyminen ei estä sitä, että etsimme ratkaisuja ja keskustelemme asiasta myös itsenäisesti.
Ylen Ylä-Anttila: Kansainväliset suoratoistojätit hyötyvät
Ylen toimitusjohtajan Merja Ylä-Anttila on pahoillaan Yleen kohdistuvista kanteluista. Sanoman kantelun lisäksi Suomessa on vireillä toinen, Ylen tekstimuotoisten sisältöjen laajuutta koskeva kantelu. Sen seurauksena annettu hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
Ylä-Anttilan mukaan Sanoman tuoreen kantelun tavoitteena vaikuttaa olevan nykymuotoisen Areenan kyseenalaistaminen.
Areena-julkaisujen rajoittaminen heikentäisi kotimaisia kulttuurisisältöjä ja sataisi lopulta kansainvälisten suoratoistojättien laariin, Ylä-Anttila sanoo.
– Isot kansainväliset toimijat rynnistävät tänne suoratoistopalveluineen ja miljardien sisältöbudjetteineen. Suomalaistoimijoiden kannattaisi silloin yhdessä ylläpitää suomalaista hyvää kulttuuria ja pelata samalla puolella joukkuetta, Ylä-Anttila sanoo.
Sanoman kantelu nosti perjantaina kritiikkiä myös yhtiön sisältä. Konserniin kuuluva sanomalehti Helsingin Sanomat kutsui pääkirjoituksessaan (siirryt toiseen palveluun)kantelua ajastaan jälkeen jääneeksi, koska Areenasta on jo muodostunut suomalaisille merkittävä sivistyspalvelu.
Lehden mukaan kantelu voi kuitenkin olla konsernin liiketoiminnan kannalta perusteltu, ja on poliitikkojen ja viranomaisten tehtävä tehdä Ylen toiminnalle selkeät pelisäännöt.
Lue myös:
Mediayhtiö Sanoma haluaa rajoittaa Yle Areenaa – konserni kanteli EU:n komissiolle Yleisradiosta