Uusi tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk) aloittaa työnsä äärimmäisen vaikeassa tilanteessa. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on ollut koronan takia pysähdyksissä yli vuoden ja rajoitusten purkaminen on ollut hidasta. Kulttuuriväki on hallitukselle todella vihainen.
– Se vetää mielen vakavaksi. Minulla ei ole harhaluuloja siitä, mikä fiilis on kulttuurin kentällä ja hallinnonalan eri toimijoilla.
Kurvinen sanoo ymmärtävänsä kulttuuri- ja tapahtuma-alan kritiikin, sillä heidän toimeentulonsa ja ammatinharjoittamisensa on ollut niin pitkään lähes mahdotonta.
– Kyseessä ovat ihmiset, joilla on muutoinkin toimeentulo kausittaista, ja edelleen löytyy sosiaaliturvasta aukkoja. Onhan hallitus saanut paljon aikaan. Ei olla kuitenkaan vielä kaikkia ongelmia ratkaistu, ja meillä on tukipaketteja tullut, ja niillä ollaan yritetty akuuttia hätää auttaa. Ymmärrän sen kiukun kyllä.
Kulttuuriala on myös sanonut koronarajoitusten purkamisen kohtelevan eri aloja epäoikeudenmukaisesti. Esimerkiksi ravintolat ovat saaneet avata oviaan, mutta yleisötapahtumia ei ole saanut järjestää. Syy on laissa, sillä konsertteja koskevat kokoontumisrajoitukset ja ravintoloita ravintolarajoitukset.
Ministeri Kurvinen ei haluaisi enää katsoa taaksepäin vaan päästä avaamaan Suomea koronaturvallisesti. Hänen mielestään ei ole järkevää, että eri alat ovat toisiaan vastaan.
– En haluaisi sitä, että ravintola-ala hakkaa kulttuuriväkeä tai päinvastoin. Enkä haluaisi sitä, että eri alojen taiteilijat vääntäisivät keskenään.
Tapahtumien turvavälit kipupisteenä
Kesän isot festivaalit on koronan takia peruttu tältä kesältä. Rokotusten edetessä ja tautilanteen parantuessa hallitus on alkanut purkaa kokoontumisrajoituksia, ja sen myötä kesällä voidaan järjestää ainakin pienempiä yleisötapahtumia.
Ministeri Kurvinen ennakoi, että tapahtumien järjestäminen olisi mahdollista jo kesäkuussa.
– Ennustukseni on, että heinä-elokuussa saadaan kulttuuri- ja tapahtumakesä ja toivottavasti vielä oikein kuuma tapahtumakesä elokuulle.
Kurvisen mukaan hallituksessa tehdään nyt töitä, että tapahtuma-alaa saataisiin avattua koronaturvallisesti.
– Kipupiste ovat turvavälit, ja meidän pitää käydä siitä keskustelua hallituksessa. Tiedämme, ettei musiikkitapahtumia voida järjestää, jos vaaditaan kovin monen metrin turvavälejä.
Tapahtuma-ala on kritisoinut hallitusta siitä, että se ei ole kertonut tarpeeksi ajoissa, milloin minkäkin kokoiset tapahtumat olisivat mahdollisia. Kurvinen myöntää, ettei hallitus ole tässä onnistunut. Rajoitusten purkamiset ovat tulleet niin lyhyellä tähtäimellä, etteivät toimijat ole pystyneet suunnittelemaan tapahtumia.
– Olen itsekin pienehköjä tapahtumia järjestänyt, joten tiedän, että ratkaisuja pitää tehdä hyvissä ajoin kuukausia tai vuosi etukäteen. Yritetään saada siihen ennakoitavuutta aikaan.
Suomen kulttuuri nousuun
Antti Kurvinen linjaa kulttuurialan tulevaisuustyön yhdeksi tärkeimmistä tehtävistään kulttuuriministerinä. Hänen mukaansa suomalainen kulttuuri on kokenut koronan myötä täydellisen katastrofin ja nyt tarvitaan jälleenrakentamista.
– Nyt pitää saada suomalainen kulttuuri nousemaan ylös rauniosta ja tuhkasta vielä parempana. Siihen kuuluu vielä se, että saataisiin kansainvälistä huomiota suomalaiselle kulttuurille, ja että saataisiin yrittäjyyttä ja työpaikkoja lisää kulttuurialoille.
Ministeri on näkemässä eri kulttuurialan toimijoita pitkin kesää ja toivoo, että yhteistyöllä ala saadaan jälleen nousuun.
– Olen ajatellut omaa rooliani, että olen kumppani. Haluan olla auttamassa, enkä halua olla mikään päällepäsmäri. En halua olla myöskään mikään vastustaja. Mietitään yhdessä, miten saadaan kulttuuri ylös maasta, minne se on pudonnut ja miten se saadaan entistä merkittävämmäksi.
Kurvinen kertoo, että esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriö on satsaamassa kulttuurivientiin. Lisäksi osana EU:n elpymispakettia Suomeen on tulossa 40 miljoonaa euroa kulttuurin ja luovien alojen kehittämiseen ja elvyttämiseen.
Samaan aikaan kulttuurialan rahoitus tulee niukkenemaan, sillä korona on syönyt Veikkauksen rahapelien tuottoja kolmanneksella. Taiteen ja kulttuurin rahoituksesta lähes puolet tulee rahapelitoiminnan tuotoista.
