Puolustusvoimat kokeili puolen vuoden ajan laillisuusvalvontakanavaa, johon saattoi nimettömänä kertoa havaitsemistaan epäkohdista.
Maaliskuussa päättyneessä kokeilussa olivat mukana Pääesikunta, Kaartin jääkärirykmentti, puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta, Lapin lennosto ja Rannikkoprikaati.
Ilmoituksia tuli neljä, ja ne koskivat virka-aikaa, parkkipaikkoja ja sukulaisen palkkaamista. Laittomuuksia ei tullut esiin eivätkä ilmoitukset johtaneet jatkotoimenpiteisiin.
Upseeriliitto suhtautui kanavaan alun alkaenkin epäluuloisesti.
– Näyttää siltä, että olemme oikeassa siinä, että tällaista kanavaa ei välttämättä tarvita. Saamani palautteen mukaan myöskään nämä organisaatiot, joissa tämä oli kokeilussa, eivät kokeneet tätä kovin positiivisena, Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita sanoo.
Hänen mukaansa kanava ei sovi puolustusvoimien kulttuuriin.
– Armeijassa on perinne, että asiat viedään esimiesketjua pitkin eteenpäin, jos on jokin väärinkäytös. Sen takia on koettu vähän ihmeellisenä, että anonyymisti kerrotaan.
Kyselyssä puolet yrityksistä oli perustanut ilmoituskanavan
Puolustusvoimien kokeilu liittyy EU-direktiiviin, jonka perusteella vähintään 50 työntekijän organisaatioiden pitää perustaa sisäinen ilmoituskanava, jossa muun muassa työntekijät voivat nimettöminä kertoa väärinkäytöksistä.
Ilmoituskanava pitäisi perustaa 17.12. mennessä. Alle 250 henkeä työllistäville yrityksille tulee kuitenkin kahden vuoden siirtymäaika. Yritysten lisäksi kanava vaaditaan esimerkiksi kunnilta.
Kansallinen lainsäädäntö on Suomessa vielä tekeillä, ja hallituksen esitystä odotellaan syksyllä.
Yritysten itsesääntelyn ja vastuullisuuden johtaja Stina Wikberg Keskuskauppakamarista sanoo, että yrityksille tulee vielä kiire ilmoituskanavan perustamisessa.
Keskuskauppakamari selvitti maaliskuussa Bonfide Oy:n kanssa, miten organisaatiot ovat varautuneet whistleblowing-direktiivin tuloon.
Verkkokyselyyn vastasi 143 erikokoista yritystä, joista puolet kertoi ilmoituskanavan olevan käytössä.
Wikbergin mukaan huolestuttavaa on, että liki puolella kanavaa vailla olevista ei ollut aikomusta perustaa sellaista lähiaikoina.
– Monet yritykset kertoivat, että he eivät ole kuulleet tästä mitään.
Ilmiantajaa suojellaan – entä ilmoituksen kohde?
Upseeriliiton Ville Viita on huolissaan ilmiannon kohteista, silloin kun ilmoitukset liittyvät henkilöön.
– Sen, jota tämä koskee, pitäisi myös tietää, että tämmöinen niin sanotusti tutkinta on päällä.
Viidan mukaan ei ole reilua, että sotilaan asioita voidaan käsitellä ja tutkia ilman, että hän tietää asiasta mitään.
– Ja mihin mahdollinen perätön ilmianto johtaa?
Prosessin pitäisi Viidan mukaan olla avoin ja läpinäkyvä loppuun asti.
Pääesikunnan mukaan laillisuusvalvontaa tekevät lakimiehet arvioivat ilmoitukset, eivätkä kaikki ilmoitukset johda käsittelyyn.
Mikäli ilmoituksessa yksilöidään joku puolustusvoimien virkamies nimeltä, tälle varataan aina tilaisuus tulla kuulluksi prosessin aikana. Pääesikunta vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostitse.
