Elmo Lakka aitoi uransa kolmanneksi parhaan ajan, mutta sillä ei ollut merkitystä olympiapaikkajahdissa – tällainen on kohuttu rankingjärjestelmä

Pika-aitajuoksija Elmo Lakka avasi torstaina kesän kilpailukautensa Lahdessa uransa kolmanneksi parhaalla 110 metrin aitojen ajalla 13,57. Hän jäi ennätyksestään vain 0,08 sekuntia. Yksin juostu huippuveto ei kuitenkaan hyödyttänyt lainkaan Tokion olympialaisiin rankingjärjestelmän kautta paikkaa tavoittelevaa Lakkaa.

Syynä tähän on Tokion olympiadiin uudistunut yleisurheilun olympialaisten karsintajärjestelmä, josta on riittänyt myös paljon puhetta. Vielä vuoden 2016 kesäolympialaisissa Rio de Janeirossa olympiapaikat jaettiin A- ja B-tulosrajojen perusteella, mutta nyt osa paikoista täytetään tulosrajan rikkoneilla urheilijoilla ja loput uuden rankingjärjestelmän perusteella.

Nyt, kun tulosrajoja on vain yksi, ne ovat selvästi aiempaa kovempia. Kansainvälisen yleisurheiluliiton (World Athletics, WA) uudistunut karsintajärjestelmä pyrkii kitkemään tulosmanipulaatiota, jota on havaittu aiemmin esimerkiksi moukarinheitossa.

Juuri vilpin välttämisen vuoksi Lakkakin näkee rankingjärjestelmän hyvänä asiana.

– Ihan hyvä, että tuollainen rankingsysteemi saatiin rakennettua. Ei mennä välttämättä pelkästään yksittäisellä tuloksella. Maailmalla on ollut yleisurheilussa ainakin moukarissa sellaista vähän suhmurointia, että ollaan käyty heittämässä viime hetkellä kisatulokset ja sitten itse kisassa on tulostaso 20 metriä huonompi. Siinä voi miettiä, onko tulos ollut todellinen, Lakka pohtii.

Huippuaika pikkukisoissa ei riitä

Ranking perustuu paitsi urheilijan tuloksiin, myös sijoituksiin eri kilpailuissa. Samasta tuloksesta saa aina samat pisteet, mutta sijoituspisteet riippuvat kilpailun tasosta. Rankingiin lasketaan urheilijan viiden parhaan tuloksen keskiarvo karsintaikkunan aukioloaikana.

Tasoluokitusjärjestelmä:

Sijoituspisteet eri tasojen kilpailuista:

Elmo Lakka pitää tällä hetkellä viimeistä olympialaisten rankingpaikkaa, joten Tokion matka ei ole lainkaan varma. Hänen viiden kilpailun keskiarvonsa on 1199 pistettä.

Koska Lakan kauden avauskilpailu Lahdessa kuului pienimpään, F-kategoriaan, sai hän siitä sijoituspisteitä vain 15. Jos Lakka olisi juossut saman ajan 13,57 esimerkiksi A-tasolle kuuluvissa Paavo Nurmen kisoissa ja sijoittunut esimerkiksi neljänneksi, olisi pisteitä kertynyt 1245.

Lahden kisastaan Lakka sai vain 1160 rankingpistettä, vaikka aika oli yksi hänen uransa parhaista. Vuosi sitten Lakka kellotti Paavo Nurmen kisoissa 13,79 ja sijoittui viidenneksi. Reilusti heikommasta ajasta huolimatta Lakka olisi nykyjärjestelmällä saanut paremmat pisteet kuin torstaina. Pistesaldo olisi ollut tässä skenaariossa tullut 1194. Tämä on tosin ajatusleikkiä, sillä koronapandemian takia viime vuoden tuloksia ei lasketa olympiarankingiin. Vertailu kuvastaa kuitenkin tilannetta.

Avaa kuvien katselu

Lakkaa ei kuitenkaan harmita, että kovasta vedosta ei ole hyötyä olympiapaikan tavoittelussa. Hyvä kauden avausrykäisy antoi 28-vuotiaalle pika-aiturille itseluottamusta jatkaa kautta kesäkuun alussa Jyväskylän GP-kisoissa, Paavo Nurmen kisoissa ja 12. kesäkuuta C-luokituksen kansainvälisessä kilpailussa Genevessä.

Lakka ei osaa arvioida, minkälaisilla ajoilla olympiapaikka avautuisi. Varmin tapa saada paikka olisi tietenkin rikkoa kivenkova olympiaraja 13,32. Rankingin kautta mukaan pääseminen vaatii Suomessa kovia aikoja tai ainakin hyviä sijoituksia kovatasoisissa kilpailuissa, kuten Timanttiliigassa.

– Timanttiliigassa jos juoksee 13,70, saa paremmat pisteet kuin minulla on tällä hetkellä monesta paremmasta lajisuorituksesta. Suomessa jos juoksen 13,4-alkuisen ajan, se on tosi hyvä Suomen kisoihin. Sillä saa ihan tarpeeksi pisteitä, että pystyy nousemaan rankingissa. Noissa ulkomaan kisoissa ei ihan niin kovaa tarvitse juosta, Lakka sanoo.