– Osittain veikkaustulojen vähenemää tullaan kompensoimaan valtion budjetista. Joudumme kuitenkin tekemään ikäviä säästöpäätöksiä. Säästäminen on aina kurjaa. Varmasti kaikki päätökset eivät ole miellyttäviä, mutta pyrin tekemään ne mahdollisimman vähin vaurioin, ja että ne olisivat järkeviä.
Huoli Ylen tarjontaan puuttumisesta
Torstaina uutisoitiin, että kaupallinen media ajaa jälleen uusia rajoitteita Yleisradion toiminnalle. Mediakonserni Sanoma on tehnyt valtiontukikantelun EU:n kilpailuviranomaiselle. Sanoman kantelun ytimessä ovat Yle Areena ja Ylen oppimisen sisällöt.
Edellisen kantelun teki kaupallisen median edunvalvoja Medialiitto. Yle julkaisee Medialiiton mukaan verkossa sähköistä sanomalehteä ja syö sillä sanomalehtien digimarkkinoita. Medialiiton kantelu on johtamassa Yle-lain muutokseen. Lainmuutos etenee parhaillaan eduskunnassa.
Ylen toiminta ei kuulu kulttuuriministeri Antti Kurvisen toimenkuvaan, vaan siitä vastaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).
Yleisradion toiminta on kuitenkin tuttua Kurviselle, sillä hän on ollut kahden vuoden ajan Ylen hallintoneuvoston jäsen. Hän on jättämässä tehtävän siirryttyään ministeriksi. Lisäksi hän on käsitellyt Yleä keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana, sillä Ylen asioista päätetään parlamentaarisesti.
Kurvinen ymmärtää yksityisten mediatoimijoiden huolen alalla pärjäämisestä. Hän kuitenkin painottaa, että mediakentän muutoksen taustalla ovat pitkälti kansainväliset jättiyritykset kuten Facebook, Netflix ja Spotify.
Ministeri toivoo, että yksityisten toimijoiden ja Ylen välille syntyisi linnarauha.
– Toivoisin, että löytyisi sinivalkoinen kumppanuus, jossa Yleisradio ei vie leipää yksityiseltä media-alalta ja kustannustoiminnalta ja he näkisivät, että Yle voi olla kumppani.
Kurvisen mielestä on huolestuttavaa, jos esimerkiksi Areenan tarjontaa aletaan kaventaa. Yle on kuitenkin välillisesti suomalaiselle kulttuurialalle iso rahoittaja.
– Tiede- ja kulttuuriministerinä olen hieman huolissani siitä, että jos Ylen mahdollisuudet tilata suomalaisia sarjoja tai osallistua suomalaisiin tuotantoihin vähenee. Se näivettäisi rajusti suomalaista kulttuuria. Areenan dokumenteilla ja sisällöillä on myös valtava merkitys koulujen opetuksen tukemisessa.
Teatteria ja raskasta rockia
Kulttuuriministeri Antti Kurvisen edellisistä kulttuurikokemuksista on jo aikaa kuten monella suomalaisella. Pari kuukautta sitten hän oli kotiseudullaan Seinäjoen Rytmikorjaamolla laulaja Irinan keikalla. Paikalla oli rajoitusten takia vain muutamia ihmisiä, mutta järjestäjä halusi tukea ahdingossa olevia muusikoita.
– Irinan keikka oli upea juttu. Siitä nautti enemmän kuin normaalisti.
Kurvinen kertoo olevansa kulttuurin kuluttajana kohtuullisen ahkera. Lähimpänä sydäntä on teatteri, sillä hän on harrastanut näyttelemistä.
– Seinäjoen kaupunginteatteri on kotiteatteri, ja esimerkiksi Evita-musikaalin ehdin siellä käydä terveysturvallisesti katsomassa. Se oli hieno tulkinta klassikkomusikaalista.
Ministerin intohimona on myös historia, ja hän kertoo lukevansa vapaa-ajalla historiaa käsitteleviä teoksia. Museoissa hän tykkää käydä historiaan liittyvissä näyttelyissä. Lisäksi koti- ja ulkomaanmatkoilla hän vierailee mielellään historiallisissa kohteissa.
Musiikinkuuntelijana Kurvinen sanoo syttyvänsä eniten raskaammalle rockille. Kotimaisista yhtyeistä hän mainitsee Nightwishin.
Hän kertoo kuuntelevansa paljon myös 1990-luvun brittiläisiä ja amerikkalaisia bändejä kuten Audioslavea, Manic Street Preachersia ja Oasista. Kurvinen kertoo fanittavansa myös grunge-musiikkia, josta yksi esimerkki on ensi kesänä Suomeen keikalle saapuva Faith no more.
– Suomalaisista nykyartisteista Olavi Uusivirrasta olen tykännyt aina hirveän paljon. En tiedä, tuleeko pohjalaisella jörrikällä herkkä puoli esiin.
Kun yleisötapahtumat ovat jälleen mahdollisia, Kurvinen aikoo suunnata kotiseudulleen Pohjanmaalle teatteriin ja musiikkitapahtumiin. Hän kertoo jo kaipaavansa yleisön sekaan nauttimaan kulttuurista.
– Musiikkiin kuuluu elämys, että ollaan porukalla koolla ja yleisö elää siinä mukana. Sama on teatterissa. Itsekin olen harrastanut näyttelemistä, niin tiedän sen, että ei se tyhjälle katsomolle näytteleminen ole mitään. Yleisön kanssa tärkeää on vuorovaikutus.
Lue myös:
Mediayhtiö Sanoma haluaa rajoittaa Yle Areenaa – konserni kanteli EU:n komissiolle Yleisradiosta