Polkupyöräilijä kiitää eteenpäin kapealla kaistaleellaan maantien reunassa. Pitäisi päästä ohi, mutta vastaan tulee autoja.
Tällaisia tilanteita on luvassa tulevana kesänä entistä enemmän, sillä polkupyörämatkailu kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Ekologisuuden lisäksi koronapandemia on siivittänyt pyöräilyharrastuksen nousuun.
Kun polkupyöräilijöitä ilmaantuu yhä enemmän maanteiden reunoille, syntyy helposti myös läheltä piti -tilanteita. Itä-Suomessa on syntynyt jopa konflikteja.
Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen toivoo joustavuutta sekä autoilijoilta että pyöräilijöiltä.
– Suuri osa autoilijoista pyöräilee joskus, ja toisinpäin. Ei siis pitäisi olla vaikeata nähdä asiaa toisen osapuolen näkökulmasta.
Myös Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen on samoilla linjoilla. Itsekkyys on unohdettava liikenteessä, ja on osattava joustaa.
Ohitustilanteessa maantiellä vastuu on aina autoilijalla.
– Kaasujalkaa on kevennettävä, kun ohittaa pyöräilijää. Vastuu on ohittajalla, painottaa Valtonen.
Jos vastaantulevalla kaistalla on liikennettä, on autoilijan odotettava vuoroaan, jotta pääsee pyöräilijän ohi turvallisesti, tarpeeksi kaukaa. Nopeutta on alennettava joka tapauksessa riittävästi, oli vastaantulijoita tai ei.
– Sellainen on yleistynyt, että ajetaan vakionopeudensäätimellä, eikä malteta hidastaa omaa vauhtia.
Monet pyöräilijöiden suosimat maisemareitit ovat mutkaisia pieniä maanteitä, joissa on vain kapea piennar. Niillä yleisnopeus on tavallisesti 80 kilometriä tunnissa. Valtosen mukaan se on monissa tapauksissa liian korkea. Nopeusrajoitusten alentamista 70 kilometriin tunnissa tällaisilla pienillä maanteillä on esitetty, mutta asia ei ole edennyt.
Turvaviirejä ei enää näy
Pyöräilijällä ei ole paljon tehtävissä. Hänen täytyy vain ajaa mahdollisimman reunassa maantiellä. Liian reunaan ei kuitenkaan kannata väistää, ettei putoa soralle ja kaadu.
Vielä muutama vuosikymmen sitten polkupyörissä oli turvaviiri lähes vakiovarusteena . Muovinen, heijastimella varustettu, noin 30 senttimetrin pituinen läpyskä, joka taitettiin esiin, kun ajettiin maanteillä. Nykyään niitä ei enää näy.
– Se on kiinnostavaa, että turvaviirit ovat kadonneet tyystin. Niitä tutkittiin aikoinaan, ja niillä oli vaikutusta ohitusetäisyyteen. Ei paljon, mutta jonkin verran kuitenkin, muistelee Valtonen.
Valtonen uskoo, että viirien katoamiseen on vaikuttanut se, etteivät pyörät ole enää kotimaista tuotantoa.
Ruuhkiin on vain sopeuduttava
Pyöräteiden verkosto paranee jatkuvasti etenkin kaupungeissa ja taajamissa. Teiden kunnostukseen ja rakentamiseen varatut rahat ovat kuitenkin niukat, joten kaikkialle ei saada pyöräteitä tai leveämpiä pientareita.
– Autoilijoiden on sopeuduttava siihen, että etenkin kesällä maanteillä saattaa olla paljon pyöräilijöitä. Siinä voi joillain pinna kiristyä, kun matka hidastuu polkupyöräilijöiden takia, mutta siihen on totuttava. On normaalia, että liikenne on välillä ruuhkaista, korostaa Juha Valtonen Liikenneturvasta.
Pyörämatkailun uskotaan kasvavan yhä lisää, sitten kun ulkomailta pääsee jälleen matkustamaan Suomeen. Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja toivoo hyvää käytöstä liikenteessä liikkuvilta, jotta maine mukavana matkailumaana säilyy.
– Esimerkiksi Teneriffalla on pitkät perinteet pyöräilyturismissa, ja siellä väistetään ja hidastetaan hienosti pyöräilijöiden kohdalla, Matti Hirvonen kertoo.
Hän uskoo, että mitä enemmän pyöräilijöitä on, sitä paremmin niihin myös totutaan.
– Näin on tapahtunut kaupungeissa, ja luulen niin käyvän myös maanteillä.
Lue lisää:
Uusi tieliikennelaki on nyt voimassa – tiedä ainakin tämä
Suurin osa pyörämalleista on jo loppuunmyyty, vaikka ollaan vielä kesäkuun puolella