Ilmoitusten vähäinen määrä saattoi Pääesikunnan mukaan johtua siitä, että etäkäyttö ei ollut kokeilussa mahdollista.
Kanava on Pääesikunnan mukaan lisäkeino, eikä sen ole tarkoitus ohittaa esimiehiä.
Puolustusvoimien tavoitteena on saada ilmoituskanava käyttöön joulukuun määräaikaan mennessä.
Direktiivin lausuntokierroksella myös Elinkeinoelämän keskusliitto totesi, että ilmiantajan suojelemisen lisäksi pitää suojata tasapainoisesti myös ilmoituksen kohdetta.
Tarkoitus puuttua rikoksiin ja epäeettiseen toimintaan
Direktiivillä halutaan varmistaa, ettei väärinkäytöksiä yrityksessään ilmiantavan tarvitse pelätä turvallisuutensa tai työpaikkansa puolesta.
Direktiivin syntyyn vaikutti muun muassa tapaus, jossa tilintarkastusyhtiön entinen työntekijä Antoine Deltour joutui Luxembourgissa syytteeseen vuonna 2016 paljastettuaan suuryritysten kanssa tehtyjä verosopimuksia. Deltourin syytteet kumottiin myöhemmin. Yhtiön toisen, tietoja vuotaneen työntekijän sakkotuomio jäi voimaan.
Ilmianto voisi koskea esimerkiksi rahanpesua, ympäristörikoksia tai tuoteturvallisuutta. Esiin toivotaan tulevan yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa.
EU:n raportin mukaan ilmiantajien suojan ansiosta kymmeniä miljoonia euroja voisi Suomessakin palautua yhteiskunnalle, kun työntekijät uskaltaisivat raportoida rikoksista.
Jo perustetuille ilmoituskanaville on kuitenkin tullut lähinnä asioita, joista voisi valittaa HR-osastolle.
Ilmoitukset ovat Wikbergin mukaan enimmäkseen henkilöstöön liittyviä kuten kiusaamisia tai häirintää. Lisäksi ilmoituksia on tullut tietoturvaan liittyvistä asioista, sidonnaisuuksista ja eturistiriidoista. Ne ovat muita kuin EU-direktiivin tarkoittamia oikeudellisia asioita.
Tätä ei ole yrityksissä haluttu estää.
– Yritykset ovat todenneet, että arkielämän kannalta on yksinkertaisempaa ottaa vastaan kaikenlaisia ilmoituksia yhden kanavan kautta kuin rajata eri asoita eri kanaviin, Wikberg sanoo.
Lakia valmisteleva työryhmä aikoo kuitenkin linjata, että ilmoituskanavan soveltamisalaa olisivat vain direktiivin tarkoittamat asiat eli rikokset ja väärinkäytökset – eivät työelämän kysymykset.
Työryhmän puheenjohtaja, oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Juha Keränen sanoo, että direktiivi on uusi lisäelementti. Työelämän asioille on ennestään muita kanavia.
Direktiivin ja tulevan kansallisen lain vaatimukset täyttävä sisäinen ilmoituskanava on siis perustettava tai olemassa oleva kanava on muutettava vastaamaan asetettuja vaatimuksia. Tulevan lain mukaista suojaa saa ilmoitettaessa rikkomuksista, jotka kuuluvat tulevan lain soveltamisalaan.
Työryhmän työ on vielä kesken.
Ilmoitustulvaa on turha pelätä
Wikbergin mukaan yritykset pelkäävät suurta ilmoitustulvaa ja turhia ilmoituksia.
Keskuskauppakamarin haastattelemien johtajien mukaan huoli ilmoituskanavan tukkeutumisesta on turha.
Wikberg harmittelee puheita, joiden mukaan nyt kytätään kaveria tai isoveli valvoo. Yritysjohdon on kuitenkin hyvä pitää korvat auki joka suuntaan.