Rankinglistat pysyvät poissa silmistä

Lakka on kokenut kantapään kautta, ettei rankinglistaa kannata liikaa tuijotella. Vuoden 2019 Dohan MM-kisoihin valmistautuessaan Lakka oli siinä uskossa, että hän pääsee kilpailemaan. Hieman ennen kisoja hän kuuli, että hän ei pääsekään mukaan. Poisjääntien jälkeen Lakka sai kuin saikin kilpailupaikan aivan viime hetkellä.

– Tulisi vain turhaa painetta ja murehtimista, jos sitä rankingia seuraisi. Dohasta oppineena en ole pahemmin siihen ajatuksia tuhlannut, Lakka sanoo.

Lakka myöntää, että jatkuvassa epätietoisuudessa eläminen syksyllä 2019 oli stressaavaa. Nyt hän yrittää vain luottaa omaan tekemiseensä ja olla murehtimatta muiden suorituksista.

– En enää juuri seuraa rankingia, vaan koetan juosta kovaa joka kilpailussa. Jos ei olympiarajaa saa kairattua sieltä, ainakin hyviä aikoja. Jos on tarpeeksi kova urheilija, kyllä sinne olympialaisiin pääsee.

Avaa kuvien katselu

Hallikaudella 60 metrin aidoissa ennätystään kohennellut Lakka kertoo, että kevään harjoitukset ovat sujuneet hyvin. Hän vietti keväällä kuukauden harjoitusjakson Teneriffalla loistavissa olosuhteissa.

Lakan ennätys 13,49 on kesältä 2019. Jos hän juoksee sen tuntumaan kesäkuun kisoissaan, kuten esimerkiksi Vaasassa kesäkuun lopussa järjestettävässä olympianäyttökilpailussa (B-luokitus), jossiteltavaa tuskin jää.

– Uran tärkein kesä tulossa, olympialaisissa en ole vielä ikinä päässyt juoksemaan. Jos juoksen alle 13,50 tulevissa kisoissa, kehtaa lähteäkin sinne olympialaisiin. Jos en sitten tällä kertaa pääse, treenataan vähän lisää, Lakka sanoo.

Olympiakarsintaikkuna sulkeutuu pian

Koska olympialaisia siirrettiin koronapandemian takia vuodella eteenpäin, eikä kaikilla urheilijoilla ollut WA:n mukaan tasavertaista mahdollisuutta harjoitella sekä tehdä kilpailuissa tulosrajoja ja kerätä rankingpisteitä, olympiakarsinta oli jäädytettynä 6. huhtikuuta – 30. marraskuuta 2020 välisenä aikana.

Poikkeuksellisen pitkä olympiakarsintaikkuna on auennut jo toukokuussa 2019 ja se sulkeutuu 29. kesäkuuta 2021. Maratonin ja kävelyjen karsintaikkuna aukesi jo vuoden 2019 alussa ja se sulkeutuu maanantaina 31. toukokuuta.

Rankingiin soveltuvia tuloksia on voinut tehdä myös hallissa. Myös tuulitulokset voidaan hyväksyä, mutta ne mukautetaan vastaamaan sallituissa oloissa tehtyä tulosta.

Kansalliset olympiakomiteat saavat nimetä kuhunkin lajiin maksimissaan kolme saman maan urheilijaa. Jokainen maa voi itse päättää, miten karsinnat toteutetaan, mikäli tulosrajan rikkoneita on enemmän kuin kolme. Esimerkiksi Yhdysvalloissa paikat jaetaan tylysti yhden kilpailun, Yhdysvaltain olympiakarsintojen, perusteella.

Avaa kuvien katselu

Olympialaisten osallistujamäärä vaihtelee lajeittain. Esimerkiksi 100 metrin alkueriin saa osallistua 56 juoksijaa, kun 10 000 metrillä paikkoja on 27 ja moniotteluissa vain 24. Maratonilla osallistujamäärä on sadan luokkaa. Kenttälajeissa linja on yhtenäisempi: kuhunkin lajiin otetaan 32 urheilijaa.

Yhteensä Tokion olympialaisten yleisurheilussa kilpailee 1 900 urheilijaa.

Yleisurheilun tulosrajat Tokion olympialaisiin:

** Lue myös:**

Elmo Lakka avasi kilpailukautensa huippuajalla 13,57: "Lupaa hyvää tuleviin kisoihin"

Paavo Nurmen kisat julkisti lisää kovia nimiä – Ella Junnila saa vastustajia maailman huipulta

Holloway aitoi pika-aidoissa maailman ennätyksen – Elmo Lakka todisti hurjaa aikaa aitiopaikalta

Selkävammasta kärsivällä Nooralotta Nezirillä on yhä hyvä mahdollisuus Tokioon – suurempi kysymys on, ehtiikö hän toipua huippukuntoon