– Johdon pitäisi tietää, jos omassa organisaatiossa tapahtuu jotain, joka ei ole eettistä. Onhan se viisasta yritysjohdolle saada tieto varhaisessa vaiheessa ja korjata asia ennen kuin se eskaloituu valtavan isoksi mainehaitaksi tai taloudelliseksi ongelmaksi.
Työntekijät ovat huolissaan anonymiteetin ja luottamuksellisuuden säilymisestä. Heitä epäilyttää myös, johtaako ilmoitus mihinkään vai meneekö se suoraan mappi ö:hön.
Ilmoituskanavan toteutustapaa ei ole määrätty, vaan se voi olla vaikka puhelin. Useimmat hankkivat kuitenkin ulkopuolisten palveluntarjoajien teknisiä alustoja, joissa anonymiteetti säilyy.
Isompi asia on Wikbergin mukaan miettiä yrityksen sisällä, miten ilmoitukset käsitellään. Hänen mukaansa ilmoituksia pitäisi olla vastaanottamassa vähintään kaksi henkilöä. Ilmoitusten vastaanoton voi myös ulkoistaa ulkopuoliselle yhtiölle.
Kanavasta on myös tärkeä viestiä sisäisesti, ettei se vain hautaudu intranetiin.
"Turhia ilmoituksia ei ole"
Suurissa yrityksissä ilmoituskanavat ovat jo arkipäivää. Metsä Groupilla on ollut anonyymi ilmoituskanava käytössä kaksi vuotta.
– Ilmoituskanava nähdään osana toimivaa yrityskulttuuria. Kanava mahdollistaa sen, että työntekijöillä on mahdollisuus tuoda esiin epäkohtia, jotka eivät ratkea osana normaalia esimiestyötä, johtaja Tarja Tudor Metsä Groupin lakiasiainpalveluista sanoo.
Ilmoituskanava on yhtiön nettisivulla auki myös ulkopuolisille sidosryhmille.
Tudorin mukaan ilmoituskanavasta viestimiseen ja kouluttamiseen panostettiin paljon yhtiön eetisten toimintaperiaatteiden uudistamisen yhteydessä.
– Tehtiin myös raamit sille, millaisia asioita ilmoituskanavaan on tarkoitus lähettää. Asiakaspalautteet ja työturvallisuushavainnot eivät kuulu ilmoituskanavaan, niillä on omat paikkansa.
Käytännössä ilmoituksia ei ole rajattu, vaan kanavalle tulee ilmoituksia laidasta laitaan.
– Ilmoituksia on tullut muun muassa eturistiriidoista, henkilöstöön liittyvistä asioista, toimitusketjuun liittyvistä vastuullisuusasioista tai meihin kohdistuvista huijausyrityksistä.
Ilmoituksia käsittelee kolmen hengen komitea, johon Tudor kuuluu.
– Meidän vastuullamme on huolehtia siitä, että ilmoitukset tutkitaan ammattimaisesti ja ajallaan – tulivat ne sitten kanavan kautta tai muulla tavoin.
Viestin lähettäjältä voidaan pyytää ilmoituskanavan kautta lisätietoja niin, että nimettömyys säilyy.
– Lopuksi kuitataan, mikä on lopputulos. Ainahan sitä ei voi kertoa kovinkaan tarkasti, varsinkin, jos asiaan liittyy muiden henkilöiden tietoja.
Viime vuonna yhtiö käsitteli 52 tapausta.
Tudorin mielestä turhia ilmoituksia ei ole.
– Jos henkilö aidosti uskoo siihen, että on jokin epäkohta, johon ei muuten löydy ratkaisukeinoja, niin hyvähän se on tuoda esille. Kynnys tehdä ilmoitus on kuitenkin melko korkea.
Jos joku tekisi vilpillisessä tarkoituksessa väärän ilmoituksen, siitä seuraisi Tudorin mukaan tutkintaprosessi.
Aiheesta voi keskustella 5.6. klo 23 asti.